La tammikuu 2016

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja SannaM
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mä olen elänyt nyt reilun viikon kamalien liitoskipujen kanssa. Tai oon pitänyt niitä "normaaleina liitoskipuina" mutta nyt alkaa olla selkäkin aivan jumissa ja välillä tuntuu, että jalat lähtee kävellessä alta. Liekö sitten kuitenkaan niin normaalia... :(
Viimeksi kun neuvolassa asiaa tiedustelin niin vastaus oli tyyliin "no ne nyt kuuluu asiaan etkä ole ainut". Samoin vuosia sitten raskaana olleet tutut totesivat vain, että "ne nyt vaan kuuluu taudinkuvaan ja täytyy kestää". Jäänyt sellainen olo, ettei niistä kai sitten saisi vikistä ja oon nyt sitten purrut hammasta ja kestänyt. Töissäkin on todettu, että eihän nyt noilla viikoilla vielä voi kovin vaikeeta olla. Se on hyvä kun muut tietää paremmin miltä tuntuu...! :D
Noh, ensi viikolla on taas neuvola. Pitänee taas marista kivuista! Nyt muiden kokemuksia lukeneena alkaa vaan huolettaa jos kaikki ei olekaan ihan ok enkä tiedä uskallanko odottaa neuvolaan saakka...
 
Käsin mulla mitattiin, siksi meinasin että jos kysyisi siinä ultrassa niin voisi saada tarkemman tuloksen. Vertailun vuoksi mulla oli noin raskausviikolta 6-7 ensimmäinen mittailu ja siellä kohdunkaulaa oli mitattu yli 4cm, joten kyllä se tosiaan on lyhentymään päin.

Meillä ei anoppi sulattaisi ollenkaan jos en olisi lähtenyt yhdessä pellolle, kun meidän potuista kerta kyse. (Raskaus ei ole sairaus ja sai muutenkin ankarat raivarit tästä toisesta kun ikäeroa ei tule hätinä kuin 2v.) Tosin parin viikon päähän ollaan alustavasti sovittu vielä toooosi paljon isomman pellon nostosta, niin sinne en kyllä meinaa lähteä. Tukehtukoot närkästykseensä jos tahtoo, mä en vauvaa riskeeraa, koska ei musta edes siellä juurikaan iloa ole... Sen verran tuli suppareita jo tosta pienestä pellosta ja liitoskivutkin tuli niin kovaksi, että nyt illan oon vaan istunut sohvalla, ilman panadolia ei voi edes istua :-(
 
Anieli, mä olin ekassa raskaudessa tässä vaiheessa ollut jo pitkään saikulla liitoskipujen takia. Tässä toisessa on vielä supistuksia päälle, mutta olen jo valmiiksi esikoisen kanssa kotona. Ekan kanssa ei liitoskivut sinällään aiheuttaneet mitään muuta ongelmaa, kuin sen kamalan kivun aina liikkuessa, istuessa ja maatessa. Mutta mitään vaaraa niistä ei sinällään vauvalle ollut, vaikka itselle se oli tosi rankkaa, kun ei päässyt liikkeelle käytännössä ollenkaan. Varsinkin kun nämä syksyt on mulle tätä sadonkorjuun juhlaa, josta nautin niin kovasti. Mutta onneksi meillä on tossa omassa pihassakin aika paljon kaikkea, niin niitä on helpompi sit noukkia :-)
 
Kiitos Soffi :) Helpottaa kuulla muitakin kokemuksia eikä vaan niitä "suck it up" vastauksia mitä ympäristö mulle suoltaa... Rankkaa tosiaan kun tekemistä olisi vaikka kuinka mutta kroppa haraa vastaan. Olisi toki äärimmäisen hyvä syy ottaa välillä iisimmin. :)
 
Mulla ei ainakaan mitattu kohdunkaulaa siellä rakenneultrassa.
Mullakin oli ultra-hoitaja tekemässä tutkimukset. Ikävää, että noi supistukset vaivaa
meitä raskaana olevia.
Täälläkin nostettu perunat omasta pienestä maasta viime viikonloppuna. Mies lapioi ja mä nostin käsillä. Omenoita ja luumuja pitäisi poimia vielä pitkin syksyä.
 
Kurjaa kun teillä on tollaisia ihmisiä ympärillä :bored: mua on onneks kaikki kohdellu kuin silkkikukkaa ja liiankin kanssa patistellut lepäämään! Kyllä musta jokaisen pitäisi tehdä oman kropan rajoissa sitä mikä hyvälle tuntuu ja sitä ei voi kyl kukaan neuvola tai lääkäri ei edes anoppi tietää!! Äär ärsyttää teidän puolesta... tää on kuitenki lopulta niin lyhyt hetki ettei sen pitäis olla keltään pois vaikka makais saikulla koko yhdeksen kk :) tai anoppi joutuisi enemmän auttaa!
 
Joo.. yritetää ite olla tekemättä tästä isoa ongelmaa ja mennään hetki kerrallaan - just niinku parhaalta tuntuu! Kerrotaan ja valitetaan vaivoista just niille ja niin paljon ko huvittaa. Ollaan saikulla vaikka puoli vuotta jos niin vaatii. Ei mietitä mitä se esimieski ja työkaverit nyt aattelee. Mietitään että miten mulla ja mun vauvalla ois nyt paras olla ja rauhallisin mieli.
 
Kuinkas pitkä sen kohdunkaulan pitäisi näillä viikoilla olla? Mulle neuvolalääkäri sanoi jo viikolla 17+0, että se on lyhyt mutta napakka ja kortista katsoin juuri, että oli 2,5 cm. Ei tosin ole ollut ensimmäistäkään kunnon supistusta ja harjoitussupistuksiakin vain 3.
 
Lumikello, Jos en ihan väärin muista niin käsin tunnustellen voi pisimmillään tuntea 3cm tai vähän reilu ja ultralla se on jotain 5cm luokkaa. Mut noita tuloksia ei voi vertailla keskenään js lisäksi jokaisella on jo lähtövaiheessa ehkä eri mitta jne.
 
Anieli, Mulla on ihan kuvaamasi kaltaisia liitoskipuja tms. Liikkeelle lähtiessä täytyy aina olla tosi varovainen ettei tosiaan lähde jalat alta. Mä teen toistaiseksi töitä normaalisti joskin vähän hitaammin jotkut hommat kipujen takia ja kotona sit yritän lepäillä sen verran kuin mahdollista.
 
Itse siis suhtaudun noihin kipuihin niin että vauva ei niistä kärsi vaan itseasiassa tekevät vauvalle tilaa synnytystä varten. Itselle toki ovat tuskaisia, mutta en pidä niin väliä kun kuitenkin liikkuminen onnistuu ja lepo helpottaa kipuja. Noi supistukset sen sijaan ylläpitää aina vähän jännitystä kun ei tiedä milloin niistä alkaa olla haittaa vauvalle. Toki mäkin kärvistelen supistusten kanssa jo kolmatta raskautta niin luotto näillä viikoilla on vielä melko korkealla siihen suuntaan etteivät saa liikaa aikaiseksi. Mutta tiedän että supistelut vievät muutaman viikon päästä saikulle..
 
Oli pakko kans tarkistaa toi kohdunkaulan pituus kortista ja mulla lukee "+3cm" ..käsin mitattuna. Eilisen päivän jomottanut alavatsaa ja välillä vihlaisee kipeästi. Onko nää nyt niitä liitoskipuja? Vauva potkii ihan normaalisti, että tuskin tarvitsee lääkäriin lähteä? :happy:
 
Happymom, Kuulostaa lähinnä liitoskivuilta tai kasvukivuilta. Jos samaan aikaan säryn kanssa tulee vatsan kovettumista ja sitä tapahtuu tunnin aikana useammin niin voi olla lääkärin paikka.
 
Kiitos Aphrael! Nää on sellaisia menkkakipumaisia vihlaisuja.. Harjoitussuppareita tuli muutama viikko sitten ja nyt ei oo tullut sitä vatsan kovettumista. Sitä on niin varpaisillaan kun kaikki on uutta ja ihmeellistä.
 
Hyvä tietää. Ensimmäistä kun odottaa niin kaikki on ihan uutta. :) Kiitos valistuksesta Aphrael! :)
 
Takaisin
Top