Tsemppiä zede! ♡
Ihmeellistä, miten ihan tuntemattomien ihmisten asiat tuntuvat niin syvällä itsessä. Aina kun joku kertoo täällä tai muuallakin omista menetyksistään, keskenmenoista tai vaikka lapsen kuolemasta, tulee ehkä vähä syyllinenkin olo, että " onko mulla oikeus olla onnellinen omasta puolesta, vaikka toiselle kävi noin", tai että "milloin on mun vuoro menettää jotain.."
Toivon silti että ihmiset saavat niin paljon voimaa, että voivat olla onnellisia muiden puolesta, omista kokemuksistaan huolimatta. Uskon, että kenenkään harteille ei kaadeta sellaista taakkaa mitä ei jaksaisi kantaa, ei vaan saa luovuttaa! ♥