Laskettu aika ollut ja mennyt...

mä oon ihan mielellään käyny täällä purkamassa pään sisältöä eikä mullakaan oo halua liittyä fb-ryhmään ja tulla julkiseksi. mun ammatti (josta en halua kertoa enempää) on suurin syy siihen ja sit toisekseen munkin tausta ja perhehistoria on sellaisia, mistä oon kirjoitellu täällä, joten en tahdo, että ne ja mun henkilöllisyys yhdistetään toisiinsa.

mun äidillä on alkoholiongelma ja sen lisäksi hän on narsisti pahimmasta päästä (no, isä on muuten vaan outo, mut kyllä kai lääkärit yleensäki on :D). ennen raskautta mä sain sietää vaikka mitä paskaa äidin taholta ja jollen vastannu puhelimeen, äiti haukkui ja ahdisteli mua tekstareilla siinä määrin, että otin jo kerran yhteyttä poliisiin ja kyselin, mitä tehdä. no, raskausuutisen jälkeen ääni muuttui kellossa ja kaikki se paska, mitä äidin piti päästää ulos, purkautui mun siskoon (se on aina jompikumpi meistä, "hajoita ja hallitse tai ainaki yritä", koska me ollaan siskon kanssa niin tiivis kaksikko, ettei meidän väliin pääse kukaan). no, olihan äitille kiva soitella, koska se on itsekin terkkari lähtökoulutukseltaan ja osasi selittää paremmin jotai asioita kuin mun oma terkkari. mut sitten alkoi selvitä, että tyyliin kaikki tietää raskaudesta ja mun äiti on levitellyt asiaa. naulasin äitin kolme kertaa sanallisesti ja vika kerralla jo suolasin, koska raivostuin niin paljon tuosta tietotoimistona olosta.

mä oon ihan varma, että munkin äiti alkaa vauvan syntymän jälkeen keksimään kaikkea negatiivista meistä, etenkin kun en tule koskaan jättämään vauvaa ilman valvontaa hänen hoitoonsa enkä ota äitiä meille, mikäli meinaa juoda visiittinsä aikana. mun äiti uhkaili ennen soittavansa mun työnantajille ja kertovansa musta jotain ikävää, mut se ei enää oikein toimi aseena, koska kehotin häntä kerran tekee sen ja kerroin, että voinkin sitten kertoa hänestä itsestään.

DiaLia: vanhemmat on kyllä p..seestä, kun ne käyttää lastensa vaikeuksia ja heikkouksia tai sairauksia aseena lapsiaan vastaan. ilmeisesti ne on siinä määrin tyhmiä, etteivät tajua pilaavansa omia mahdollisuuksiaan osallistua lastensa ja lastenlastensa elämään.

vähän samanlainen tilanne oli ton meidän pojan kohdalla (hänhän ei ole mun biologinen lapsi, mutta mä olen häntä kasvattanut viimeiset viisi vuotta ja olen ainoa äiti, jonka hän tuntee) : pojan äidin vanhemmat pyrki äidin kuoleman jälkeen haukkumaan mua pojalle ja ympäriinsä. no, lopputulos oli se, että niillä ei ole mitään asiaa meidän elämään eikä me kutsuta heitä koskaan meille esim. kylään tms., vaikka poika saakin pitää heihin yhteyttä ja olla mm. koulujen lomilla heillä jne. enää he eivät hauku mua, mutta se alkuvaihe ei ole unohtunut, joten lopputulos on tämä.
 
Moikka :)

Kävin tänään siel yliaikakontrollis..
Eilen yöllä alko supistukset, mut kävin nukkumaa kun ajattelin että kyllä ne siitä loppuu no 4 aikaa aamulla sit heräsin kovempiin supistuksiin ja menkkamaisiin kipuihin.. Jossain vaiheessa meinasin että en saa unta kun koskee joka paikkaa mut päätin kummiskin yrittää nukkua jokaisee supistukseen heräsin mut pystyin kummiskin makailla sängyssä aamuun asti..
Lähettii sinne yliaikakontrollii pääsin käyrille jossain vaihees kätilö kysäs et tuleeks mul noin tiheesee supistuksia ja onko kipeitä.. Kerroi sit et tulee ja on tullu koko yön.. Käyrillä kaikki näytti hyvältä supistuksia tuli 2-3 minuutin välein ja siin kätilö jo sano et sisätutkimuksen jälkeen voi olla että minut laitetaan salii, siihen en ollu yhtää varautun menin aulaa odottamaan sisätutkimukseen pääsyä minut otettiin sisälle. 2cm auki mut kohdunkaulaa 2,5cm jälel.. =/ ultran mukaa kaikki on kunnossa painoarvioo tuli 4200g (APUA) :D Kotiin vielä lähettivät perjantaina uus aika eli 42+0 mut veikkaili että tulen aikasemmin synnyttämää.. Toivottavasti!! Supistukset ei oo loppunu niitä tulee 2-6 minuutin välein (kestoa en oo kattonu) mut pidetään peukut pystyssä, että jatkuis.
 
Täällä myös yksi lasketun ajan ohittanut odottaja! Tänään mennään 40+6 raskausviikoilla.

Oikeastaan keksin tämän foorumin vasta nyt... 4v esikoinen ja työt pitäneet ilmeisesti kiireisenä koko odotusajan :)

Miten se voikin niin hirveästi tympiä tämä odottelu tässä vaiheessa...olen ollut koko raskausajan fyysisesti tod. hyvässä kunnossa ja vasta nyt ihan loppumetreillä olen alkanut saada kaikenmaailman tyyppi oireita kuten häpyliitos kipuja yms.  Enää ei kyllä jaksaisi kovin pitkään pyöriä tämän mahan kanssa... no ehkä tämä tästä. 10 päivää lasketun jälkeen olen itsekkin syntynyt joten taitaa mennä suvussa tämä. Tosin silloin lasskettuaika tuli kuukautiskierron perusteella vielä eikä niitä tarkisteltu ultralla...eli minulla se laskettu meni vasta eilen..jostain syystä tuo sikiön paino onkinn mennyt enempi tuon kuukautiskierto ajan mukaan käyrillä eli on ollut hieman kevyt viikkoihin nähden. Eli kaiketi tässä vielä saa odotella aika tovin.

T: Ellu76

Laskettu aika 17.1.12
Tytär 03/07

 
mulla oli kans yliaikakontrolli tänään. eka oltiin käyrillä joku 20min ja kuulemma hyvät sydänäänet oli vauvalla. verenpaineet normaalit ja pissa puhdas. lekuria odotellessa ehdittiin käymään kahvilla ja muistin käyneeni siellä jonkun aikaisemman sairaalassamakaamisjakson aikana tippaletkun kanssa. lekuriin menin yksin, mies meni laittaa kolikoita pysäköintimittariin. lekuri teki tosi kivuliaan sisätutkimuksen, meinasin unohtaa hengittää ja jalat tärisi pitkään sen jälkeen. lekuri vaan sanoi, että se tutkimus tekee hyvää kohdunsuulle, nyt se oli vain yhdelle sormelle auki. pääsin kotiin vielä kypsyttelemään kohdunsuuta (tuskinpa kypsyy) ja torstaina ois sit aika käynnistykseen ja sieltä ei kotiin enää laiteta ennenkuin vauva on syntynyt (varmistin senkin asian). käynnistystapa valitaan kuulemma osastolla. mulla ois synnytettävänä n. 4kg jööti, et apuaaa siis täälläkin!! muuten kuulemma meidän vauva on erittäin virkeäliikkeinen :)

nyt on pakko mennä makaamaan, olin ja olen niin kipeä sen sisätutkimuksen jälkeen, että eka mies sai rauhoitella huolella, koska mulla tuli itku sen lekurikäynnin jälkeen ja sit kävely teki vieläkin tiukempaa eikä nyt tee mieli muuta kuin maata aloillaan.
 
della_79: Ymmärrän tuon narsismiongelman suht hyvin.. mulla on aikoinaan ollut narsisti "poikaystävä".. se on kyl kaamee "sairaus"..tai luonteenpiirre tai miksikä sitä nyt voikaan sanoa. Iso ongelmahan se ympärillä oleville ihmisille on!

Just tuosta mitä sanoit: Mun tää sairaus.. se nähdään heikkoutena ja kukaan ei tajua tietyissä ympyröissä, että se on oikeasti mulle iso vahvuus, joka on kasvattanut mua ihmisenä tosi paljon. Todella ikävää. :/

On just kaameeta tuommoset mustamaalaukset, mitä oot joutunu poikasi kanssa kärsimään. Itelle käyny muita reittejä pitkin tuollasta mustamaalaus meinikiä tässä tän vuoden aikana.. tosi raastavaa kun tietää että on syytön ja sit jotkut kehtaa yrittää pilata elämää.... 

Tänään säikähdin, et koira ois taas taantunu, kun löysin sen repimästä nahkasohvan alaosaa palasiks.. upee suht uus sohva .. kyllä tuli raivostuttua.. mut sit tajusin onneks, että mitä se koiramme siellä oli tekemässä: No aikoinaan kun hankin koirani, ennen koiraakaan ostin kumilelun, joka on ainoa lelu, joka on tallella koirani pentuudesta - kaikki muut lelut koirani on rikkonut, muttei tätä yhtä. Kohtuleikkauksen jälkeen koiramme on uikutellut ympäri taloa tämän lelun kanssa ja pitää huolta tuosta pienestä lelusta kuin omasta pennustaan: Esittelee sitä ylpeänä ja sitten pitäs päästä lellimään ja huolehtimaan sitä omaan rauhaan. Oli vaan menny sohvan viereen ja ilmeisesti vahingossa tunkenu sohvan alle ... = rakas lelu sohvan alla, eli sohva(vihollinen) tuhottava. Kyllä siinä itku pääs ja suutuin, mutta onneks sitten kevyen ihmettelyn jälkeen tajusin, että leluhan se siellä sohvan alla. Noh.. en oo enää yhtään vihanen.. kunhan löydän vaan uuden tumman tekonahkapalan tohon sohvan alaosaan. Oisin ollu vihanen ja surullinen enempi, jos ei ois ollu mitään syytä, miks meni sohvaa rikkomaan, kun ei oo vielä mitään täällä pahemmin rikkonu uudessa kodissamme!

Onneks ei oo pahempia turhautumisia ollu.. verenpaineetkin oli äsken neuvolassa hieman koholla kun otti hertsiä siitä sohvan riipimisestä osiin... Onneks voi jo asialle nauraa..
 
Snorbe: Tsemppiä ja toivotaan nyt että syntys! :) Mulla muutes just kätilö neuvolassa arvioi painoa ja veikkas että n. 3700 g:nen (rv 40, 39+1) = peekana: synny nyt pliiis tällä viikolla!!! :D Muuten on tuskaa luvassa...

Ellu76: Tervetuloa seuraan.. ite en tosiaan oo vielä ees la:ssa (sunnuntaina vasta), mut silti kyl vahvat aavistukset on et yli menee ja reilusti.. et henkisesti oon kyl jo ihan mukana.

della_79: Joo kun painoarvio mullakin on jo lähempänä tuota 4 kg:a ja siis sunnuntaina tosissaan toi la vasta, niin eaw.. oispa nyt oikeesti syntymässä täs etuajassa ja lääkärit oikeessa! :/ Hieman on kyl pessimistinen olo siihin liittyen..
 
Nonni täälläkin yliaikakontrolli takana ja kotona ollaan mutta ei ollenkaan kiukkuisena:D

Eli huomenna alkaa käynnistys cytoteceilla. Paikat edelleen kii mut pehmenny ja lyhentyny kaula mut olis pitäny olla ees sormelle auki et olis saatu laitettua se ballonki. Mut cytoteceilla nyt mennään sit ja toivotaan et lähtee käyntiin niillä kärsivällisyyttä käskettiin varata mukaan. Ja no tiedän itekkin varautua ainaki kolmeen päivään mut ainakin alotetaan ja katotaan sit koska on nyytti sylissä luulisin et tällä viikolla on ihan realistinen.

Mut tsemppiä muillekkin loppumetreille!Tuun sit ilmottelemaan viimestään kun kotiudutaan:)
 

Heräsin tänään 9 maissa supistuksiin jotka todella sattuivat (aikaisemmin minulla ei ole ollut kipeitä).
Niitä tuli aluksi 2h 5 min välein ja sitten klo 15 saakka 5-10min välein. Pakkasin jo reppua innoissani ja mies perui menonsa ja yhdessä odottelimme koska lähtö tulee….ja ****** klo 15 jälkeen supistukset väheni ja nyt niitä on tullut n 1x 30 min. Kävimme lenkillä ja minulta oli tullut pisara verta. 
Tänään piti soittaa kontrolli aikaa, mutta luulin tosissani lähteväni synnyttämään.. Mitä tämä oikein voi olla ??? Väärä hälytys  näillä viikoillako =(  *Itku*

 

Della_79: Sun äitisi kuulostaa kyllä hyvin paljon samanlaiselta, kun omani. Joka on alkoholisti. Tosin ei hän  uhkaillu ole , mutta kova on syyllistämään esim. jos emme soittele päivittäin tai tapaa kerran  viikossa.. Aina pitäisi kertoa kaikki omat asiat hänelle ja mitäs muuta hän rakastaakaan kun juoruamista. jos kerron jotakin voin olla varma , että mummoni ja siskoni tietävät asiasta ennen , kun kerkeän kissaa sanoa. Siskoani hän on myös syyllistänyt, koska siskoni ei jätä lapsia hänelle (kuka jättäisi) ja kohta tämä sama on minulla edessä.

Koitetaanpa vaan kestää! Tuollainen 500km etäisyys olisi aika mukava täälläkin. Ihme ettei Äitini ole jo soittamassa ovikelloa , kun en vastaa luuriin.

Dialia: Eihän sitä tiedä vaikka synnyttäisit ennen meitä :D Kyllä tuntuu hassulta kohta jo helmikuu ja olin jo joulukuussa varma, että vauva syntyy etuajassa. Minulle ei ole yli kuukauteen tehty mitään kokoarviota saa nähä minkälaisen jättiläisen sieltä pusken

 
Täällä mennään kans jo 41+2 ja alkaa olla jo äärettömän epätodellinen ja surullinen olo tästä tilanteesta.. eipä taida tämä lapsi luonnollisesti tulla pihalle :/
 
mä täällä taustalla seurailen, taitaa tästäkin ketjusta osalla synnytys käynnistyä itsenäisesti ja osa lähtee yksitellen käynnistykseen. mä oottelen vaan ylihuomista, että pääsen sisään osastolle ja käynnistys päästään aloittamaan. oon aikani kuluksi tehnyt kotitöitä ja tuuletin pinnasängyn patjan ja peiton (en siis oo laittanut edes lakanoita vielä), koska ne ovat maanneet jo yli kuukauden odottamassa vauvaa, samoin kuin sitterin, turvakaukalon, lampaannahkan, leikkialustan jne. me siivottiin tänään miehen kanssa ja mä yritin kans tehdä osani, joskin ei meinaa jaksaa mitään.

mulla ei oo tapahtunut eilisen jälkeen mitään. eilen ja viime yönä olin tosi kipeä, ja aamuun mennessä se kaikki oli ohi. ainoa, mitä on tänään ollut, on ollut menkkamaista kipua ja sit sitä viiltävää kipua, mitä on ollut varmaan viimeiset pari viikkoa, kun vauvan pää painaa alakertaa. eli joutuvat siis käynnistämään, mä en enää edes usko, että lähtisin ihan tuosta vaan synnyttämään. hyvä jos edes kohdunsuu on suostunut kypsymään täällä.

oon jo pyytänyt pojalta lainaan hänen kannettavan dvd-soittimen latureineen ja lisäksi otan mukaan jotai neulottavia (teen nyt kaverille lapasia) ja luettavaa sinne osastolle, koska en tiedä miten kauan tuun olemaan siellä. aikaisempien sairaalareissujen perusteella muistan, että tylsäähän siellä on, joten varustaudun nyt huolella.

huomenna vielä pyykkäilen ja yritän järjestellä täällä, ettei jäisi kovin hirveää sotkua. onneksi mun mies ja poika on molemmat melko sisäsiistejä ja osaavat varmaan pitää asunnon kuosissa (vaikka olenhan korvaamaton :D) eniten harmittaa se, että joudun osastolle yksin eikä mies pääse mukaan ennenkuin synnytys käynnistyy :(
 
Moi! Täällä sitä vaan harjotussupistuksia ollut tämän viikkoa, ei mitään muuta (rv 40, 39+2) eli eli ihan kohta voin "virallisesti kirjotella" tällä palstalla. :D Heh.. no mut kuulumisiin
 
Nyt 40+4, eikä mitään synnytykseen viittaavaa ole tapahtunut. Näyttää siis siltä, että tammikuussa ei enää kerkeä! :D  Masuasukilla vaikuttais olevan kaikki kunnossa, ja kun viihtyykin siellä näköjään, niin mikäs mä olen sitä sieltä pois ajamaan :)  Itse alan pikkuhiljaa olemaan vaan malttamaton (niin, ja anoppi myös...soittaa miehelle vähintään 3 kertaa päivässä) kun on kaikki jo kotona valmiina odottamassa pikkuista, sänkykin pedattu jne. Täytyy vaan pitää ittet 'kiireisenä', käydä kahviloissa ja kävelylenkeillä ja lounailla...
 Malttia teille muillekin! :)
 
En sitten kerinnykään virallistamaan yliaikaa.. ONNEKSI! :) Kotiuduttu ollaan ja onnellinen perhe täällä kaikki koirasta lähtien. ^^
 
Voi DiaLia, senkin "brutus" ^^, jätit meidät yliaikaiset "yksin" :D
Mahdottoman paljon onnea teille - täällä vielä kärvistellään...
-> jW
 
Takaisin
Top