Lokakuun jutusteluja

Rakkaat äippäkamut! Nyt tarviin apua ja mielipiteitä kun en osaa tehdä päätöstä itse.

Mieheni äidillä on viikonloppuna 50 v. synttärit Keski-Suomessa. Näiden heittelehtivien verenpaineiden takia olin jo ehtiny päättää että en lähde niihin pirskeisiin ollenkaan. Mutta nyt viikonloppu kotona ypöyksin on alkanu pelottaa ja oon ajatellu jos kumminkin menisin mukaan. Ajomatkaa noin 3h ja lähimpään sairaalaan matkaa 1,5h. Mahdollisuus on levätä koska juhlitaan heidän kotonaan, mutta hässäkkäähän siellä on ja paljon porukkaa. En osaa päättää kumpi nostaa mun verenpainetta enemmän, sinne meneminen vai yksin kotiinjääminen.

Mitä mieltä olette? Suppareita/muitakaan kipuja tai merkkejä babyn syntymästä mulla ei vielä ole ollut ja la 11.11. Apua!!
 
Tsemiä pikkutiuku! :)

Mulla oli kans Lilliputtis sellainen olo pari päviää sitten, niinku kuumeessa ois, ku oli siitä päänsärkyä ja jotenki pökkyräinen olo. Kannattaahan se soittaa ja kysyä, jos olo tuntuu kurjalta ja verenpaineissa jotain....

Viikkoja nyt 38+0, hui! :) Yritin eilen mieheltä kysellä, joko sitä jännittää kun la lähestyy... ei kuulemma jännitä. :rolleyes: Mä sanoin, että eiköhän se jännitys sieltä tuu kunhan synnyttämään lähdetään, mutta kunhan muistaa, ettei kaahaa hulluna, kun muutenkin niin lähellä sairaalaa asutaan. Miehellä on ikävä tapa kaahata, kun on hermostunut.

Oon ollut tänäänkin ehkä vähäsen reippaampi, enpä nyt paljoa ole puuhastellut, mutten sentään pelkästään maannut sohvallakaan. Jotenkin tuo päänsärky taikka paineen tuntu päässä yrittää hiipiä päälle ja välillä sellanen totaaliväsymys ja lähtee voimat jäsenistä... Yö meni vessassa käydessä ja aamulla heräsin liitoskipuihin, mutta sain kuitenkin taas välit nukuttua. Ensi viikolla olis tarkoitus tehdä ystävän kans jotain kivaa, kenties mennä leffaan tai syömään, mutta jotenkin ei uskalla mitään oikein sopia ja tuntuu mahdottomalta ajatukselta mennä leffaan istumaan 2 tunniksi, pitäs olla pissalla käymättäkin niin kauan :grin toisaalta ois niin ihana käydä jossain, viimeinen tilaisuus varmasti moneen kuukauteen.
 
Hmm, mamamehiläinen, en osaa sanoa mitään ehdotonta... miten luulet jaksavasi automatkan? Onko miehesi pakko jäädä kemuihin yöksi? Mietit vain, kumpi tuntuu sinusta vähemmän huonolta idealta ja toimit ja teet suunnitelman sen mukaisesti? Eihän tuo ole kyllä mikään helppo päätös, kysy mitä miehesi on mieltä.

Minuakin jo valmiiksi jännittää tuleva isänpäivä, monestakin syystä. Ensinnäkin minun isäni asuu n. 70 km päässä meiltä ja autossa istuminen on ollut mulle yhtä tuskaa viime viikkoina. Viime vuonna isänpäivänä hän oli täysin humalassa, kun menimme sinne. Olin tosi pettynyt ja surullinen. :sad001 Tuntuu, etten haluaisi mennä taas sinne pahoittamaan omaa mieltäni, mutta toisaalta me ei nähdä nykyisin juurikin tuon alkoholismin takia kuin muutaman kerran vuodessa. Olisi myös tarkoitus isänpäivänä käydä mieheni isän luona, joka asuu samalla paikkakunnalla kuin me, ihan tuossa muutaman kilometrin päässä... Ahdistaa suoraan sanottuna ihan sairaana, niin kuin joka isänpäivä, mutta erityisesti nyt, kun olen itse raskaana, niin tuntuu jotenkin erityisen pahalta.
 
MaMaMehiläinen, kyllä se on aika pitkälti tosiaan sun omasta olosta kiinni, lähteäkö vaiko ei. Ymmärrän kyllä hyvin, ettei yksin kotonakaan tunnu hyvältä ajatukselta. Mutta jos luulet, että jaksat automatkan istua, niin ehkä mä kuitenkin lähtisin. Jos tosiaan ainut huoli on verenpaine. Mutta oman olon mukaan :)

Justiina89, mä myös kysellyt isännältä, että jännittääkö, muttei hänkään mitään ainakaan myönnä :) Leffassa kävin itse pari viikkoa sitten ja ratkaisin asian niin, että otin paikan rivin päästä, niin olisin voinut tarvittaessa nousta seisomaan. Ja kyllä ne yleensä vessaankin päästää välillä. Tosin missaahan siinä pätkän elokuvasta :)
Toi teidän isänpäivä tilanne kuulostaa kyllä todella ikävälle. Voimia!

Itselläkin tänään mieli vähän virkeämpi kun tuo ihana aurinko paistaa. Olo muuten kyllä surkeahko, mutta lepään nyt hyvällä omalla tunnolla, kun siihen neuvolassakin kehoitettiin. Kai mä hullu olen, kun vaan toivon, että alkaisi NE kivut, että pääsisi toimiin. Käynnistykseen en halua kun viimeisessä hädässä..
 
MaMaMehiläinen: jos olisin itse sinun tilanteessa, en lähtisi.. huomasin itse vanhempien luona käydessä (jonne 130km matka) että autossa istuminen ja tärinä aiheutti tukalan olon. Tietysti itsellä myös autossa aina pelko matkapahoinvoinnista. Kutsu kotiin vaikka joku kaveri sinun seuraksi siksi aikaa kun miehesi on reissussa:p

Itse aloitin aamun hyvin tehokkaasti: sauna ja suihku on nyt pesty juuriharjalla hangaten lattiasta kattoon. kaikki lasipinnat ja ikkunat pesty ja pölyt pyyhitty (siis saunaosastolta:grin). huh mikä homma...

Pidämme viikonloppuna kotonamme baby showerit ja yhdistetyt illan istujaiset ja miehen synttärit. Ajattelin leipoa hirmuisesti jotain mättöä niin saadaan porukalla naatiskella. :happy
 
MaMa, kyllä mä lähtisin! Jos vaan vointis on hyvä! :) Sehän voi olla että menee muutaman viikon yliajalle ja olo on suht hyvä, sit vois harmittaa!

Justiina, onpa ikävää :sad001 oma isä kans alkoholisti ja monesti sovitut menot peruuntuu viime tipassa kun selviää että se on päissään. Ennen se oli tosi yleistä ja kyllä siinä aina itselle pahamieli tuli. Kerrankin olin tehnyt meille ruokaa ja kakun ja sen piti tulla mun siskon kyydillä meille mutta sisko soitti samana päivänä ettei saa isää kiinni. No illalla se soitti kännipäissään eikä muistanut koko tapaamista eikä edes pahoitellut... Nykyään kun tuo esikoinen on olemassa (on nyt 2-v) niin mun isäkin on petrannut. Tietää etten ikinä vie lastani sen lähelle jos on päissään, ja se on sen ensimmäinen lapsenlapsi ja tosi tärkeä sille. on siis pysynyt (melkein kaikkina) sovittuina päivinä selvänä eikä ole tarvinnut perua tapaamisia!
 
Mut määrättiin verenpaineiden takia vuodelepoon kotona nyt. Osastolle eivät vaatineet, kun on eka lapsi "eikä sulla oletettavasti ole jotain yksvuotiasta siellä mahan päällä hyppimässä". No joo, eli omalla vastuulla et oikeasti lepään - ei kotitöitä tai kauppareissuja, peiton alle vaan. No, mun oli pakko pestä ikkunat olohuoneesta koska en ois voinu rauhassa maata niin likasen ikkunan alla, mutta muuten oon ollu nyt paikallani. Näiden ohjeiden varjossa MaMan kengissä en siis lähtis minnekään.

Jos ilmenee muita selkeitä raskausmyrkytysoireita viikonlopun aikana, voin kuulemma tulla päivystykseen soittamatta ihan hyvällä omallatunnolla. Muussa tapauksessa oottelen tiistain neuvolakäyntiä sit vaan. (Tosin mul olis vaihtoehto kolme: syntyis tää mukula nyt vaan pois.)
 
Ostin eilen itelleni ihanat imetysliivit. Maksohan ne, mut on mukava, että on ees yhet sievät liivit. Ostin myös yöpaitulin, jossa on napit kauluksessa, niin on helppo yöllä imettää. Sekin oli ihanan tuntusta kangasta. Pientä luksusta elämmään. Käyttiin sit miehen kanssa syömässä kreikkalaisessa ravintolassa. Syötiin meze ateria, mihin kuuluu 14 eri ruokalajia. Oli tosi hyvvää ja napa paukku :)

Ystävä pyyti miun huomenna elokuvviin ja aattelin kyllä lähttee, kun oisin muuten illan yksin kotona. Lapset lähttee miun isän luo viikonlopuks ja mies on jääkiekkomatsia kahtomassa ja tullee sit joskus yöllä kottiin. Näitä vappaailtoja onkin nyt siunnaantunu ihmeen paljon. No, kun vauva syntyy mennee aikkaa ennenkun seuraava vappaa on mahollinen niin nautittaan nyt täysin rinnoin.
 
Kiitos kaikki ihanista kommenteista. Päätin sitten tossa iltapäivällä mennä käymään lääkärissä ja kysyin hänen mielipidettään. Määräsi kuin määräsikin minulle lopulta ne verenpainelääkkeet ja sanoi, että voin lähteä reissuun. Jos vaan tulee jotain eriskummalista niin lähimpään sairaalaan. Mulla kuin ei muita oloja kun toi verenpaine. Toivottavasti lääkkeet alkaa pian vaikuttaa. Täytyy katsoa, mikä on huomenna kunto ja päättää sitten sen mukaan.
 
Ainiin, yks hyvä mikä helpottaa näitä oloja ja kolotuksia. Mieheni ♡ Eilenkin illalla kysyi monesti voiko auttaa jotenkin. Hieroi jalkoja ja paijasi sekä pussasi. Voivottelee mun kanssa yhdessä ja on myös sitä mieltä, että vaava saisi tulla jo, jotta elo mulla helpottuis. Oon todella kiitollinen siitä, että tuollainen helmi nappasi mut itselleen. Hän rakastaa ja haluaa sen myös näyttää. Rakastaa mun lapsiakin yli kaiken! En tiedä mitään parempaa. Edellisiä lapsia odottaessa olin käytännössä yksin exän kanssa. Nyt rakas on ollut mukana jokaisessa neuvolassa ja höösää ihanasti, että onhan kaikki hyvin. Kuuntelee ja katsoo silmiin, kun kerron fiiliksistä. Tällä kertaa odotan lasta yhdessä parisuhteessa, en yksin suhteessa. Masukki saa itselleen maailman parhaan isän ja roolimallin. Sitä hän on myös minun lapsille, maailman paras ja huolehtivaisin isäpuoli sekä miehen malli.

Näillä ajatuksilla kohti halloweenia. Aion pötkötellä koko viikonlopun :wink

Ps. Nukuin sit 3 tunnin päikkärit viimeyön valvomisten jäljiltä!
 
Nyt positiivisia asioita kehiin. Mähän nukuin yöllä kuus tuntia, kävin vessassa ja nukuin kolme tuntia lisää :) Olikin kovin levännyt olo herätessä! :) Ei supistuksen supistusta edelleenkään, mutta aamulla kun heräsin, ei tuntunut kolotusta eikä kipua MISSÄÄN :) Ihanaa.

Verenpaine oli heti 152/94. mut kun sairaalarajat ei täyty ni tässä si maataan vaan. Ja ootellaan tiistain neuvolaa. Lapsen syntymistä en jaksa enää ajatella, nyt tein päässäni uuden aikarajan että ois kiva jos syntyis torstaihin mennessä - mut jos ei ni anti olla, sit tulee ku tulee :) Tosiaan isänpäiväks kotiin/ristiäiset kasaan heti joulukuussa olis mun toiveita, eiköhän jälkimmäisen ainakin ehtis kyl mut en mitään tiloja voi varailla kun en tiedä kuinka paljon menis mahd. yli tms. Anopit meillä safkat väsää ja vieraita on vähän, että sen puolesta ei kummosta spektaakkelia olla järkkäämässä. Mut toisarvosta kaikki tällanen nyt.

Pitää keskittyä siihen että lapsi liikkuu ja voi hyvin. Lohduttaudun myös tiedolla että älykkäät ihmiset kuulemma viihtyy kohdussa pidempään. (En olis aiemmin uskonu et oon näin malttamaton jo ennen ku laskettu aika on ylitetty :D )
 
Miustahi on nyt tullu malttamaton, vaikkei vauvan vielä tartteiskaan syntyy. Kahen ekan kanssa oli niin oireeton loppuraskaus, että pystyin ihan normaalisti touhuumaan kaikkee ja aika ei käyny pitkäks. Sillon ei tullu mieleenkkään miettii vauvan mahollista syntymää näillä viikoilla. Mut nyt kun on oiretta vaikka minkälaista niin väkisin miettii, että entä jos tännään tulleekin lähtö synnärille ja mies on yli 100 kilsan päässä ja todnäk pienessä maistissa. No ei se todennäköstä oo, että vauva just tännään päättäs synttyy, mut tämmössii tullee nyt pyöriteltyy mielessä. Mieskin totes eilen, että jos vauva on valmis syntymmään niin tulis vaan, loppus siunkin kivut ja vaivat :Heartred
 
Heh! Mullaki on nii malttamaton mieli ja kuulostelen koko ajan että jokoha se tulis ja mikäköhä kipu tuo oli ja vessa reissu täynnä jännitystä ku jotenki oottaa että limatulppa tippuu pönttöön xD ja laskettuun aikaan vielä 2 viikkoa :-D minunki ukkeli on sanonu ja lohuttanu, että kohta loppuu kivut ku vauva syntyy. Hupsua kuitenki ettei ukkeli halua että pyllerö syntyy vielä :-D vaikka kovasti ihte oisin sitä mieltä että sais tulla :D nyt ukkeli ei halua peiton heilutus puuhiakaan ettei vaan lähe käynnistymään :D ohhoh, helppoha se on ukkelin olla :D
 
Täällä kans yks malttamaton, joka lauleskelee: "viisii yötä jouluun on.. eikun.. laskettuun aikaan!" Tänään siis menossa 39+2. Oon aivan varma et mä oon eka mamma tässä ryhmässä, joka synnyttää vasta lasketun ajan jälkeen :D kaikki muut (kai?) on ainakin tähän mennessä poksahdelleet nätisti ennen la:ta :p Onneks miehellä oli tänään viimeinen työpäivä niin saadaan viettää perheen keskeistä laatuaikaa oikein kunnolla ja on vähän seuraakin :):Heartred
 
Unikko^3; mulla on IHAN SAMA FIILIS, että kaikki saa lapsensa ennen laskettua tai sit on sovittuna sektio tai jotain että tietävät koska tapahtuu! :D Mulla mies kans ollu lomalla nyt tässä lopussa, ihana, koska olisin varmaan seonnu muuten. Ollu jo elokuun lopulta kuitenkin kotona :D
 
Ihanaa, että muillakin ottaa malttamattomuus valtaa, minäkin taidan kuulua ryhmään "tulee kun joutaa, viis lasketusta" myös siis 39+2 menossa. Oloja on paljon, muttei niitä oikeita :D viimeyö taas valvottiin, ei kipuja tai mitään mutta ei vaan muka väsyttänyt. Neljän aikaan sain lopulta unen...
Johonkin täytyisi saada ajatuksia siirrettyä. Niin odotin, että tehdään miehen kanssa viikonloppuna jotain, mutta hän joutuukin tekemään etähommia :sad001 no, yritän nyt keksiä ruokia, joiden tekeminen veisi aikaa :)
Jaksuja muille malttamattomille!
 
Huh. Olipa säikäys äsken lenkillä. Alko yhtäkkiä heikottaa ja koiran kanssa sitten suorinta tietä kotiin. Sokerit 3.7!!! Huh huh. Saa näköjään olla hyvin tarkkana syömisen kanssa.
 
Mulla oli eilen aamulla neuvolassa virtsanäytteessä sokerit plussalla. Neuvolasta antoi yhden tikun mukaan minkä tein tänää kotona. Selkeästi plussalla enemmin kuin eilenä neuvolassa. Neuvolasta siis ohje oli että jos plussaa niin pitäisi soittaa sinne heti aamusta. En muistanut tehdä testiä ja kun iltapäivällä muistin ja olin soittamassa puhelin neuvonta oli jo kiinni. Miksi ne halusi että soitan? Voikohan asia odottaa maanantaihin.

Vauva liikkuu normaalisti, mitään muita vaivoja ei ole. Herkkuja olen syönyt. Netistä luin että jollekin on tullut raskausmyrkytys, mutta minulla ei ole siis mitään muita oireita kuin sokerit plussalla.
 
Ihanata ihanata, hyvää pyhäinpäivää!
Sain viime yönä nukuttua jopa noin 7 tuntia heräämättä kipuihin, wc hätään tai vauvan myllertämiseen! Tai eilis iltainen s-hetki miehen kanssa ja sen jälkeinen pitkä lämmin suihku rentouttaa :D
Marraskuuta mennään ja huomenna starttaa rv37. Vielä siis viikko, niin vauva olisi valmis. Todella toivon, että meille tulee marrasvauva, tuo laskettuaika kun on 30.11, niin joulukuulle voipi mennä.
Jomotukset on ja pysyy. Vauvan jokainen liike laittaa alapään huutamaan hoosiannaa ja kiroilua riittää. Silti sitkeesti meen ilman kipulääkettä!
 
Takaisin
Top