Lokakuun löpinät

Jaksamisia, Guang Xi. :sorry:

Meillä on Emmaljungan Super Vikingit. City-kopalla. Mietin että mikäköhän istuinosa noihin kannattaisi hommata..

Nyt on muutettu uuteen taloon, purettu tavaroita ja pohdittu mm. miten takka toimii.... Onneksi mies tajuaa jonkin verran näitä asioita. :rolleyes: Kissasta ei ole ainakaan vielä kehkeytymässä mitään ulkokissaa, malttaa mennä verannalle ja sen alimmalle portaalle, muualla on liian jännää. Löysin kivoja vaunuilureittejä ja meidän lähikaupan (ABC-liikennemyymälän :D), mutta sieltä löytyy kaikki hei. Vauva on valvottanut pari yötä joten tavaroiden purku on tapahtunut aika hilpeän väsyneissä meiningeissä. Tän enempää tekstiä ei meikäläisen aivoista enää irtoakaan...
 
Onnea uuteen kotiin Tai yang! Ja tsemppiä laatikoiden purkamiseen. Me ollaan kans muutettu raskauden ja lapsen syntymän jälkeen kolmesti, jep, kolmesti. Osa tavaroista on seilannut samoissa avaamattomissa laatikoissa, joten nyt voinee jo harkita niistä luopumista. Miten se menee, jos vuoteen ei jotain tarvitse, ei sitä tarvitse ikinä? Meidän viimeisimmästä muutosta on aikaa jo, mut aika pienellä ajalla tätä järjestelyä ehtii tehdä. Päivisin koti alkaa näyttää jo varsin räjähtäneeltä ja aika kuluu perussotkujen siivoamiseen. Illalla, kun molemmat lapset on menneet nukkumaan, on se pieni hetki, kun ehtis jotain laittaa. Eli tiskit koneeseen, pyykkejä suuntaan ja toiseen jne. Tai sitten roikkua netissä tai tehdä jotain muuta omaa juttua ja antaa kodin näyttää pikkulapsiperheen asunnolta.
 
Kiitoskiitos. :3

Meridiaani, osaan kuvitella. :'D Meille tuli onneksi mun oma äiti auttelemaan niin saatiin tää hirveellä riehumisella viikonlopussa aika hyvään kuosiin. Onneksi on kellari minne tunkea kaikki epätoivottu tavara.... Poissa silmistä poissa mielestä. o/
 
Voimia keräilen rankan viikonlopun jäljiltä. Mahataudissa olivat sitten kaikki lapset, paitsi vauva. Enkä minäkään sairastunut yrjötautiin, mikä on kyllä yks ristuksen ihme. Mies palasi matkoilta ja oksentaa nyt sitten kanssa. No, olenpahan terveenä häntäkin auttelemaan. Jipii. Kunhan paranee niin mie romahan justiinsa.

Vauvalla mahataudin sijaan alkoi kaamea räkätauti, aivan tukossa ja/tai nenä vuotaa kamalasti. Välillä imetys toivotonta, koska niin tukossa. Juuri "suihkutin" silmän puhtaasta rinnasta tissimaidolla, josko ensiapua siitä rähmivään silmään. Keittosuolaa nenään, NenäFriidaa ja höyryhengitystä, sipulia pilkoin vuoteen viereen. Kaikki konstit käytössä. Nostaisi kuumeen ja veisi mennessään taudin.

Onneksi huomenna on uusi päivä.
 
ÄÄH nuo vatsataudit on niin syvältä :hungover: Niitä siis ootellessa. Kumma kun se aina silloin tällöin meidät leijona äidit säästää :wink
Meilläki vähä nuhaa yrittää tehdä, saas nähdä tuleeko kunnolla ja meneekö korviin asti :confused:
Paranemisia sinne GX!!
 
Me ei paljoa liikuta niin vielä ei oo tauteja tullut meille, kop kop kop, viikonlopuksi ollaan lähössä mummiloimaan mut kokoajan syödään molemmat mhb ja varsinkin nyt pitää muistaa kun taas maisemat vaihtuu. Ois rankkaa kyl sairastua, minä normaalisti sairastan tosi harvoin, about kerran kolmessa/viidessä vuodessa mut sit sairastan ihan kunnolla sohvan pohjalla kuolemaa tehden. Raskaus muutti rytmiä niin että olin kipeänä 2x raskauden aikana ja hetki synnytyksen jälkeen, saa nähä miten käy tästä eteenpäin. :rolleyes:
 
Huh, sairastuminen tästä vielä puuttuisi. Nyt jo olen ylikuormitettu vauvan, jalkapuolen miehen ja hänen lastensa kanssa. Itse pitää tehdä aivan kaikki ja huolehtia kaikesta ja hoitaa kaikki kotona ja kodin ulkopuolella. Välillä tekisi mieli vaan sanoa, että en jaksa, ja antaa vastuu jollekin muulle. Maksaisin vaikka mitä, jos saisin olla pari vuorokautta yksin ja nukkua keskeytyksettä niin paljon kuin mahdollista. Onneksi saadaan taas apuja, oma äitini tulee viikonlopuksi ja anoppi ensi viikoksi meille. ♥
 
Kuukiurustakesään: Ihanaa että saat apua sinne :Heartred On raskasta hoitaa kaikki yksin, minäkin paljon touhuan yksin kun mieskin tekee kolmee vuoroa, niin välillä tuntuu ettei jaksa ja alkaa jo seuraava päivä ahdistaa :hungover: Sitten siihen vielä huono yö niin johan on mieli valmiiksi maassa :dead: Vaikka meilläki on pojat aika isoja jo niin paljon heitäkin täytyy huomioida, läksyt, harrastukset...kaverien luo kuskailut...ja isimies töissä just silloin !
Arvostan todella kaikkee apua minkä saa, äidiltä...kavereilta ja sisaruksilta! Onneksi en ole sittenkään yksin :Heartred
Tänään on paljon energiaa kun sai viimeyönä nukkua toooosi hyvin :) siivonnut olen ja vaikka mitä :)
 
Täälläkin on valtava kiitollisuus äitiä kohtaan! Vaikka mies onkin täysipainoisena apuna (tai sen minkä täyspäiväiseltä opiskelultaan ehtii), näin huonosti nukuttaessa ei meinaa silti voimat piisata yhdenkään lapsen kanssa! Tsemppiä ja voimia kaikille sairauksien ja muiden kanssa! Mullakin on kurkku kipeänä ja yritän tahdonvoimalla nitistää pöpön. En suostu sairastumaan nyt!
 
Äiskä pääsee tänään vapaalle! :eek: Entiset työkaverit on järkänneet mulle ja toiselle entiselle työkaverille 100 v. (40 + 60 v). Hiukka jänskättää mitä ovat järkänneet, sillä komento kävi ainoastaan saapua tiettyyn klo-aikaan Harjutorin saunalle. :) Itseä ei pelota jättää pojua isin hoitoon, sillä tiedän niiden pärjäävän, koska isi osallistuu pojun hoitoon ahkerasti muutenkin. Ainoastaan jänskättää päästä viihteelle ekaa kertaa yksin pojun syntymän jälkeen (oon kerran käynyt kaverin kanssa kaksin lounaalla ja pari kertaa miehen kanssa päiväsaikaan ulkona).
Kysäisin mieheltä mitä mieltä on, jos vähän otan tänään (en oo alkoholiin koskenut yli vuoteen). On kuulemma ok ja hetken mietittyään totesi, että pitääkin pyytää tätejä juottamaan mut huppeliin. :D Heh, jos sen tekee on isillä tiedossa myös yövuoro samaan syssyyn. :wink
 
Kysäisin mieheltä mitä mieltä on, jos vähän otan tänään (en oo alkoholiin koskenut yli vuoteen). On kuulemma ok ja hetken mietittyään totesi, että pitääkin pyytää tätejä juottamaan mut huppeliin.

Miten muuten miehelläsi on mennyt katkaisun jälkeen? Onko korkki pysynyt kiinni ja työt sujuu? Toivottavasti.
 
Plööh, kohta nämä jo vierii/ryömii/konttaa... Ja pitää imuroida tiheämmin. :sad001 En tykkää siivoamisesta yhtään, ellei ole koko päivää aikaa vain ja ainoastaan sitä varten. Mietin myös meidän olohuoneen räsymaton hapsuja, niissä on ihan satavarmasti pyykinpesuainejäämiä (valkoinen matto, joten en käyttänyt mäntysuopaa, se värjää kellertäväksi), ja tyttö yrittää joka välissä imeskellä niitä jos vaan mitenkään niihin yltää. Räsymatto on ISO, eli sitä ei niin vaan viedä suihkuun tai mattotelineelle huuhdeltavaksi. Onko kuitenkin pakko huuhdella se, vai keksisikö joku jonkun muun ratkaisun tähän ongelmaan? Ettei tyllerö saisi saippuapesua hapsuja lutkuttaessaan...
 
Kiitos kaikille toivotuksista! Jokunen pullo kuohuviiniä meni ja ensikokemuksena pääsin pesijän käsittelyyn. Hyvin tuli 40-vuoden pölyt kuurattua tästä mammasta. Pojat tuli hakemaan mamman ajoissa kotiin. Mies oli vähän pettynyt, kun en nyt hirveessä humalassa ollut eikä päässyt pitelemään mun hiuksia. :D Ihan riittävässä huppelissa kuitenkin, jos mammalta kysytään, en mitään hirvittäviä kaatiksia edes kaipaa. Pikkuhuppeli kerran-kaks vuodessa riittää jos on ihan pakko ottaa. Huomasin, etten moista olotilaa kaipaa yhtään, selvinpäin on paljon kivempaa.

Miehellä on pysynyt korkki kiinni nyt puolivuotta. Käyhän se juominen ajatuksissa edelleenkin ja uniakin siitä näkee, mutta meillä on onneksi hyvin avoin suhde ja voimme puhua näistä asioista. Mies käy joka toinen viikko ryhmässä tai päihdehoitajan kanssa juttusilla sekä työterveyshuollossa kontrolleissa ja ottaa kahdesti viikossa antabuksen. Itse sanoo, että nykyisin me mennään kaiken ohitse ja se palkinto työpäivän jälkeen on, kun pääsee kotiin ja näkee yhden pienen iloisen auringon. Itsekin näen vielä aika ajoin unta hänen juomisesta.
Ehkä juuri tuon miehen juomisen ja ongelmat sen suhteen on muuttaneet omiakin intressejä juomista kohtaan. Vaikka aikaisemminkin join todella harvoin niin nyt ei tee yhtään mieli juoda. Jos vain tarjolla on alkoholiton vaihtoehto, otan mieluummin sen ja alkoholittomat siiderit on aivan älyhyviä. :)
 
Takaisin
Top