Meillä suosikkiasento on pää alaspäin ja potkut kohdistuu suurimmaksi osaksi oikeanpuoleisiin kylkiluihin. Varsinkin töissä jos pidän esitelmää tai muuten puhun kovaan ääneen pidempään niin vauva oikein innostuu ja potkii samaan kohtaan minkä kerkeää. Työkaverit ihmettelee että mikä mulla on kun välillä tulee niin kova potku että itsekkin ihan hypähtää kun tuntuu sen verran ikävältä... Parina päivänä jos potkut on tullut koko päivän samaan kohtaan niin kyllä se tuntuu tossa kyljessä, ei se kipeä ole, mutta kohdan kyllä tunnistaa. Vilkkaimmat liikkeet tulee yleensä kun makaan selälläni yksin sängyssä mutta myös silloin kun puhun paljon, tai kun katson lempisarjaani (tunnusmusiikki) niin johan on vauhtia töppösissä. Vieraat äänet ja tilanteet hiljentävät vauvan. Joskus päivällä kun hän oikein innostuu niin on pakko lähteä kävellylle että rauhoittuu.. tuo riittänee vastaukseksi Sanuliinin kysymykseen 


On tuo istumatyö niin riemua, varsinkin kun liikkeet näkyvät jo niin selvästi, että asiakas jota palvelin tiskin yli, kommentoi, että ompas sinulla liikkuva lapsi. Vastasin hänelle, että ai, ei minulla ole vielä yhtään lasta, johon hän sitten vastasi, että onhan ja viittasi mahaani. "Ainiin joo tää mun mahassa oleva" 
harjotukset. Takapuoli keskeltä vasemmalle ja kantapäällä vatsanahkaa pitkin oik. kylkiluiden alle. Jouduin ulahtelemaan ja meidän teinit katto kauhuissaan ja vannoivat, etteivät ikinä tee lapsia. Hyvää ehkäisyvalistusta siis... 