Lokakuun löpinät

Täällä on ollut hirveää sählinkiä muuton sun muun kanssa, ja nyt on ekat hampaatkin puhkeamassa. :bored: Kaksi kerrallaan alhaalle. Ihmettelin kun ei pojalle ole muutamaan päivään sose kelvannut ja kiukkuillut ja halunnut olla _koko ajan_ sylissä, ja tänään tajusin kokeilla suuta. Tuntuu jo selkeetä hampaan pintaa joten varmaan kohta helpottaa. Yöt ovat kumminkin menneet aika rauhallisesti, mitä nyt kääntyminen aiheuttaa pientä meteliä kun käännytään unissaan eikä päästä kierähtämään enää takaisin. :rolleyes:

Yritin nukuttaa Eetua pinnasängyssä muutaman yön - en pystynyt, nukkuu nyt siis taas mun vieressä sängyssä. :p
 
Mun vauvalla myös puhkeamaisillaan eka hammas. Kunhan ei ala tissiä puremaan...

Kiva kuulla Tiukuliisan miehen tilanteesta, että parempaan päin. Mahtava juttu, onneksi ottanut vastaan ja saanut apua.
 
Voi ei. Poika rupes tänään yrittämään tosissaan eteenpäin. Pari kertaa on hoksannut vetää käsilläkin, mut lähinnä tekniikkana on pitää kädet lentoasennossa sivulla ja nostaa peppu korkealle :D Selvästi yritys on nimenomaan päästä eteenpäin, eikä vain vahingossa hytkymisen mukana kulkeudu. Vauhti on vielä onneksi hyvin hyvin hidasta (metri vartissa tai vastaavaa), mutta jos hoksaa ottaa ne kädet apuun, niin se on sitten kyllä menoa. Oivoi. Ikää on viikko vajaa 5kk...
 
Meidän viikkoa vaille 6 kk kääntyi ekan kerran eilen kokonaan selältä vatsalleen. Monta viikkoa yritystä on ollut, mutta aina toinen käsi pysäytti. Pieni käännös ihmiskunnalle, mutta suuri meidän perheelle :joyful:. Monet vauvat täällä vaikuttavat olevan jo vauhdikkaampia, mutta mun puolesta ei ole mikään kiirekään vielä liikkeelle, koska esikoisen pikkulegot, magneetit, hamahelmet ja muu vauvan ruokavalioon sopimaton, joka paikkaan leviävä tilpehööri hirvittää jo hieman etukäteen... Mihinhän meille saataisiin sellainen vauvaturvallinen vyöhyke?
 
Coriander, mielestäni satuveen (joka ei pitkään aikaan ole täällä käynytkään!) blogissa oli hyvä ratkaisu, kurkkaa sieltä. :) Sellanen aidattu legoleikkikehä.
 
Meillä ei oo vieläkään yhtään hammasta, vaikka kaikkea on viime aikoina jyystetty niin huolella, että olen odottanut hampaiden ilmaantuvan minä hetkenä hyvänsä.

Miten paljon teidän vauvat vierastavat? Meidän tyttö suostuu olemaan vain ja ainoastaan isän tai äidin sylissä. Nyt tyttö on valitettavasti alkanut vierastaa myös mummoaan, kun tapaamisissa oli useamman viikon tauko, vaikka aiemmin neiti on ollut paljonkin mummon sylissä. Tädin syliin suostui vain pikku hetkiksi kerrallaan, vaikka täti oli kylässä monta päivää. Onhan se tietysti hyvä, ettei kaikenmaailman epämääräisten tyyppien mukaan niin vain lähdetä, mutta joku varahoitaja olisi äidin ja isän kannalta ihan kiva.
 
Meidän poju tuijottaa vieraampia aikas totisena, mut ei protestoi syliin ottoa kuitenkaan. Ja yleensä lämpenee myös aika nopeasti. Enemmän tutut/vieraat -jako näkyy siinä kuinka nopeasti naureskellaan, isille, äitille ja lähes viikottain nähtävälle mammalle naureskellaan aina ja heti, muita pitää sitten tuijotella enemmän. Kertaakaan ei ole ruvennut itkemään vieraan sylissä olemisesta, mutta toisaalta poika itkee ylipäänsä hyvin harvoin muuta kuin väsymystä.
 
Vierastaa kyllä. Mitä väsyneempi, sitä enemmän. Mummo ja mummi olivat meillä apuna useita päiviä (miehen nilkkamurtuman takia), ja molemmat oli ensin huonoja tyyppejä, itku tuli niiden sylissä heti. Päivässä-parissa tottui. Nopeammin vierastaminen meni ohi oman äitini kohdalla, ollaan kai sen verran samanlaisia. :) Papalle tyttö lämpenee vielä hitaammin. Hän asuu melko lähellä ja vierailee mummeja useammin, mutta papan ollessa iltavisiitillä ei suostu ollenkaan papan syliin. Joitakin ihmisiä selvästi vierastaa enemmän kuin toisia, en tiedä mikä siinä sitten on syynä!

Asiasta toiseen. Meidän tyttö hoksasi varpaat vihdoin ja viimein. Vielä ei saa niitä suuhun vietyä, mutta niiden nyplääminenkin on tarpeeksi hauskaa. :)
 
Täälläkin varpaat olleet jo viikon parin verran tosi pop. Muutenkin asioiden nyplääminen tuntuu olevan sitä parasta tekemistä tällä hetkellä. Pientä ryömimisentapaista myös havaittavissa, vaikka aika tuurilla se liikahtaminen eteen(tai taakse-)päin tuntuu vielä tapahtuvan.

Eetu ei vierasta pahemmin ollenkaan, kaikki tuntemattomat kadulla ihastelemaan tulleet mummotkin saavat hymyn jos useemmankin. Pari kertaa on tullut itku väsyneenä mummin sylissä kun ollaan yhtäkkiä tajuttu ettei ollakaan enää äidin sylissä.

Nukahtamisen kanssa on ongelmia. Nyt on joku vaihe taas että hillutaan ja kääntyillään sitterissä/hoitopöydällä/sylissä niin että hyvä jos vaipan saan vaihdettua. Sama touhu siirtyy sänkyyn päikkäreiden ja iltanukuttamisen kanssa, joudun toisella, joskus molemmilla, käsillä estämään ettei käännytä mahalleen (koska siitä seuraa itku) ainakin ensimmäiset 15-20min ja sitten saatetaan hetken päästä silti herätä siitä mahalleen-asennosta huutaen. Hohhoijaa.
 
Meilläkin on hoksattu varpaat muutama päivä sitten. Jo on notkee tyty :)
Vierastetaan jonkin verran, yleensä kotona ei paljoo mut vieraassa paikassa ottaa aikansa et tutustuu ja suostuu syliin.
 
Takaisin
Top