Loppukuun odottajat ja eräpäivän ohittaneet

kjeev

Vauhtiin päässyt keskustelija
Ajattelin tällaisen topicin laittaa pystyyn. Me vielä odottavat voisimme kirjoitella tänne, niin pysyisi keskustelut helpommin seurattavina.
 
Alotanpa siis itse!

Täällä menossa siis rv. 40+2, tämä kai on se päivä jolloin laskennallisesti enemmistö vauvoista syntyy. Epäilen vahvasti, että meillä se ei ole tämä päivä!

Nyt taas kahden paremmin nukutun yön jälkeen mieli on jotenkin levollisempi. Vauva tulee kun on tullakseen! Miehen kanssa tuossa juuri eilen puhuttiin, että kun tämänkertainen vauvaprosessi on kaikkineen kestänyt kolmisen vuotta, niin mitä siinä enää pari viikkoa merkitsee. Loppusuoralla ollaan...

Supistuksia tulee edelleen epäsäännöllisesti 2-5 kertaa tunnissa. Osa niistä on kivuttomia (vatsan kovettumisia) osa napakampia alaselässä ja vatsassa tuntuvia ja melkein minuutin kestäviä. Lisäksi alapään paine ja tuikkiminen on lisääntynyt. No, josko nuo tuntemukset kypsyttäisivät paikkoja. Enää en joka supistuksen kohdalla ajattele, että olisikohan kohta lähtö edessä. Näitä kun on ollut tässä jo ainakin pari viikkoa.

Yritän nyt nauttia näistä viimeisistä vapaista hetkistä. Tehdä mitä huvittaa, lepäillä sopivasti ja sietää epämiellyttäviä tuntemuksia.
 
Täällä yks hermo-heikki, joka normisti kirjottelee enempi helmikuisten puolella, vaikka tänne kait minä "oikeesti", la:n mukaan kuuluisin. emoticon

Tänään 40+5, ja alkaa kypsyttää jo äitiä pikkuhiljaa. Pientä menkkakipua ollu vaihtelevasti jo useemman viikon, eilen särki alaselkää aika reippaasti, mutta sekin loppu. emoticon  Oon saanu hyvin nukuttua eikä oikeestaan mitään vaivojakaan ole, joten siinä mielessä ei mikään hirvee kiire oo synnyttämään. Mutta alan vaan ite olla niin kärsimätön ja haluaisin vauvan syliin, tuntuu että kaikilla muilla jo se oma on kainalossa.

Tänään ois miehen synttärit, mutta ei se taida isin synttärilahjaks syntyä. En vaan haluis käynnistykseen, mutta onhan tässä vielä viikko aikaa syntyä ennen yliaikaskontrollia... Pitäis vaan ajatella positiivisesti, että ei tässä enää kovin pitkään voi mennä. emoticon
 
LA 31.1.2011...Sitähän ei tiedä todellakaan heilahtako tämä odotus tuonne helmikuun puolelle,luultavasti...Täälläkin odotetaan ettäsaisi vaavin syliin [img]http://www.cosgan.de/images/midi/haushalt/p040.gif[/img]
Helmikuisissa itsekkin olen käynyt kuokkimassa ja lueskellut juttuja nyt viimeaikoina enemmänkin. Samakai tuo, tuskin täläkään pois potkitaan vaikka helmikuussa syntyisikin.
Miulla ei oikein tunnu mitään hirveitä ennakoivia oireita oikein olevan, tai en ainakaan osaa laskea niitä sellaisiksi, välillä kovottelee, supistelee kipeesti, selkään koskee, on menkkamaisia kipuja..kai, kun ei ikinään ole ollut suurempia menkkakipuja ja vihloo tonne alas, se on kai sit se mikä on lisääntynyt, öisin on yhtä tuskaa nousta sängystä kun tuntuu, et paikat vähintään repee ja mie heräilen öisin..pisin unijakso oli viimeyöltäkin kolme tuntia 3-6, muutoin herään noin tunnin välein vessaan, juomaan ja muutenvain kävelemään..pitänee rueta touhuuman siellä sängyssä jotain muuta.... [img]http://www.cosgan.de/images/midi/muede/b045.gif[/img]
 
Enpä jaksa uskoa että meilläkään tämä rv 40+2 tuo vauvaa maailmaan. Supisteluja on täälläkin mutta eipä niitä ole tullut edes laskettua. Välillä alaselkääkin tuikkii oikein ilkeästi.
Jostain kumman syystä toosan kohdalle iskee aina välillä sellainen tosi paha kipu. Ne tulevat aina aallottain ja yleensä vielä silloin kuin yrittää käydä nukkumaan. Kipuun aina havahtuu ja se tuntuu kestävän kauhean pitkään.  [img]http://www.cosgan.de/images/smilie/konfus/k055.gif[/img] 
Turvotustakin on edelleen kiitettävästi ja paljon pahempana oikeassa jalassa. Jalka onkin ihan pyöreä tuosta päältä. Suoraan sanoen tosi ällöttävän näköinen.

Aloitin pari päivää sitten neulomaan vauvalle peittoa, ihan aikani kuluksi. Mies eilen kysyikin onko tavoitteenani saada peitto valmiiksi ennen vauvan syntymää. Saa nyt nähdä kuinka käy. Naureskeli myös että olen ihan seonnut raskauden aikana. Ensin aloin leipomaan, sitten väännettiin itse ensimmäistä kertaa ikinä joululaatikoita ja nyt vielä aloin neulomaan (olen neulonut viimeksi varmaan lähes 10 vuotta sitten..).  [img]http://www.cosgan.de/images/smilie/froehlich/g035.gif[/img] 
 
Mustikin viesti ei nävy, ärsyttävä foorumi.. emoticon

Oon huomannu, että peittojen heiluttelu voi saada täällä aikaan menkkamaisia kipuja. Ei tosin kovin kovia, ja ne on aina loppunu muutaman tunnin päästä. Pitäisköhän maata sen jälkeen tyyny persiin alla kellon ympäri, rupeiskohan sitte vaikuttamaan? emoticon
 
Kiva huomata, etten ole täällä yksin!

Mimmulle tervetuloa! Enemmän minäkin ole helmikuisten tarinoita seuraillut viime aikoina, kun ne ovat tuntuneet omimmilta.

Sillä ajatuksella olen ollut alusta asti, että helmikuulle tämä menee. Kaikki vauvani olen saanut "yliaikaisena". Tosin neuvolalääkärin kommentti viikolla 36+0 pisti hieman pakkaa sekaisin. Kohdunkaula oli tuolloin lyhentynyt 2 cm:n ja oli yhden sormenleveyden auki ja lääkäri tuumasi, että tuskin laskettuun aikaan saakka menee. No, hyvin näytti menevän ;)

Nirskun tapaan mullakin menee iltayö vessassa ravatessa ja pidemmän unipätkän saan sitten aamuyöstä. Vauvakin tuntuu olevan aktiivisimmillaan alkuyön tunteina. Saa nähdä noudattaako samaa rytmiä myös masun ulkopuolella.

Olo kun on suhtkoht siedettävä ja saa kotona odotella (sairaalassa loppuaikana makailustakin on kokemusta) niin mikäs tässä on ollessa!


 
Olen ihmetelly kun jo monta tuntia särkeny navan viereen vasemmalle puolelle ja koko vatsa on ihan kovana. Olen ottanut rennosti mutta siltikään se ei ole helpottanut. Vähän olen ollut huolissani kun istukkakin on tuossa edessä. Soitin sitten synnärille ja lähdetään käymään tarkistuksessa ihan varmuuden vuoksi. Nyt vaan odottelen että mies tulee kotiin lenkiltä koirien kanssa. Jänskättää aika paljon miten meidän käy. emoticon
 
Minäkin ilmottaudun mukaan, myös 40+2. Varmaan tuolta tammikuun ketjusta luittekin, että torstaina tosiaan tuli tehtyä turha sairaalareissu. Sen jälkeen ei ole ollut minkäänlaisia "oireita". Perjantaina vielä supisteli jonkun verran, mutta ei kipeästi. Nyt tänään ei ole supistanut kertaakaan. Tänään on ollut muuten vain kipeä olo. Päähän koskenut koko päivän ja huono olo, kuumetta olen mittaillut, mutta lämpö ei nouse edes normaalilukemiin, vähän alle 36 on ollut. Yskää pukkaa. Ja selkä on ollut aivan jumissa koko päivän ja välillä oikein jysäyttää lukkoon, ihan kuin joku potkaisisi selkään. Eli helmikuun puolelle varmasti mennään. No, miehellä on onneksi reilu viikon päästä 7pv:n vapaat, niin ei tartte sit niin pitkää isyyslomaakaan ottaa vielä.
 
mä ilmottaudun kans tähän ketjuun, kun L.A. 3.2 eli nyt torstaina!"
..Samoin tullut luettua paaaljon tammikuisten juttuja vaikka helmikuisiin "alunperin" kuulunkin =) ...
Mimmukin näköjään täälä =)..

Samoja oireita kun teilläkin ; eli Vaan sitä menkkamaista jomotusta, kovettumista, välillä vihlontaa... nyt eilen kävi jännin juttu, kun eritebongailu tuotti tulosta ;)  , jotain valui reittäpitkin niin että pikkarit ja sukkikset kastuivat, paljon "nestemäisempää" kuin valkovuoto.. ja pikkareihin ei jääny kuivuttua valkoista länttiä, vaan semmonen erilainen...
mitäköhän pitäs tehä? eikös oo joku tulehdusriski jos kalvoissa mahd. reikä? mut miksköhän sitä ei tuu lisää... kuitenkin Eilen aamulla jo tää kävi... sit eilen illalla jomotteli pitkin iltaa ja yötä, mut sit oli aamuks taas loppunu ... !
Nyt taas on kovettunut vatsa tässä koneella ollessa pari kertaa..
on tää kyllä touhua tää "kyttäily" =) =)
 
 Mäkin voisin taas ryhdistäytyä ja kirjottaa jotain.

Täällä siis mennään 40+4 tänään eikä oikeestaan mitään merkkiä siitä että synnytys käynnistyisi lähiaikoina. Ehkä hitusen on selkeentyneet nuo harkkasupistukset, mutta sinänsä vaikea tietää kun esikoista odotellaan. emoticon Aika kärsivällinen oon ollut mutta pikkuhiljaa taitaa epätoivo hiipiä tännekin. Että tuleeks tää vauva ikinä ulos??? Varsinkin kun ollaan miehen kanssa molemmat oltu koko ajan ihan varmoja että tulee hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa.

Neuvolassa viime viikolla vielä pelotteli hoitsu kun ei tuntenut vauvan päätä alhaalla, piti ruveta ultralla katsomaan että onko mennyt kääntymään perätilaan, mutta onneksi näin ei ollut. Kuulemma vaan niin alhaalla, ettei otetta saanut.

Niin... Ja yöllä heräsin kattomaan mahaani, mikä näytti ihan siltä kun en raskaana oliskaan, sit rupesin käsillä kopeloimaan että missä se vauva on enkä meinannu eka tuntea ollenkaan ja paniikkihan siinä iski että mihin se on hävinny.Mutta kyl sitten viimein löytyi. emoticon 
mutta ehkä hän nyt on vaan menossa alemmas ja oikealle uloskäyntireitille, että siks näin.

Tsemppiä kaikille loppurutistukseen!
 
Tulipahan sitten tehtyä eilen reissu sinne synnärille. Kätilö epäili että olisi synnytys lähtenyt jo käyntiin mut laitettiinkin käyrille kun sinne mentiin. Joitakin supistuksia sinne piirtyikin ja kaverin syke oli kaikkea 110-160 välillä. Tutkiessa sitten kätilö totesi että ei se sitä ollut. Siitä se sitten alkoikin.

Mentiin katselemaan tilannetta olkkarin puolelle. Mies ei ollu syöny ja alkoi valittaa nälkäänsä. Kysyin että voidaanko käydä kahviossa pikaiseen ja saatiin mennäkin. Itselleni ei maistunut mitään kun olin vähän sellaisessa jännittyneessä tilassa kivun takia.

Kätilö kävi jossain vaiheessa kyselemässä tilannetta. Supisteli toisinaan ja kipu oli edelleen. Sanoi että kivun takia lääkäri tutkii tarkemmin. Jossain vaiheessa tuli jo toinen kätilökin kyselemään vointia, ilmeisesti vuoro oli vaihtunut. Sanoi että soittaa nyt lääkärille kun vuoro oli vaihtunut. Siinä vaiheessa oltiin ja kolmisen tuntia odoteltu. Kertoi että lääkäri halusi otettavaksi verikokeita.

Taas odoteltiin.. Olin syöny viimeksi joskus yhden aikaan eli olo alkoi olemaan ihan kauhean huono ja heikko mut jotenkin sinnittelin.

Joskus yhdentoista aikaan vihdoin päästiin lääkärin luokse tutkittavaksi. Mitään selkeää syytä ei löytynyt kivulle vaikka kuinka ultralla tutki siitä kipukohdasta. Epäili olisiko jokin kohdunkannatin mikä venyi. Vauvallakin oli kaikki erittäin hyvin. Sisätutkimuksessa paikat oli pehmenny ja oli yhdelle sormelle auki. emoticon Tulehdusarvo oli 12 eli tänään pitäisi käydä terkkarilla antamassa uudet näytteet, ovat niin tarkkoja kun kyse on meistä raskaana olevista.

Eli aika semi turha reissu mutta huoli loppui. Toisaalta nyt tiedän että jotain iloa on siis niistä suppareistakin ollut.

Reissun jälkeen on lantio ollu aivan järjettömän kipeä. Sängyssä asennon vaihtaminen sattuu entistäkin enemmän. Melkein pitää olla yhdessä asennossa koko aika..

Etkö vauveli voisi alkaa jo vähitellen tulemaan ulos, tänne meidän kaikkien seuraksi. Isikin pääsisi lintsaamaan pari viikkoa töistä. emoticon
 
Tammikuun viimeistä päivää viedään!

Tervetuloa mukaan myös Mari ja Mir! :)

Mustikki: Hyvä että kaikki oli kunnossa ja harmi kun synnytys ei ollut käynnissä...

Adara: Sielläkin "kovapäinen" lapsi, joka ei halua luopua yksiöstään. Paranemisia sinulle!


Viime yö oli taas katkonaisen unen aikaa. Mikähän siinä on että kuvittelelee yöllä nuo tuntemukset pahemmiksi ja ajattelee vaikka mitä sairaalaan lähtöjä. Päivällä sitä vain ajattelee että "joo, joo, niin varmaan..."emoticon

Ylihuomenna keskiviikkona on aika äippäpolille. Katsellaan kuinka paljon yli nelikiloinen möhkäle tuolla asustelee.
Jos ei muuta, niin pyydän ainakin tsekkaamaan tuon alakerran tilanteen. Tietää sitten onko näillä mun tuntemuksilla ollut mitään vaikutusta tilanteeseen.emoticon
 
Mustikki: Pääsitpä tosiaan huolesta ja tiiät nyt, että paikat alkaa olla valmiina. emoticon  Jospa se pian päättäis syntyä sieltä. emoticon Esim. meikäläisen paikkoja ei oo kukaan kahtonu rv36 jälkeen, joten en yhtään tiiä mitä tuolla alakerrassa tapahtunee. emoticon

(  .  ) Taas yks yö takana. Huomenna tää on menny jo viikon yli, hohhoijjaa. Alkaa ilmeisesti vähän epätoivo hiipimään mieleen, nimittäin aamulla oli puhelimessa viesti, että naapuri oli eilen synnyttäny. Aivan ihana asia, kaikki oli menny hyvin! emoticon  Oon tosi onnellinen heijän puolesta. Tulee ihan sairaan itsekäs ja typerä olo, MUTTA sitte minua rupes itkettämään, että meijän piti synnyttää eilen, kun oli miehen synttärit ja muutenki meillä on la monta päivää aikasemmin kuin heillä. emoticon Tuntuu jotenki tosi typerältä ja lapselliselta pillittää tuommosesta asiasta, kun kuitenkin kaiken pitäis meijän vauvallakin olla hyvin, se vaan ei vielä oo halunnu tulla pihalle. Mutta menköön tämäkin nyt hormonihärön piikkiin, ja naapuriin on kuitenkin syntynyt ihana pieni ihminen. emoticon
 
Hei vaan, minäkin täällä! :)

Viime viikolla neuvolantäti sanoi samaa, mitä Mir oli saanut kuulla: lapsukaisen pää on niin alhaalla, ettei sitä enää tunne. Täti sanoi myös, että nyt ollaan jo ihan tulossa...vaan eipä vielä, eipä vielä.

Sinänsä olen nyt oikein tyytyväinen, että tää muksu malttais tuonne helmikuulle, koska mä olen tosi pipinä kotona. :'( Tänään kävin sitten lääkärissä, kun ei henki kulje ja astmalääkkeetkään ei auta. Sain antibioottikuurin keuhkoputkentulehdukseen. Onneks menin nyt, enkä ihmetellyt tän taudin kanssa sen pidempään. Tätäkin on ihmetelty nyt jo torstaista lähtien. Mulla noi kaikki keuhkoihin menevät pöpöt tuppaavat muuttua keuhkokuumeiksi helposti (mulla on ollut myös kuumeton versio joskus muutamia vuosia sitten) ja olis ihan kauheeta, jos täytyis keuhkokuumeessa mennä punnertamaan tätä tulevaa lasta ulos. *huokaa helpottuneena* Nyt täytyy toivoa, että noi lääkkeet ehtis alkaa vaikuttamaan, että olo vähän edes kohenisi. Veto on ihan pois ja silti täytyy tuon 1-vuotiaan perässä jaksaa touhottaa. Sekin pääsee tänään uusintakierrokselle lääkäriin. Viime viikolla sitä jo kertaalleen käytettiin, mutta nyt senkin olotila on muuttunut pahempaan päin. Surku!

Toivottavasti te muut säilytte nyt terveinä! Ainakin Adara oli kirjoitellut kipeestä olosta. Mullakaan ei ole kuumetta. Mittasin lämmöt kainalosta ja korvasta ja molemmat lukemat näyttivät vähän päälle 36.

Täällä oli aiemmin muutamana päivänä noita "menkkakipuja", mutta supistelut ovat olleet aika olemattomia. Muutamana yönä olen herännyt kivuttomaan suppariin ja kaksi "nyt tuntuu edes jossain" -supparia on ollut tähän mennessä. Limatulppaa metsästän aina vessareissuilla, mutta eipä ole sitäkään näkynyt. Niin joo, niitä sukkapuikko-vihlaisukipuja on tällä suunnalla ollut jo iät ja ajat.

Mustikille on iskenyt ihan selkeesti joku "raskaushömpötys". Leipomista, joululaatikoita ja nyt vielä puikotkin heiluu peiton tekemisen merkeissä. Ootpas sä ollut aikaansaava! :)

Vai niin. Pienelle miehelle tuli itkuraivarit. Täytyy mennä. Jaksamista kaikille!
 
Mulla on itku jotenkin nyt aivan järjettömän herkässä. Alan itkee melkein mistä vaan. emoticon Itku tuli kun mies kertoi että on kotimatkalla.. Miten voikin olla näin herkällä tuulella..? 
Mimmu87
ei siis kannata välittää jos sulle tulee jo itku kun naapuri on saanu lapsen ja sä vaan joudut vielä odottaa.

Mä vähän toivoin että meidän muksu olisi voinu syntyä vaikka tänään niin mun äiti olisi saanu kunnon synttärilahjan. Mut eipä tuossa helmikuussakaan taida olla mikään vikana. Toivottavasti vaan syntyy ennen 9. päivää niin pääsee kiusaa kaikki kun sanoo syntymäpäivän esim neljäs toista ja sitten ne alkaa kyselee sitä kuuta emoticon .

Halipossu, harmi kun on tuollainen tauti päässyt iskemään. Toivottavasti lääkkeet alkaa pian puremaan ja synnytyksen aikana olet jo lähes täydessä iskussa.
Itsekin vähän metsästän sitä limatulppaa mut alan vähitellen uskomaan että se on vaan satua koko juttu  [img]http://www.cosgan.de/images/smilie/froehlich/a055.gif[/img] . Kaverikin sanoi että ei ole edes nähnyt sellaista ja vedetkin on menny vasta kun ne on puhkaistu laitoksella.

Nyt vaan odotellaan siis niitä suppareita mitkä voi olla ihan mitä tahansa selkäsäryn ja reisikipujen väliltä. Selkeää hommaa siis emoticon . Saan varmaan kertoakin synnytyskertomuksessa kuinka synnytin eteisenmatolle..  [img]http://www.cosgan.de/images/smilie/froehlich/g040.gif[/img] 
 
täällä käytiin tänään yliaikakontrollissa ja kaikki muksulla kunnossa, painoarvio oli 4-4,2kg, aika iso köriläs ku ite oon suht pieni.. mut mahtuu kuulemma hyvin tulemaan alakautta.. mut saas nähä.. 
paikat on puoliks valmiina synnyttämään.. tai kohdun kaulaa joku 1-1,5 cm jäljellä ja 1 cm auki.. torstaina ois sit tarkotus käynnistää jos ei ennen sitä ala kuulumaan.. oli muuten tosi ikävää se sisätutkimus.. tai sen tutkimuksen jälkeen on särkeny paikkoja niin vaan ketusti et hyvä ku pystyy enää kävelee.. emoticon
mut jos se sit vaik edes auttas tätä tilannetta..

ja tänään siis menossa rv 41+5 *huoh*
 
Onko muuten muilla samaa, jota minä olen huomannut viime aikoina..? Eli ärsyttää ihan älyttömästi kaikkien kyselyt. "Etkö ole vielä synnyttämään päässyt?" No miltä näyttää s**tana! emoticon Noin siis tekis mieli huutaa, mutta eipä sitä ilkeä. Tänäänkin kaupassa katsoin, että en mene tuttavan myyjän kassalle, hän kun on koko raskauden ajan kysellyt kaikkea ja kertonut omista kokemuksistaan. En vain jaksa sitä aina. Noh, eiköhän siinä viereisellä kassalla sitten sattunut olemaan tuttu pakkaamassa ostoksiaan. Taas samat kysymykset ja selvittelyt. *huoh* Ja kaikkein eniten ärsyttää kyselyt "jännittääkö", kun ei minua ihan oikeesti jännitä! Tai kai se omalla tavallaan jännittää, mutta kun ei tiedä (ensimmäinen vasta tulossa), että mitä jännittää. Mieluummin sitä on ajattelematta koko asiaa. Silloin jännitti kun äitipolilta pistivät saliin, mutta salissa loppui jännitys kun selvisi, ettei vauva ihan heti olekaan tulossa. Enkä muutenkaan enää odota niin malttamattomasti kuin ennen turhaa reissua. Alkaa vain kyllästyttämään, mutta en odota lapsen tulevan vielä moneen päivään.
 
Huomenia! emoticon

Paranemisia kaikille pöpöilijöille!

Mustikki: Joo, taitaa tätä itkupilli-meininkiä olla ihan yleisesti ilmassa. emoticon 

tintsu89: Me ei taideta päästä seuraavaan mammatapaamiseen. emoticon  Ei varmaan viitti lähteä Jumboon just kaksviikkosen (tai jopa nuoremman) kanssa... Huoh...  Muut onki jo saanu omat käärönsä, me kaks vielä kituutetaan. Toivottavasti teijän vaavi syntyis ennen torstaita, ettei tarvii käynnistää. Ja toisaalta taas varmasti helpottavaa tietää, että torstaina viimestään alkaa tapahtumaan! emoticon  Tsemppiä sinne viime metreille!

Läheisten kyselyt:
Minua ei vielä hirveesti oo kerinny ruveta ärsyttämään, koska yleensä ihmiset soittaa ja kyselee kuulumisia, joten saan sitte yksinäisiin päiviini juttukaveria. Puheluita vaan yrittää venyttää mahollisimman pitkiksi. emoticon On jo meijän päivärutiini, että sisko soittaa puolen päivän maissa, kun saa nuorimmaisensa päiväunille. emoticon Ja onneks osa kyselyistä keskittyy myös mieheen, ettei kaikki vaan minulta kysele. Saa nähä rupeaako ärsyttämään, jos vielä viikon päästä ollaan tässä samassa tilanteessa. emoticon

(   .   ): Tulipas taas nukuttua kellon ympäri. Toivottavasti varastoon nukkuminen on mahollista ja toimivaa? emoticon 


 
Takaisin
Top