Lokakuisten liikunta

Juu, hengästyminen on ihan toista luokkaa kuin normaalisti. Mulla kyllä kunto on muutenkin heikko, mutta en nyt normaalista kävelystä kuitenkaan yleensä juurikaan hengästy. Nyt kyllä puuskutan jo pienestäkin ylämäestä :/
 
Viikko sitten kiivettiin kiilopäälle ja vähän kesti :D polvi ei kestänyt yhtään rappujen nousemista joten myyrysin siellä ns polun vieressä. Lonkka ei tykännyt yhtään nousevasta liikkeestä, heti kun pysähty niin ei mitään kipua mut samantien liikkeelle lähtiessä kauhee kolotus. Sitten se hengästyminen.. että taukoa tauon päälle mutta ylös päästiin.

Normaali kävely ei niin tuota ongelmia kun rauhakseen menee mutta jos varsin innostuu pidemmälle samoilemaan niin sitten lopulta mulla menee kipu vasempaan pakaraan ja sitten on kyllä hetken niin jökissä että ei tule enää liikkeestä mitään. Mutta tulee yleensä onneksi vasta sitten kun pysähtyy.
 
Mitenkäs lokakuisen liikunta sujuu?
Täällä aletaan olemaan aika liikunta rajoitteinen maha kivun takia joka yleensä tulee liikunnan aikana tai sen jälkeen. Kuitenkin mietityttää se, kun synnytykseen pitäisi kuitenkin valmistautua juurikin sillä että esim käy kävelylenkin päivässä. Ite en kuitenkaan ole siihe saanut itseäni ajettua, kun joinakin päivinä pelkkä nouseminen sängystä sattuu.
Kui moni täällä on alkanut valmistautua synnytykseen liikunnalla?
 
Eilen viimeksi juoksin, rv 29+0. Bebe on yhä sitkeästi perätilassa, tässä saattaa olla syy miksi juoksu yhä onnistuu. Ihan niin hyvää hengityskapasiteettia ei ole kuin normaalisti, minkä vuoksi välillä pitää hiukan hölkätä/kävellä. Synnytykseen valmistanee omalla kohdalla eniten jooga, ainakin hengityksen ja kropan hallinnan ja toisaalta tietoisen rentoutumisen osalta. Tosin itse ajattelen, että synnytyksen kulkuun tai sujumiseen voi vain hyvin vähäisissä määrin vaikuttaa. Ainahan sitä toivoisi voivansa liikkua mahdollisimman paljon ja pärjätä kivun yms. kanssa ilman että täytyy laittaa kipulääkkeillä kuuppaa sekaisin, mutta olen realisti :D Kärjistäen, jos lapsi on vaikka vaikeassa tarjonnassa tai sydänäänet laskee, niin enpä usko että sillä on pahemmin väliä onko odotusaikana pystynyt jumppailemaan. Ehkä hyväkuntoisena hiukan paremmin jaksaa fyysisesti ja mahdollisesti toipuu hiukan nopeammin, mutta synnytyskomplikaatioihin sillä en usko olevan merkitystä. Onneksi koko synnytys on lapsen ja äidin elämässä loppujen lopuksi todella lyhyt hetki.
 
Minustakaan siitä liikunnasta ei kannata ottaa mitään paineita erityisesti näin lopussa. Tekee mitä pystyy, ei kannata itseään tai vauvaa sen liikunnan takia kiusata.

Kun kävin fyssärillä niin sanoi siellä että monella lonkat ei aukea tarpeeksi synnytystä ajatellen, eli se voisi olla sellainen asia mitä voisi kevyesti treenailla. Esim istuen tai selällään maaten jalat eteen koukkuun ja jalkapohjat yhteen ja polvia kohti maata. Siitä nyt ainakin on konkreettista hyötyä synnytyksestä että saa jalat tarpeeksi auki :) ja YouTubesta löytyy paljon raskausjoogavideoita, niitäkin kannattaa kokeilla.

Rennosti vaan, kyllä sitä ehtii sitten taas täysissä voimissakin huhkimaan. Ja jos liikunta aiheuttaa kipua, sehän voi pahimmassa tapauksessa edistää synnytystä mikä ei ole toivottavaa vielä tässä vaiheessa.

Itse puuhailen esikoisen kanssa kodin ympäristössä. Tiedän että kovin kauas ei kannata lähteä jos väsytys iskeekin. Muutamana päivänä ollaan nyt käyty mustikassa missä on tullut harjoiteltua kyykkämistä. Rauhallista oloa siis pääasiassa, lähikauppaan kävelyä jne.
 
Takaisin
Top