Lapsen hankkimisen motiiveista.

Julia93

Oman äänensä löytänyt
Olen huomannut tässä yhteiskunnassa suuntauksen että lapsia hankitaan " koska minä haluan"-ajatuksella. Mutta lasten hankkiminen ei ole sellainen asia jota pitäisi tehdä asenteella " koska minulla on oikeus" ja "koska minä haluan". Tulevan lapsen oikeuksia täytyy miettiä, kärsisikö lapsi siitä miten elän, jos kärsii, pystynkö muuttamaan tapojani, onko minulla jo nyt havaittavissa sairaus jonka lapsi perisi. Enkä tarkoita nyt sitä että joku saa vahingossa lapsen, ku harrastettiin seksiä jonkun vieraan kanssa ja hups sulla on lapsi. Vaan sellaista harkittua lapsen hankintaa jossa oma itsekäs halu, vain siksi koska minä haluan. Mieti, miksi haluat. Haluatko lapsesta jotain itsekästä hyötyä kuten se että pääsisit haluamiisi seurapiireihin kun kaikilla muillakin on lapsi. Se on itsekkään hyödyn tavoittelemista lapsen hankkimisesta. Ensimmäisenä tulee olla tulevan lapsen hyvinvointi ei mikään itsekäs motiivi " koska minulla nyt vain on oikeus hankkia lapsi". Ymmärrätte kai mitä tarkoitan ja minkälainen vastuu lapsi ln. Koettakaa ymmärtää se ennen kui teette lapsia. Koska muuten teillä on vuosia kestävä unettomuusrumba tai jotain muuta ongelmaa jonka hoitamisesta olet lapsen kasvuvuosina itse vastuussa.
 
Vähän ehkä provosoivasti kirjoitettu. Mutta lähtökohtaisesti lapsi kai hankitaan itsekkäistä motivaatioista. Meillä useimmilla on lisääntymisvietti. Toisilla voimakkaampi, kuin toisilla. Kukaan ei voi ennalta tietää mitä muutoksia lapsi arkeen tuo. Ei ole tullut itsellä vastaan tuota että johonki piireihin päästäkseen, tehdään lapsia. Mutta teki sen mistä vain syystä, niin se on ok. Toki sitä voi miettiä, että periyttääkö tod.näk jonkin vaikean sairauden vaikka. Mutta kuka sanoo, että elämä ei ole elämisen arvoista, vaikka sairastuisi.
 
Mielipiteitä on monia ja se on ok. Mutuilen, että foorumin käyttäjät ei kuitenkaan liene kohderyhmää, koska esimerkiksi yrittävien lapsihaaveille todennäköisesti on näytetty vihreää valoa ja niihin tuskin ulkopuolisten pohdinnat enää vaikuttaa. Jotta täällä säilyy hyvä henki, keskustelu voidaan sulkea tai poistaa, jos tänne tulee käyttäjille pahaa mieltä aiheuttavaa kommentointia.

Terveisin ylläpito
 
Harvemmin sitä lasta minusta hankitaan yksinkertaisesti koska "minä haluan lapsen". Okei joo, voi kai sitä olla olemassa niitä, jotka hankkivat lapsen koska haluavat ostaa söpöjä mekkoja, vauvantarvikkeita ja liittyä paikalliseen mammakerhoon. Uskon (ja toivonkin) että tämä on selkeä vähemmistö.

Kun lasten hankintaa oikeasti harkitaan eikä kyse ole siitä vahinkoraskautumisesta, minun kokemukseni mukaan siellä pohjalla on todella tietoa siitä mitä se vaatii ja erityisesti halu rakastaa lasta.
 
Minä olen ainakin hankkinut kaikki lapseni sillä itsekkäällä periaatteella, että minä haluan :Smiling Face With Open Mouth And Open Eyes: minusta oma sisäsyntyinen halu on ihan hyvä lähtökohta hankkia lapsi. Mitä järkeä olisikaan lasta hankkia lähtökohdista, että olisi talous, terveys, työt, tukiverkot, elämän tavat jne kunnossa, mutta juurikin se "minä haluan lapsen" puuttuisi kokonaan kuviosta.
 
Ennemmin se lapsi siksi, että "minä haluan sen" kuin siksi, että "äiti haluaa lapsenlapsen" tai "kaverin vauva on söpö". Lasten saantia voi toki miettiä monelta kantilta. Ekologian ja luonnonsuojelun kannalta olisi parasta, jos ihminen kuolisi sukupuuttoon. Näitten välissä voi sitten joko tasapainoilla ittensä hermoraunioksi tai vaan elää omaa elämäänsä.
 
Itse näkisin, että ”minä haluan” on aika lailla ainoa syy ylipäänsä hankkia lapsia. Ei kukaan hanki lapsia sen takia, että ”minulla on asiat niin hyvin, että pakko hankkia lapsi hyötymään siitä” tai ”pitääpä hoitaa yhteiskunnalle uusia veronmaksajia”. Kyllä ihmisellä pitää olla oma halu ottaa lapsi vastaan hoitaakseen ja rakastaakseen häntä.
 
Eiköhän tuo "minä haluan lapsen" ole just se juttu joka saa meidät vanhemmat jaksamaan sen huonon nukkumisen, hankalat vuodet jne. Uhraamaan oman mukavuutensa jotta näkisi jälkipolven kukoistavan. Onhan se vanhemmuus ihan oma juttunsa, katse siirtyy sieltä omasta navasta jälkikasvuun. Se muuttaa tapaa ajatella ja tarkastella maailmaa, ja se yhdistää kaikkia vanhempia, ja siitä on helppo jutella kaiken ikäisten vanhempien kanssa. Onhan se tavallaan "seurapiiri", mutta en nyt näe sillä statusarvoa. Aika hukassa ollaan jos lapsi hankitaan siksi että sopisi paremmin johonkin porukkaan.

Toki olen aloittajan kanssa samaa mieltä että lapsen hankkimista tulee miettiä tarkasti ja ymmärtää tuo miten elämä muuttuu sen mukana, ja hetken mielijohteesta tähän ei tule lähteä. Toisaalta, vanhemmuuteen kasvaminen ei tapahdu hetkessä ja raskausaika tulee hyvin tarpeeseen kun ajatukset ja tunteet hiljalleen järjestäytyvät uudelleen, kohti vanhemmuutta. Vanhemmuuteen ehtii kasvaa vaikka vauva ilmoittaisi tulostaan yllärinä. Ja kasvua vanhemmuuteen tapahtuu tietysti koko loppuelämän ajan, kenties sekin on taito jossa ei koskaan tulla valmiiksi tai täydellisiksi. Tärkeintä on just se tahto.
 
Ennemmin se lapsi siksi, että "minä haluan sen" kuin siksi, että "äiti haluaa lapsenlapsen" tai "kaverin vauva on söpö". Lasten saantia voi toki miettiä monelta kantilta. Ekologian ja luonnonsuojelun kannalta olisi parasta, jos ihminen kuolisi sukupuuttoon. Näitten välissä voi sitten joko tasapainoilla ittensä hermoraunioksi tai vaan elää omaa elämäänsä.
Näinhän se on. Luonnonsuojelun kannalta lapsen hankkiminen on aina itsekästä mutta talouskasvun kannalta hyödyllistä, mikäli on todennäköistä että se lapsi joskus alkaa käydä töissä ja tulee tuottavaksi palaksi järjestelmää.
Kyllä se paras syy hankkia lapsi on mielestäni juurikin se oma halu ja toive lapseen ja perhe-elämään. En ymmärrä miten epätoivottu vahinkoraskaus olisi jotenkin tuota parempi. 🤔
 
Sivistysmaissa on sen verran hyvät terveyspalvelut, että tuskinpa kenenkään on pakko pitää vahingossa alkunsa saanutta raskautta. Toki ainahan sitä toivoisi ettei näin kävisi ja tarvitsisi tehdä, kun se tuntuu elämän haaskaukselta. Mutta näin todettuna jokainen syntyvä lapsi on toivottu ja haluttu, on valittu että raskaus saa jatkua.
 
Liekö aloittaja hakenut sitä ajatusta, että lapsen hankkii oman egon jatkeeksi. Näkeehän niitäkin vanhempia, jotka pukevat lapsensa epämukaviin vaatteisiin ja kieltävät sotkevan leikkimisen etteivät vaatteet mene piloille ja instakuvat ovat tärkeämpiä kuin lapsi.
Onneksi näitä taitaa olla hyvin vähän.

Ja saman päätöksen joutuu siinä vahinkoraskaudessakin tekemään, että haluaako vanhemmaksi. Vaikka lapsi ei olisi ollut toivottu, voi hän olla haluttu. 😊
 
Liekö aloittaja hakenut sitä ajatusta, että lapsen hankkii oman egon jatkeeksi. Näkeehän niitäkin vanhempia, jotka pukevat lapsensa epämukaviin vaatteisiin ja kieltävät sotkevan leikkimisen etteivät vaatteet mene piloille ja instakuvat ovat tärkeämpiä kuin lapsi.
Onneksi näitä taitaa olla hyvin vähän.

Ja saman päätöksen joutuu siinä vahinkoraskaudessakin tekemään, että haluaako vanhemmaksi. Vaikka lapsi ei olisi ollut toivottu, voi hän olla haluttu. 😊

Näin minäkin sen ajattelen ja tuon aiemman viestini "minä haluan lapsen" -lausahduksen yhdistän juuri siihen että halutaan lapsi materiaalisista, itsekkäistä syistä. Se, että tahdotaan lapsi rakastetuksi perheenjäseneksi jakamaan elämää, on mielestäni enemmän ja isompi asia kuin vain haluamista.
 
Mielipiteitä on monia ja se on ok. Mutuilen, että foorumin käyttäjät ei kuitenkaan liene kohderyhmää, koska esimerkiksi yrittävien lapsihaaveille todennäköisesti on näytetty vihreää valoa ja niihin tuskin ulkopuolisten pohdinnat enää vaikuttaa. Jotta täällä säilyy hyvä henki, keskustelu voidaan sulkea tai poistaa, jos tänne tulee käyttäjille pahaa mieltä aiheuttavaa kommentointia.

Terveisin ylläpito
Mun mielestä ei ole oikein hankkia lasta itsekkäistä syistä.
 
Mielipiteitä on monia ja se on ok. Mutuilen, että foorumin käyttäjät ei kuitenkaan liene kohderyhmää, koska esimerkiksi yrittävien lapsihaaveille todennäköisesti on näytetty vihreää valoa ja niihin tuskin ulkopuolisten pohdinnat enää vaikuttaa. Jotta täällä säilyy hyvä henki, keskustelu voidaan sulkea tai poistaa, jos tänne tulee käyttäjille pahaa mieltä aiheuttavaa kommentointia.

Terveisin ylläpito
Tarkoitus on että jos joku( ja jokainen tietää sen itse)toimii itsekkäästi lapsia hankkiessa, että hänelle tulee sen verran paha mieli omasta toiminnastaan että muuttaa sitä
 
Minä olen ainakin hankkinut kaikki lapseni sillä itsekkäällä periaatteella, että minä haluan :Smiling Face With Open Mouth And Open Eyes: minusta oma sisäsyntyinen halu on ihan hyvä lähtökohta hankkia lapsi. Mitä järkeä olisikaan lasta hankkia lähtökohdista, että olisi talous, terveys, työt, tukiverkot, elämän tavat jne kunnossa, mutta juurikin se
Just noi asiat mitkä luettelit, pitäis olla kunnossa ennen ku lapsen hankkii. Kyllä sitä omaa luonnollista halua saa olla mutta ei niin paljon että sivuuttaa nää mitkä pitäisi olla kunnossa. Sit se on oma vika jos lapsen hoito ja remontit ja muut on samaan aikaan. Lapsi kärsii siitä.
 
Ennemmin se lapsi siksi, että "minä haluan sen" kuin siksi, että "äiti haluaa lapsenlapsen" tai "kaverin vauva on söpö". Lasten saantia voi toki miettiä monelta kantilta. Ekologian ja luonnonsuojelun kannalta olisi parasta, jos ihminen kuolisi sukupuuttoon. Näitten välissä voi sitten joko tasapainoilla ittensä hermoraunioksi tai vaan elää omaa elämäänsä.
No juuri se halu rakastaa lasta on oikea syy. Tässä on nyt sekoitettu se itsekäs halu, haluun rakastaa lasta. Halu rakastaa ei ole itsekäs halu.
 
Näinhän se on. Luonnonsuojelun kannalta lapsen hankkiminen on aina itsekästä mutta talouskasvun kannalta hyödyllistä, mikäli on todennäköistä että se lapsi joskus alkaa käydä töissä ja tulee tuottavaksi palaksi järjestelmää.
Kyllä se paras syy hankkia lapsi on mielestäni juurikin se oma halu ja toive lapseen ja perhe-elämään. En ymmärrä miten epätoivottu vahinkoraskaus olisi jotenkin tuota parempi. 🤔
Mutta tarkoitan ettei motiivina ole joku itsekäs hyöty. Lapsen kasvun kokeminen on luonnollisesti hyvä syy hankkia lapsi. Se ei ole mielestäni itsekästä. Ehkä minun olisi pitänyt selittää mikä on mielestäni itsekä syy ja mikä ei. En jaksanut alkaa luettelemaan erilaisia vaihtoehtoja. Mutta mielestäni itsekäs syy on myös se että lapsesta tulisi sitten ammatiltaan tai muilta osin sitä mitä vanhempi itse haluaa kunnioittamatta lapsen omaa oikeutta valita mitä tai minkälainen hänestä tulee. Kirjoitan näin koska minun vanhempani pakottivat minut lapsuuteni ajaksi muottiin johon he halusivat minun sopivan. Aikuiseksi tultuani päätin silti itse minkälainen haluan olla ja siitäkös vanhemmat raivostuivat. Minä kärsin vieläkin, koko elämäni siitä miten vanhemmat kasvattivat minua. Siksi yritän saada ihmiset vakavoitumaan. Lapsi ei ole vain jotain mitä sinä itse haluat. Lapselle kasvaa oma tahto ja lapsesi ei välttämättä halua olla sitä mihin muottiin vanhempi hänet haluaa sopivan. Tätä tarkoitan ja olen vihainen että jotkut lähtevät lasten hankintaan tämä itsekäs ajattelumalli etusijalla.
 
Mä en kyllä keksi aloittajan motiivia kirjoittaa tänne muuta ku mielenpahoituksen aiheuttaminen. Sitä paitsi lapsia saadaan ei hankita. Ihan yhtä lailla tommoset muutokset talouden, terveyden tai duunin osalta voi muuttua suuntaa tai toiseen lapsen saamisen jälkeen ja silti voi olla hyvä lapsuus, vaikka hetkellisesti olisi hankalaa. Ihan hyvä lapsuus voi olla lapsella joka syntyy vähävaraisen opiskelijan perheeseen tai lapsella, joka syntyy perheeseen, missä ei oo paljon tukiverkkoja.
 
Takaisin
Top