Lokakuun jutusteluja

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja röpelö
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Itse olen ainakin aika paljon joutunut soveltamaan koiran pissatuksessa. Asutaan tosiaan kerrostalossa ja "isommat" lapset vuoden ikäerolla. Joskus kun lapset olivat n. 3kk ja 1.v 3kk laitoin piirrettyjä pyörimään, pienemmän sitteriin vöiden kera ja isomman syöttötuoliin keksin kanssa ja äkkiä käyttään koira ulkona kun raukka hädissään pyysi ulos. :D Yleensä pyrin ulkoiluttamisen sijoittamaan siihen kun lapset nukkuu, mutta aina sekään ei ole mahdollista. Varsinkaan enään kun isompi ei nuku päiväunia kotona.
 
Meidän piti miehen kaa pitää lauantai iltana pihatalkoot kun esikoinen menee mummolaan yöks. Siks se itseasiassa sinne laitetaankin (tai näin oli suunnitelma) että saadaan rauhassa touhuta. 2-v villi pikkumies siinä jaloissa ja innokkaana auttamassa voi vaan hidastaa hommaa reilusti :D no enhän mä malttanut millään olla tänään aloittamatta. Pikkumies touhus mukana minkä ehti :D Lopulta huomasin et olinkin rehkinyt hulluna ja saanut melkein kaiken tehtyä! Fiksua näillä viikoilla sit aloittaa rehkimään kun oikeasti jäätäis äitiyslomalle :D Saa nähdä mitä mies tuumaa kun näkee takapihan! Onhan se nyt siisti, mutta se varmaan ei tykkää kun tein kaiken yksin.. Mut vimma iski :D ja voinhan puolustella että nyt voidaan keksiä lauantaille jotain kivaa kaksin kun yökylä pikkumiehelle on sovittu ja työt tehty valmiiks :D

Huomenna aamulla meen moikkaa siskoa ja 2 viikkoista vauvaa :) Ihanaa!


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Tuossa "kahteen ekaan viikkon ei ulkoilua ja sitten vasta pikkuhiljaa" -jutussa on siis ideana suojella vauvan hengitysteitä ja keuhkoja, jotka vielä vähän kehittyvät syntymän jälkeen. Nykyajan vaatetuksilla ja peitoilla yms vaunuilla lasta ei voi palelluttaa, mutta tosiaan hengityselimistö voi kärsiä ja varsinkin näin syksyn ilmojen kylmetessä. Näin valaistiin meitä perhevalmennuksessa...
 
Tuntuu muuten tosi jännältä kun vauvan pää on tuossa rinnan tai oikeastaan just siinä kohtaa mihin kylkiluut loppuu. Tunnen selvästi kun se kääntää päätä ja neuvolatäti sanoi että sitä voi selvästi tunnustella. Just äsken tunnustelin kaksin käsin ja ihan selkeä pyöreä (iso :D ) pää siinä on. Siellä se alkoi heti potkimaan, reagoi niin selvästi takaisin :) Mietin sitä silitellessä et millainen tukka sillä mahtaa olla vai onko ollenkaan. Esikoisella oli paljon tukkaa syntyessään.
Nykyään sillä on vaalea luonnonkihara tukka :)
 
Kaksi lasta synnyttäneenä haluan kyllä ehdottomasti ammattihenkilökunnan avuksi synnytykseen eli sairaalaan.

Kotisynnytys voi toki parhaillaan onnistua tosi hyvinkin, mutta riskit on kumminkin suuremmat, ja mä haluan minimoida riskit näin tärkeän asian kanssa.

Molemmat lapset olen synnyttänyt melkolailla luomusti, mutta esikoisella oli kyynärpää jumissa häpyluun alla, eikä olisi tullut ulos, jos kätilö ei olisi tätä asiaa huomannut. Mulle siis tehtii eppari ja kyynärpää saatiin lompsautettua häpyluun alta opis. Siinä alkoi olla vähän kiirekin, kun tytöllä syke hidastui reilusti jokaisen supistuksen tullessa - syyksi selvisi kalvonvarainen napanuora, joka supistuksen aiheuttaman kiristymisen johdosta aina kuristi verenvirtausta. Kätilö mulle jo sanoikin, että nyt viimeiset ponnistuksen ja jos lapsi ei siinä synny, niin kiireelliseen hätäsektioon. Mulla oli jopa toinen kätilö avustamassa painamalla vatsan päältä, jotta saatiin tyttö nopeasti ulos. Pojan napanuora taas oli kiertynyt kaulan ympärille ja tämänkin kätilöt (silloin oli kaksi, harjoittelija ja konkari) hoitivat, että enne kuin työnsin pojan kokonaan ulos, oli napanuora irroitettava kaulan ympäriltä. Siinäpä oliki hommaa lopettaa ponnistus kesken työnnön ja supistuksen, mutta onnistui. Ilman tätä upeaa ammattitaitoista henkilökuntaa, voi olla, minä, lapsi tai molemmat oltais menehdytty, tai lapsi vaurioitunut synnytyksessä.

Ja eikös sitä ole iät ajat haettu ns. lapsenpäästäjä tai joku muu kokenut avustaja kylällä avustamaan synnytykseen kotona. Mutta onhan synnytyksiin kuollutkin paljon isompi osuus äideistä ja lapsista kuin mitä nykyään.
 
Jaiks, lastenneuvolan th-täti tulee tunnin päästä kotikäynnille... Oon vähän yrittänyt siivoilla paikkoja ettei näyttäis niin sekaiselta... Pitääkö mun tarjota hänelle kahvia?? Entä pitääkö viinipullot piilottaa vitriinistä!? Syynääköhän se kaikki nurkat ja kaapit?! Apuaaa. :grin No ei vaisinkaan, puhelimessa vaikutti kyllä tosi kivalta ja rennolta tyypiltä. :)
 
Kiva juttu :) Meillä ei ole enään missään vaiheessa kotikäyntejä. Esikoisesta (2 v sitten) oli vielä se eka neuvola sairaalan jälkeen kotikäyntinä mut nykyään ei ole sitäkään.
 
Me mennään ensi viikolla lastenneuvolaan tutustumaan, sitten synnytyksen jälkeen ymmärtääkseni eka tulee äitiysneuvolan täti kotikäynnille ja sitten vielä lastenneuvolasta ja sitten ruvetaan me liikkumaan käynneille Tk:een.
 
Meillä tulee äitiysneuvolan th muutama päivä synnytyksen jälkeen käymään kotona, sen jälkeen kerran käydään vauvan kanssa hänen luona ja sitten siirrytään tämän lastenneuvolan th:n asiakkaiksi.
 
Anteeksi jo etukäteen tätä valitusvirttä... mä olen jo ihan kyllästynyt näihin vaivoihin saisi jo toukka syntyä. Kädet puutuu ja täynnä nestettä, haaveissani katkeamattomat yöunet. Vessassa ramppaaminen argh mä haluun kroppani omaan hallintaani. Mikään asento ei ole hyvä aina joku paikka kolottaa. Parhaimmat housut on yli virttyneet pitkikset olenkin ne jalassa painellut joka paikassa ja jalassa tiätty maailman rumimmat croksit. Aika ei kulu ja aina väsyttää. Nih tällaista tänään.
 
Miulla on se Emman rintapumppu ja se on toiminu tosi hyvin. Sillä voi, vaikka pumpata toista rintaa samalla kunntoisesta imettää niin saa hyvin maidon herummaan. Tosin mie opin kyllä heruttammaan ilman vauvvaakin, kun toisen lapsen jälkkeen luovutin maittoo. On miulla sähköpumppukin, mut sitä ei voi käyttää lasten ollessa nukkumassa, kun on niin kova ääninen.

Ei ois miusta kotisynnytykseen. No meillä on ollu muutenkin erityissynnytykset perätilan takkii. Tällä kerttaa saattasin päästä helpommalla, kun vauva ainakin toistaseks on pää alaspäin. Mut en mie uskaltas missään nimesaä kotona synnyttää, kun mitä vaan voi sattua. Vaikka oon synnyttäny sairaalassa, oon halunnu, että synnytykseen puututtaan mahollisimman vähän. Ilokaasua oon käyttäny ja epparin leikkauksen takia ovat pienen puudutuksen tehneet. Tää on toiminu miulla, mut toiset saa miun puolesta ottaa kaikki mahdolliset puudutukset. Jokainen tekkee omien tuntemusten mukkaan. Jos miun synnytykset ois pitkiä, halluisin miekin varmmaan jossain vaiheessa helpotusta, mutta kun on olleet noppeita, sen kivun jaksaa.

Täälläkin neuvolasta käyvät ekat punnitukset tekemässä kotona vauvan synnyttyä.
 
Maasselii kuulostaa tutulta. Jos kerta kädet puutuu ja täynnä nestettä, suosittelen käyntiä omalla lääkärillä. Noilla oireilla menin itsekin ja diagnoosi oli raskaudenaikainen rannekanavanoireyhtymä. Yöt nukun rullaluistelusuojilta näyttävät lastat kädessä ja yöllä ne auttaa kun ranne pysyy suorassa en herää enää siihen hirveään puutumiseen. Päivät on erijuttu, tänään taas sellainen päivä että jääkylmää vettä ranteille, kylmägeeliä ja 1g para-tabs. Nyt alkaa pikkasen helpottaa mutta eihän tuo enää kaikkea puutumista vie kun turvotus vaan lisääntyy loppua kohden. Nyt tässä pelottaa se että jos tämä näin vaikeaksi menee nyt että oireet ei sitten synnytyksen jälkeen helpotakkaa, se on sitten leikkauspöytä se mikä auttaa :s

Täälläkin vaatekaappi tuottaa ongelmia paitojen suhteen, nyt kun pötsi on lähteny laskeutumaan ja työntymään entisestään ulospäin on mammavaatteetkin alkaneet jäädä lyhyeksi. Onneksi ei housujen kanssa ole ongelmaa.
 
Täälläkin oma olotila kyllästyttää. Kävelemään ei pysty kerrallaan ku Max. 1 km, koirakin vaikuttaa tylsistyneeltä ku joka päivä samat pikkulenkit, vaikka ei mikään aktiivinen rotu olekaan. Linja-autollakaan ei hirveästi uskalla kulkea ja se on vain kerrassaan epämiellyttävää - eilen istuin tunnin bussissa, että pääsen ystävän luo, niin eiköhän matkalla alkaneet jo useamman viikon tauolla olleet supparit. Ja suoraan sanottuna kusetti niin p*rkeleesti. :D kaikki töyssyt ja jarruttelut tuntui pahalta, vauva painoi lantioon... Eli oman kodin vankina oltu tässä jo monta viikkoa, kun kivut estää liikkumisen. Selaan varmaan 10 kertaa päivässä tän foorumin, jos joku vaikka ois kirjoittanut jotain. :D

Ja yöt menee valvoessa ja vessassa käydessä. Mikään asento ei oo hyvä, kyljen kääntäminen sattuu nivusiin ja hirveen kuuma koko ajan. Tätä valituslistaa vois jatkaa loputtomiin, mutta olkoon nyt tässä tällä erää. :D
 
Justiina ja muut, jos yhtään helpottaa, ette ole yksin vaivojenne kanssa, täällä ilmottuu yksi vaivainen joukkoon :D Välillä on ihan hyviä päiviä, ja välillä taas ei. Kroppa kestää vielä jotenkin, vaikka yhtään pidemmät kävelyt saa aikaan sukkapuikkofiiliksiä ja supistuksia, niin että mummotkin ohittaa. Esikoisen kanssa kotona pörrääminen tuottaa omat hankaluudet, kun jatkuvasti pitäisi olla kehittämässä aktiviteettiä pojalle, kun muuten hyppii seinille. Hermot on hyyyvin kireällä, joten kyllä uhmaava 2vee ja mies saa valitettavasti sen päivittäin huomata. Tänään oltiin pojan kanssa kävelyllä ja poika tallusteli hetken yksikseen, kunnes nostin vaunuihin vain huomatakseni, että kundi oli astunut koirankakkaan ja se kaikki ihanuus levisi pitkin vaunuja. Siinä sitten itkua tihrustin keskellä metsätietä, kun en vaan olisi jaksanut yhtään mitään ylimääräistä. Väsyttää ihan hulluna, ja päikkärit on ollu pakko nukkua kun poikakin nukkuu. Siinä sitten onkin mennyt se päivän oma hetki "hukkaan".. Huoh. Mutta onneksi kokemuksesta tiedän, että kaikki nämä vaivat palkitaan siinä samalla hetkellä, kun saat oman nyytin syliin. Tsemppiä kaikille!
 
Täällä myös välillä hyviä päiviä, välillä huonoja, mutta kyllästyminen joo, jokapäiväistä. Puhelin varmaan kohta kasvaa käteen kiinni kun kyttään tätä foorumia ja facea. Onneksi sisko tulee ensi viikolla muutamaksi päiväksi käymään...
 
Ihanaa etten ole ainoa riippuvainen! Ja täällä kans päivät vaihtelee laidasta laitaan, toisena päivänä jaksaa ties mitä tehdä ja energiaa on muille jakaa ja jaksaa hyvin olla lasten kanssa. Toisina päivinä taas ei jaksais nousta sängystä ollenkaan ja mikään ei huvita.. Ja vaivojen lista on loputon..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top