La tammikuu 2016

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja SannaM
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tammivauva89, millä alalla olet, jos saa kysyä. Millaisia töitä haet ?
On varmaan rankkaa asua erossa miehestä. Mulla mies on joka toinen viikko iltavuorossa, jolloin näemme lähinnä viikonloppuisin. Iltaisin toisen tullessa töistä, toinen menee nukkumaan.
 
Maria oon viimeset puoli vuotta ollu siivoojana, sitä ennen melkein 7v yksityisenä lastenhoitajana. Entiselle kotipaikkakunnalle mennään siis takaisin ja siellä ihmiset jo tietää että odotan enkä vois tehä töitä kauaa. Mutta kämppä täällä on irtisanottu joten en kauaa täällä ole sain töitä tai en :D mielellään sitä kuitenki kävis töissä niin kauan ku pystyy
 
Tammivauva89, I feel you. Asuttiin melkein koko kesä miehen kanssa eri kaupungeissa eikä muutenkaan tukiverkkoja ympärillä, enimmillään 6 viikkoa ettei nähty ollenkaan. Kyllä se söi tulevaa äitiä ihan lievän masennuksen partaalle varsinkin kun pahimmat olot ja hormonimasistelut vielä sattuivat samoille kuukausille, vaikka oon ennen pitänyt itseäni itsenäisenä ja vahvana noiden reissujaksojen aikana. Tää lapsi on vaan niin vahvasti meidän yhteinen juttu, varsinkin kun kaikki on uutta, jännää ja hieman pelottavaakin.

Mutta voin lohduttaa, että kyllä se kotona miehen kanssa sitten kohta tuntuu sitäkin auvoisemmalta ja sitä osaa ja muistaa arvostaa täydellä sydämellä ihan työtilanteesta riippumatta :Heartred Mulla on nyt äitiyslomaan saakka työmatka 100 km suuntaansa (voi että kaikki jaksavatkin kauhistella, koskahan määkin muistaisin?) ja osa-aikaisuus syö tuloja, mutta silti tää elämä tuntuu kesän (ja muutenkin aikaisemman reissaamisen) jäljiltä silkalta luksukselta, jollaista en muistanut edes olevan olemassa.
 
Tsemppiä reissaajille! Itsellä työmatka 300 km mutta teen n. puolet etänä kotoa käsin. Työpaikkakunnalla ei ole asuntoa, vaan majailen kavereiden sohvannurkissa. Lisäksi myös miehellä on reissutyö. Koska työ on mielekästä ja työyhteisö aivan huippu, ei tilanne ole stressaava. Verrattuna esim entiseen työhön, jossa työyhteisö oli aivan kamala. Eniten jännittää ehkä kuvion toimiminen sen jälkeen kun palaan töihin. Meillä siis isä jää kotiin, eli käytännössä reissataan koko porukalla sitten tuota matkaa silloin kun tarve ja myöskin työasunnon hankinta tulee tämän vuoksi eteen. Elämme jännittäviä aikoja...
 
Kiitos <3 tämä foorumi on yks joka antaa voimia, ihana jakaa asioita ja lukea muiden kuulumisia.

Helpompaa varmasti olisi jos täällä asuis tuttuja ihmisiä, mutta en tunne tästä kaupungista ketään. Muutettiin tänne alkuvuodesta mutta raskaus on suuri syy muuttaa takasi läheisten luo.

Mut eiköhän tämä tästä, päivä kerrallaan ootan loppukuuta ku joulua :D sillon oman miehen kans taas saman katon alle <3
 
Ensi viikon perjantaihin on vielä pitkä aika... Tai ainakin siltä tuntuu. Silloin on vihdoin ja viimein rakenneultra. Näkee Ötökän jälleen.
 
emmielle86, täällä myös 23+0 :) Huiii...tosiaan viikot vähenee kun ollaan jo reippaasti yli puolenvälin. Odotan vaan mammikselle pääsyä! Vielä pitäis 11 viikkoa jaksaa...
 
Ohjeet salaiseen ryhmään liittymisestä löytyy heti meidän listan alapuolelta tuosta Laskettu aika tammikuussa valikosta.
 
Onpa teillä pitkiä työmatkoja. Vuosi sitten mulla oli työmatka 60 km yhteen suuntaan ja pidin sitä pitkänä. Tällä hetkellä työmatka on n. 15 km.
 
Juu kyl sitä mammislomaa jo odottelee.... Eipä siihenkään oo enään niin kauhean pitkä aika... ☺
 
Itse sain töitä vaikka sanoin suoraan olevani raskaana - etten kauaa kerkeäisi töissä olemaankaan ennenkuin jäisin mammalomalle ( päiväkodissa olen töissä ). Mutta ehkä se riippuu alasta, missä työskentelee. Määräaikaisena olen töissä äitiyslomaan saakka - pulaa on varsinkin lastentarhanopettajista :wink
 
Lumikello: Mulla ei taas masussa tunnu miltään jos juoksee :) salilla masu on tiellä ja rajoittaa tekemisiä. Olo on myös kömpelö :)

Mikähän tutka tällä vauvalla on.. Oon istunut ja maannut sohvalla illalla, masussa ollut hiljainen päivä niin odottelin potkuja. Ei tapahdu mitään.. Mut odotas ku käyt sängylle pötkölleen niin kauhee potkiminen alkaa :) Eilen oli ihan sama meininki.

Ostin tänään tuollasen Mauri Kunnaksen vauvakirjan jota saa sit täytellä. Ultra kuvat siihen jo kiinnitin :) Kirppikseltä lähti myös mukaan yöpukua ja pusero <3
 
Täällä potkut tuntuu heti kun sattuu istumaan pidempään kuin 5min, makaamisesta puhumattakaan. Nyt rv 20+4. :)
 
Mä meinasin aloittaa nyt syyskuulla salilla käymisen.
Olisi marraskuun loppuun asti kortti voimassa. Juoksua en ole harrastanut...

Olen laihtunut raskausaikana 1,5 lähtöpainosta. Mulla on tällä hetkellä aika energinen olo, verrattuna alkuraskauteen, kun olin pahoinvoiva ja ruokavalio oli huono.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top