La marraskuu 2016

Olen myös miettinyt aloittavani uinnin nyt kun työmatkapyöräily loppui työsopimuksen loppumisen myötä. Pitäisi vain juuri tuota uima-asua pohtia vielä. :joyful: Oli muuten aivan ihanaa tänä aamuna jäädä vain kotiin tuon eilen 2 vuotta täyttäneen hellusen tytön kanssa. :)
 
Mä tilasin Carriwellin odotusajan uimapuvun, 31.90€ tuolta: http://www.pientenparhaaksi.fi/index.php

cw_aitiysuikkari_p.jpg


Tykkäsin kans kovasti siitä kaksiosaisesta joka maksoi jotain 36.90€, mut päädyin kitsastelemaan. Tuli todella nopsaan suoraan postilaatikkoon. Nyt ois tosiaan seuraavan parin kk:n ajan tarkoitus 2 x viikossa pulikoida niin on musta ihan hintansa väärti.
 
ErykahB, minä ajattelen myös raskauden etappeina. Enää vähän aikaa ja ollaan "turvallisilla vesillä". No koskaanhan ei voi tietää mitä tapahtuu, mutta mahdollisuudet paranee päivä päivältä.
Oon hillunu taas viikonlopun pitkin metsiä ja selkä onkin nyt sen tuntuinen. Mustat torvisienet on kuivumassa, suolasienet odottaa ryöppäystä ja puolukoita ämpärillisen verran pakkasessa. Nyt voi jo pikkuhiljaa huokaista. Yhtään en ole näitten metsän ja puutarhan antimien suhteen pakkomielteinen :grin
Tällä viikolla olisi hammaslääkäri :nailbiting: ja neuvola piiiiitkästä aikaa, onneksi ilmeisesti sokerirasituksessa ei ole ollut mitään, ainakaan mitään ei ole kuulunut. Meillä ei ole kotona vaakaa, joten en ole ihan perillä tuosta painon kehityksestä. Tiedän että on sitä tullut, mutta luulen ettei liikaa kuitenkaan.
Odottelen vaan, että saisi lomarahat ja alkaisin saamaan jo äitiysrahaa, kun ei tuota rahaa ole! Ei voi oikein tehdä hankintojakaan, kun mies pääasiassa elättää meitä. Ei tällä kotihoidontuella niin kovin ylellistä elämää vietetä. Etenkin kun sekin menee auton lainanlyhennykseen melkein kokonaan. No, eipä siihen enää kovin kauan mene :)
Ja tuosta ehkäisystä sen verran, että en ole edes miettinyt sitä. Edellisen synnytyksen jälkeen en uskaltanut edes ajatella seksiä puoleen vuoteen. Tarkoitushan meillä olikin jos saataisiin toinen lapsi suht. pienellä ikäerolla, niin tässä välissä ei ehkäisyä ollutkaan. Ehkä nyt pitäisi alkaa sitä miettiä :rolleyes:

Rv 26+3
 
Minä kävin heinäkuussa vesijuoksemassa järvessä, bikinit päällä. Juoksuvyö piti laittaa vähän liian korkealle, kun ei tuossa vatsakummun huipulla mikään pysy.

Esikoulu ei ole lapselle liian vaativa. Jokaiselle tehdään henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Kotona voi oppia paljon taitoja, mutta edes suuressa sisarussarjassa ei opi sitä, miten toimitaan vertaisryhmässä, miten kuunnellaan yleisiä ohjeita jne. Ennen esikoulun pakollisuutta useimmiten juuri ne, jotka eniten tarvitsivat harjoitusta, pitivät eniten vapaapäiviä. Kyllä nykyisinkin voi anomuksesta olla vapaalla, aivan kuten koulussakin.
Kuljetusmatkat ovatkin hankalampi juttu ja kunnissa on erilaisia linjauksia niistä, osalla kunnista täysin kohtuuttomia. Eräskin tuttavan lapsi joutui kulkemaan valaisematonta hiekkatietä ensin kaksi kilometriä ja sitten asfaltilla 80 nopeusrajoitusalueella ilman kävelytietä toiset kaksi kilometriä, koska laissa koulukuljetuksen matka on 5 km ja tällä kunnalla ei ollut pienille koululaisille erikseen sitä kolmea kilometriä, mitä useimmat kunnat noudattavat. Vanhemmat toki järjestivät lapselle hoitoa niin, ettei pieni joutunut kävelemään vaarallista reittiä vielä pikkuisena.
 
Taitaa täällä meillä isäntä olla malttamattomampi kuin minä, tuossa kirosi, kun on vielä niin pitkä aika odottelua edessä eikä jaksaisi enää yhtään venailla pienen syliin saantia. Koitin kyllä vakuutella, että aika menee nopeasti, kun tässä vielä kuitenkin on kaikenlaista hommaa tehtävänä ennen kuin ollaan valmiita pienen tuloon, mutta kärsimättömänä tuo silti odottaa marraskuuta.

Mäkin tekisin vaikka kaikki loput hankinnat kerralla, mutta varmaan pitäisi jotenkin elääkkin seuraavaan tilipäivään saakka.
Mitenköhän KELA muuten reagoi, kun saan vielä lokakuussa (jolloin siis ekat tuet tulee maksuun) ns. lopputilin? Kun nehän ei varmaankaan ymmärrä siellä, että tuo on ennen äitiysloman alkua tienattua rahaa.. vai pitääköhän sitä käydä sielläkin asioimassa, ettei sit joudu myöhemmin maksamaan tukia takaisin..

Tänään meinasin vihdoinkin hyökätä parin kaapin kimppuun - tyhjennän vauvanvaatteille tarkoitetun vanhan liinavaatekaapin yhteen keittiön kaappiin ja katselen saisko kesävaatteet vietyä jo vintille odottamaan aikaa parempaa.
 
Kyllä meillä rakenneultraan kuului istukan virtauksien tutkiminen. :wideyed: 4D-ultrassa istukan virtauksista otettiin jopa ääniraita missä poikkeavat virtaussuhinat näkyivät käyrällä. Lisäksi istukan ja napanuoran kalkkeumat tutkittiin. Kalkkeuma on lähinnä tupakoivien äitien "ongelma" jolloin ravinteille jää pienempi reitti kulkea..ja näin ollen lapsi on usein pienikokoisempi.

Mutta joo, yleisesti lapsen/vatsan kasvu kertoo näistä ongelmista perusseurannoissa.

Mä olen jotenkin kauhean kyyninen ja kurja :smiley-ashamed008 ihminen ajattelemaan näitä "niin ja niin varhainen lapsi selvisi vielä hengissä"...koskaan tarinat eivät kerro näiden elämään pelastettujen lasten kehitysvammoista.. Minkätasoiset multivammat lapsille jäi..minkä laatuista on heidän elämä.. :sad010
Tästä syystä mä huokaisen vasta 3-alkavilla viikoilla..silloin mahdollisuus kasvaa terveeksi ihmiseksi on jo huomattavan suuri.
Minusta ihan aina ei ole perus"onni" säilyä hengissä.:sorry: Tosin olen "eläinpuolen" ihminen jolla ehkä tavallista rankempi näkökanta elämisen arvoisesta elämästä.. Ja tietenkään ihmisiä ja eläimiä ei voi verrata.. mut joskus vain harmittaa, että se elämä on elämän laatua ja onnea suurempi tavoite.. o_O

25+5
 
Mäkin olen ajatellut muuton jälkeen aloittaa uinnin loppuraskauden ajaksi. Tosin en varmaan hirveän montaa viikkoa ehdi käymään, kun tuo muutto vie nyt ylimääräisen ajan varmaan seuraavat 2 viikkoa ja sitten on laskettuun enää 8 viikkoa. :wideyed: ehkä kuukauden ajan vois yrittää kerran viikossa käydä ja päivittäin kun kävellään vielä eskarilaisen kanssa, niin luulen, että sen lisäksi en ehdi/kaipaa muuta, kun jumppapallon päällä venyttelyä ja keinumista. Taisin suositella sitä jo aiemminkin, mutta on tosiaan alaselän kivuille tosi hyvä.
Huh, kun meinaa nyt alkaa pukkaamaan muuttostressiä! Remontti jatkuu uudessa kodissa ja siellä tulee olemaan moni asia kesken, kun viikonloppuna kannetaan tavarat sisälle! En tiedä milloin siellä alkaa näyttää kodilta... Jos jouluun mennessä.. :sad001
Nyt kun vaan jaksaisi ahkerasti pakata, mutta tuntuu menevän siihen, että istun ja huokailen tuskastuneena.
Ostin tänään vauvalle pikkuruisen toppahaalarin, joten nyt ei haittaa meitä talven kylmät. Veikkaan kyllä, että tulee hukkumaan tuohon 62 senttiseenkin, vaikka äkkiseltään näyttää tosi pieneltä. Eipä tuo kyllä vaunuissa haittaa, vaikka vähän reilu olisikin.
 
Tuntuuko teistä muista koskaan siltä, ja etenkin aamusin, kuin raskausvatsa olisi kadonnut melkein kokonaan?? Ja sit mielen valtaa hetkeksi ajatus, että mihin se mun vauva on oikein kadonnut?? Ja että onkohan se vielä siellä?? :nailbiting::joyful:
No onhan se! :hilarious:
Huhhuh... :happy:
Olen vaan niin usein kokenu tämän ilmiön, et pakko kysyä muiltakin... :rolleyes:
 
Moona,mulla ei oo tota pelkoo,sillä vauva herättää mut aamusin napakoin potkuin,ja häärää muutenki nii paljon et kyllä,kyllä se on matkassa :D mut toki sit jos vauva ottaa vaik pidemmät unet ni sit vähä pohtii et onko se pudonnu matkasta.. :D
 
Aamuisin on kyllä usein vatsa pienemmän oloinen, mutta mä herään joka aamu semmoiseen polskintaan tuolla, että ei jää kyllä epäselväksi, että onko siellä ketään :)
 
Mulla alkanu aamuisin olla todella väsyny olo. En tiiä onko nyt raskaudesta johtuvaa, mut tosi uuvuttavaa yrittää saaha ittensä ylös sängystä :/

Muuten on vointi iha ok ja jaksan paremmin kävellä ja siivoilla yms. kuin aiemmin. Tuntuu et ei supista niin herkästi :) se on kyl kivaa!

Mut tää väsymys :/ huhhei. Aivan semmoinen olo ku ei sais tarpeeksi happea ja on semmonen heiveröinen olo.

Vaikka en jaksakaan kirjotella, ni oon tosi aktiivinen lukija ja kiitollinen teistä kaikista <3
 
Niin siis napavirtaukset tutkitaan kyllä ru:ssa, mutta ei enää sen jälkeen ultria ole tuossa välissä. Monella uudelleen synnyttäjällä on se 20 viikkoa sen jälkeen ilman ultran ultraa.

Terkkuja lääkäristä. Kohdunkaulan tilanne oli vielä ihan hyvä, ulkosuu oli pehmentynyt, mitta 2,5-3cm. Mutta vauva oli tosiaan laskeutunut alaspäin. Antoi muuten lääkäri siunauksen myös tuolle magnesiumin liika-annostelulle, oli kuulemma lukenut hänkin Kaisa Jaakkolan kirjoja, koska hänen mielestä lääkärin ravitsemustietous on puutteellista. Juteltiin pitkään, kiinnostuneena kyseli, kun mainitsin, että sain ison avun Jaakkolan ohjeista kun oma kilpirauhanen oli huonossa kunnossa. Jes, ihan mahtava käynti oli, kun kerrankin ei tarvinnut puolustella mitään.

Lääkäri kysyi että olenko kokeillut tukivyötä tuohon, ettei vauva pääsisi painamaan alas. Kerroin belly wrappingista ja siitä miten saan sillä nostettua sekä vatsaa ylös, että tuettua lantiota ja lääkäri sanoi, että tuo on hyvä juttu.

Sain tietää hiukan tämän alueen kyydeistäkin, joita aktiiviset vanhemmat on järjestäneet eskariin.

Ja nyt siis tyttö saa ihan lähipäivinä kyydin myös eskarista kotiin. Aivan mahtavaa. Eli lähinnä on enää nuorimman pojan kerhopäivät, jotka suhataan pyörällä ja kelien mennessä huonoksi ehkä mennään bussilla tai kävellään.

Mun mamidean tilauskin on jo lähetetty. Toivon, että se olisi huomenna paketti-automaatissa, niin saataisiin se haettua kaupunki-reissun yhteydessä.

Uusperheellinen 27+5 <3
 
Voi plääh... Lähes koko päivän sadellut ikäviä uutisia ja kurjaa mieltä aiheuttavia juttuja. Suurimpana, et mun parhaalle ystävälle on tulossa avioero. :sad001 Erityisesti harmittaa, kun on n. 300km välimatkaa nykyään niin ei pääse heti olkapääksi. Vielä hankalaa, kun tää mun ystävän mies on mun miehen parhaimpia ystäviä. Siivoilut mennyt itkiessä. Sitten lisänä pienempiä takaiskuja ja vielä harmaa ja sateinen päivä ja flunssasta johtuva kurja olo. Tekisi mieli vetäytyä suklaalevyn kanssa vällyjen alle loppupäiväksi, mutta siivottava on rempan edestä ja lapsia hoitaa. Ihan syvältä koko päivä. :sad001

Anteeksi avautuminen. :sorry:
 
Kaikki hyvin ylimääräisessä ultrassa! Vauva kasvanut hyvin, painoarvio keskikäyrällä 877g ja keltarauhashormonihoito auttanut niin hyvin kohdunkaulaan, että se on kasvanut pituutta lisää ollen nyt 35mm, kun kuukausi sitten oli 29mm. Nyt siis kohdunkaula viikkoihin nähden hyvän normaalin pituinen ja voi elää suhteellisen normaalia elämää, muistaen kuitenkin liiallisen rasituksen välttämisen ja että jakaa rasituksen osiin ja lepää myös paljon ja kun supistus tulee päälle, niin se pitää levätä heti pois. Ja helpostihan niitä tulee, mutta nykyään ne on enemmän normaaleja harjoitussupistuksia, vaikka tosin eilen kärsin kolmen viikon tauon jälkeen kivuliaista vatsanvääntösupistuksistakin. Mutta silti voi nyt olla paljon rauhallisemmin mielin! Ja vaikka kohdun mitta ei ole kasvanut normaalisti mulla, SF vaan 17cm, mistä oon ollut aika huolissani, niin vauva näyttäisi kasvaneen normaalisti. Kohdun ulkosuun reuna oli kuulemma hieman sormelle auki, mutta sisäsuu kiinni. Se on kuulemma normaalia näillä viikoilla kohdunkaulan solumuutosten takia tehdyn operaation vuoksi eli erityisseuranta sen vuoksi tarpeen ja aiheellista. Kolmen viikon päästä jo taas ultra kohdunkaulan seurannan vuoksi. Mutta nyt siis kaikki tässä hetkessä hyvin.

Rv 25+5
 
Browneyedgirl, (mä muuten luen aina browniegirl, joka johtunee mun holtittomasta rakkaudesta suklaaseen ja leivontaan :hilarious: )

Ihania uutisia siis! Nyt lepoa ja vähän rasitusta sit vaan!
 
ErykahB sanoi:
Browneyedgirl, (mä muuten luen aina browniegirl, joka johtunee mun holtittomasta rakkaudesta suklaaseen ja leivontaan :hilarious: )

Ihania uutisia siis! Nyt lepoa ja vähän rasitusta sit vaan!
Click to expand...

Et oo ainut, mä luen myös aina noin! Pitkään luulin että niin se onkin, kunnes joskus luin vahingossa oikein :grin

Ja tosiaan, Browneyedgirl, tosi hyvä juttu että tilanne muuttunut paremmaksi! :)
 
Moona78 sanoi:
Tuntuuko teistä muista koskaan siltä, ja etenkin aamusin, kuin raskausvatsa olisi kadonnut melkein kokonaan?? Ja sit mielen valtaa hetkeksi ajatus, että mihin se mun vauva on oikein kadonnut?? Ja että onkohan se vielä siellä?? :nailbiting::joyful:
No onhan se! :hilarious:
Huhhuh... :happy:
Olen vaan niin usein kokenu tämän ilmiön, et pakko kysyä muiltakin... :rolleyes:
Click to expand...


Mulla oli lauantai aamuna toi fiilis! Isohan se masu silti oli, mutta oli yön aikana jostakin syystä pienentyny ja katsoin peilistä että mihin se on kadonnut!:grin No melko pian se sitten taas olikin normaalin näköinen:rolleyes:
 
Moona78 sanoi:
Tuntuuko teistä muista koskaan siltä, ja etenkin aamusin, kuin raskausvatsa olisi kadonnut melkein kokonaan?? Ja sit mielen valtaa hetkeksi ajatus, että mihin se mun vauva on oikein kadonnut?? Ja että onkohan se vielä siellä?? :nailbiting::joyful:
No onhan se! :hilarious:
Huhhuh... :happy:
Olen vaan niin usein kokenu tämän ilmiön, et pakko kysyä muiltakin... :rolleyes:
Click to expand...
Kyllä! Täälläkin on käynyt noin joinakin aamuina! Ihan hullua kun mihinkä se vauva sieltä olisi muka yön aikana kadonnut yhtäkkiä :hilarious:
 
Minulla on tän päivää ollut ihan ihmeellinen tunne päässä. Ei mikään päänsärky varsinaisesti, tosi vaikea kuvailla.. Vähän niin kuin jäätelöpäänsärky olisi alkamassa, mutta se ei alakaan. Tuntuu nenän takaa takaraivolle asti.. Välillä meinaa ns. jäätää. Mut ei siis samalla tavalla kun jäätelöpänsärky.
Ärsyttävää ja en tiedä johtuuko tästä painostavasta ilmasta vai mistä, reagoin yleensä ukonilmaan päänsäryllä..
En viitsisi ylimääräisiä lääkkeitä tämän takia ottaa, kun ei varsinaisesti koske.
Enää 7 työaamua! Tämä viikko ja ensi viikolla 3 päivää.. Sit saa aivotkin levätä kun ei tarvitse aamulla raahata itseään ylös 06.20. (Paitsi sitten marraskuusta alkaen saa kyllä varmasti nousta tuotakin aiemmin, mutta on se silti niin eri asia kuin se, että nouset töihin ja seuraavan kerran saat otettua päiväunet ehkä klo 17-18 aikaan)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top