La marraskuu 2016

Voih. Oon koko päivän naureskellu ku näin viime yönä taas mielenkiintosta unta.. :D

vauva oli jo syntyny. Mentii vauvan kaa mun porukoille kylään. Laitoin tytön lattialle pötköttelemään. Hetken siinä oltuaan tyttö päätti kääntyä vatsalleen.. siinä pohdittiin äitin kans et mitäs tää nyt on,et minkä ikänen tää laps oikee on. Mä katoin kelloo ja totesin et "noin vuorokauden ikänen. En ihan tarkkaa syntymäaikaa tiedä ku en ollu ite paikalla ku se synty".. :D no ei siinä,sit mun n.vuorokauden ikänen lapseni lähti konttaamaa mun äitiä kohti et pääsis syliin.. ja ku ei heti päässy ni se nous seisomaan... kertookoha tää nyt siitä et se vauvavuosi menee nopeesti? :D

Toises unes oltii ajaas talvella juuriki mun porukoille. Mies ajo liian kovaa ja ajauduttii täysiä liikenteenjakajaan.. mies totes vaa et "oho,hups" ja minä joka oon raskaana huudan vieressä"vauva vauva! Pitää mennä lääkäriin!!" Siitä ku heräsin ni pumppu hakkas miljoonaa ja piti viel testata et onha vauva vielä matkassa,oli se ❤
 
Mä toivon, että liitoskivut ei vielä alkais. Olis kiva, jos tuon syyskuun pystyisi ainakin hoitamaan nuo kerholaisen viennit ja koululaisen saattamiset. 29.9. tulis rv 32 täyteen ja jos siihen asti pystyn hoitamaan nuo matkat, niin olen onnellinen! Edellisessä raskaudessa loppui liki kaikki liikkuminen rv 28 kun häpyliitos tuntui menevän poikki. Se häpyliitos on se, mitä nytkin eniten pelkään... se käsittääkseni helposti heikkenee jokaisessa raskaudessa. Mulla on muutamia kavereita, joilla se on ruuvattu yhteen (yhdellä vaan raskaudesta johtuen halkes, muilla on urheilulajeissa saatuina vammoina).
 
Mun on kans välillä todella vaikea löytää hyvää kävelytapaa. Tuntuu, että lantio jotenkin lonksuu, enkä löydä sopivaa asentoa kävellessä. Jalat liian kaukana toisistaan, selkä notkolla tai jotain muuta ongelmaa. Mutta kipuja ei isommin onneksi nyt lantion seudulla ole. Öisin nukkuessa kyljellään välillä alempaan lonkkaan tulee kipu ja pakara ikäänkuin kramppaa, helpottaa sitten kun kääntää kylkeä ja hieroo pakaraa. Keskiselässä mulla on oikealla puolella joku lihasjumi, joka varsinkin pitkään seisoessa säteilee sinne samaan pakaraan ja lonkkaan. Pumppasin vanhan jumppapallon ja sen päällä olen istunut paljon ja rullaillut selällään ja mahallaan. On välillä ihana olla polvillaan ja nojata koko painolla palloon ikäänkuin halaisi sitä. Muitakin rentouttavia asentoja sen kanssa saa. Uskallan suositella! Ja varmaan synnytyksen alettua tulee siinä kans keinuteltua.
Mulla on anitan tukivyö, jota on tullu käytettyä ehkä kahdesti. Antaa kyllä mielestäni tukea, mutta ei mulla ole niin kovin tarvetta. Mielummin ottaisin jotain apua näihin puutuviin käsiin, joiden kanssa meinaa hermo palaa ihan totaalisesti!!
 
Käsien puutuminen oli minulle päivittäistä ennen raskautta. Siihen auttoi, kun luovuin käsilaukusta, repuissa, olkaimellisista rintsikoista, kaulakoruista ja kaikesta mikä on kaulalla ja olkapäällä. Lisäksi tietenkin jumppaa.
 
Ooo... Mutta miten noista kaikista voi luopua?! :woot:
Siis että jos ei ole laukkua tai reppua, niin missä kannat rahapussin, puhelimen ja muut? Entä rintsikat? Mulla ainakin kaikki olkaimettomat on olleet aina ihan kauheita. Ei tue yhtään ja joko tippuu tai puristaa... Vai käytätkö jotain toppimallia?
Ja kaulakoruja jos joskus käytän, niin ne on kevyitä ja harvoin tulee käytettyä...
Minkälaista jumppaa? Olen tehnyt joitakin liikkeitä ylävartalolle ihan ilman mitään painoja (olkapäiden pyörittelen ja nostelua, soutuliikettä "kuivaharjoitteluna", käsien ravistelemaan jne.)ja sormia avaan ja laitan nyrkkiin kymmeniä kertoja päivässä ja lisäksi pyörittelen ranteita... Mut mikään ei tunnu auttavan :sad001
 
^ ärsyttävä puhelimen ennakoiva muuttaa noita sanoja, mutta olkoon, kädet taas puutuneet, niin pakko laittaa puhelin pois :(
 
Nasupossu, minulla tuli puutumisen lisäksi myös ranne-ja peukalovaivoja. En pystynyt tarttumaan käsillä kiinni mihinkään, joten luovuin kaikesta, mikä oli haitaksi. Avaimet, puhelin ja kännykkä kulkivat taskussa. Minulla oli fysioterapeutin monipuoliset ohjeet käsien jumppaan. Nyt raskausaikana on parempi olo, olen uskaltautunut vanhoihin rintsikoihin ja välillä on myös käsilaukku.

Rintsikat olikin kaikkein vaikeimmat korvata. Topissakaan ei saanut olla olkapäällä nauhoja. Eihän ne olkaimettomat niin hyviä olleet, mutta mieluummin rinnat hytkyen töissä kuin ryhdikkäänä sairaslomalla.
 
Täällä räpsähti tänään viikko sairaslomaa. :/ Pahoinvointi on jatkunut edelleen, lääkkeistä huolimatta. Töistä tuleva rasitus vain lisää huonoa oloa. Kivuliaita supistuksiakin on tullut ja selkä on iltaisin niin pirun kipeä, että on vaikeaa nukahtaa ja kääntyä sängyssä. Ja vaikka kohdunkaulalla yms ei ollut mitään muutoksia muuta kuin se, että sitä oli erittäin hankala löytää :D niin silti lääkäri oli sitä mieltä että viikon lepo voi tehdä tässä vaiheessa hyvää ja sitten menen takaisin töihin kokeilemaan miten jaksan. Sisätutkimuksen yhteydessä kyllä sanoi, että paikat näyttää melko turvonneilta ja kyseli onko mulla epämukava olo. Sanoin että välillä joo kun paineentunnetta tulee alavatsaan ja alapäähän. Mutta sitten se keskustelu olikin siinä, eli ei vissiin mitään huolenaihetta siinäkään..

Onko täällä muuten ihmisiä, joilla ei ole paino yhtään noussut raskausaikana? Mulla on paino tähän mennessä noussut vain 400 grammaa! :o Toki ylipainoa on ennestään aika paljon, mutta jotenkin silti oletin että pakostakin tässä ainakin muutama kilo tulee. Lapsenkin pitäisi jo painaa ainakin puolet tuosta, siihen istukka, lapsivedet ja kaikki. Jännä juttu.

26+4
 
Nasupossu - Minulla oli myös esikoista odottaessa kädet aivan puuduksissa, ranteista sormiin. Oikea käsi oli pahempi ja siihen hommasin tukilastan, se auttoi jonkin verran. Varsinaisesti vaivat hävisivät vasta synnytykseen ja pari päivää sen jälkeen kädet olivat palautuneet normaaliksi. Eniten siinä harmitti se, että en pystynyt neulomaan aloittamaani vauvanpeittoa loppuun asti. Ainakaan vielä ei tässä raskaudessa ole tuota vaivaa ollut, ehkä jatkan nyt sitä esikoisen vauvapeiton tekemistä. laughing7
 
Eilen tuli odotettu äitiyspakkaus :Heartred niin ja kirppikseltä löytämäni mammatakki =) ihana oli hypistellä niitä vaatteita. Pitäisi alkaa pesemään ne ens viikolla ja sitten vähän katsella että paljonko on vaatteita jo missäkin koossa ni tietäis mitä puuttuu.

Auringonkukka rv 26+6
 
Täällä on kans nyt viikko kuskattu eskarilaista jalan esikouluun. Hyvin vielä ainakin sujuu kävely ja vaunujen työntö tällä hetkellä. Haastavampaa on saada kaikki neljä muksua viimeistään puoli 7 heräämään,että pienimmät ehtii syödä aamupalat ja muut ja ei tarvitse kiirellä sitten juosta vaan rauhassa saa matkan mennä. Sitten ollaan nuorempien kanssa ulkona n klo 10 saakka ja siitä saa alkaa valmistelemaan jo ruokailua ja klo 12 pitää olla jo esikoinen hakemassa kotiin. Ihanaa,että on taas selkeä rytmi arjessa kun eskari alkoi. Rytmi on ollut selkeä aina,mutta nyt vielä tarkemmalla aikataululla :)
 
Orchid87 sanoi:
Onko täällä muuten ihmisiä, joilla ei ole paino yhtään noussut raskausaikana? Mulla on paino tähän mennessä noussut vain 400 grammaa! :o Toki ylipainoa on ennestään aika paljon, mutta jotenkin silti oletin että pakostakin tässä ainakin muutama kilo tulee. Lapsenkin pitäisi jo painaa ainakin puolet tuosta, siihen istukka, lapsivedet ja kaikki. Jännä juttu.

26+4
Click to expand...

Mullahan paino laski reilu 6kiloo ensimmäisen ja toisen neuvolan välissä.. ja edelleen olen n. -5kiloo lähtöpainosta. Ylipainoa on täälläkin vaikka muille jakaa.. nyt oli täl viikol neuvolassa tullu 1,4kg lisää..jospa se tästä pikkuhiljaa.. ei kyllä tarviis kovi nopeesti ainakaa nousta!

Rv 27+1
 
Mulle on tullut tasan kilo lisää ja lääkäri oli oikein tyytyväinen. Itsekin olen, kunhan ei lisää tulis. Mä oon painanut ekassa raskaudessa 20 kiloa vähemmän, silloin tuli kymmenisen kiloa, toisessa painoin n.10 kiloa vähemmän, silloin tuli 4 kiloa, joten nyt riittäis kyllä hyvin tuo yksi kilo. Mutta olen varma, että se nousee vielä loppua kohden, mutta toivottavasti ei ainakaan kovin montaa kiloa.
Toi raskauden aikainen painonnousuhan on hyvin pitkälle kiinni siitä, kuinka paljon sulla muuten on ylimääräistä. Jossakin kirjassa oli tosi hyvä taulukkokin tästä aiheesta. Eli siis ei voi verrata omaa painonnousua muihin odottajiin, on niin yksilöllistä. Mutta jos ei ole muuten ylipainoinen, niin ei se kuulosta terveeltä, jos paino ei yhtään nouse. Kuitenkin vauva, istukka,lapsivesi, lisääntynyt verimäärä jne. painaa jo paljon.
Itse juttelin ravitsemusterapeutin kanssa tästä aiheesta, kun suunniteltiin raskautta. Mun kilomäärillä parasta olisi, jos paino pysyisi aikalailla samana, jolloin käytännössä tapahtuisi pientä painon putoamista, mikä taas auttaisi mua jaksamaan ja tekisi hyvää esim. verenpaineille ja -sokerille. No, molemmat arvot on nyt olleet hyvin kohdallaan, että siinäkin mielessä olen tyytyväinen.
Imetysajallekaan en ajatellut hirveän suuria painonpudotustavoitteita laittaa. Päätin, että tärkeintä on, ettei paino ainakaan nouse, niinku on aiemmin tapahtunut. Mutta silloin olenkin yleensä yrittänyt laihduttaa ja muutenkin vaatinut itseltäni ihan liikoja. Nyt en yritä, vaan kuten nyt raskausaikanakin, yritän pitää huolta siitä, että syön tarpeeksi ja jaksan ja maito riittää ja että liikun joka päivä ainakin pienen kävelylenkin verran. Uskon, että siinä on mulle ihan tarpeeksi tavoitetta muun elämän oheen.

Ja puutumisasiaan piti lisätä juurikin se, että harmittaa juu täälläkin, kun jäi vauvalle tarkoitetut villahousut kesken. Turha kuvitellakaan neulovansa puutuneilla sormilla! :(
 
Mulla on ollut SI-nivelen tukivyö sekä Anitan perustukivyö käytössä jo kuukauden...nyt tuntuvat enemmän häiritsevän kun eteenpäin pääsemisen tavat ovat sen verran luovia että nuo vain vaikeuttavat. Mutta oli niistä alkuun hyötyä vaikka kauppareissulla, viime viikolla taisin vielä jonkun 500m kävelyllä käydä :rolleyes:. Mulla alkoi tuolla takalantio-oireella, nyt kun miettii niin se oli vielä jotenkin hallittavissa - just tuolla ryhdin tarkkailulla, vyöllä, pakaroiden venyttelyllä, saunomisella jne. Nyt selkeästi tuo häpyliitos on se, mistä kipu tulee, enkä sille oikein osaa enää tehdä mitään muuta kuin levätä - kipu kun säteilee niin voimakkaasti alavatsalle ja ympäri ämpäri lantion. Soitin tänään neuvolaan, että jos tämä ei helpota niin tarvitsen oikeasti kyynärsauvat kotiin varalle, kun kuitenkin ihan sinne neuvolaan vaikka olisi päästävä, ajokorttia ei ole enkä selviäisi tällä hetkellä edes bussipysäkille saati toiselta bussipysäkiltä neuvolaan. Lupasi, että oma terkkani soittelee maanantaina niin mietitään sitten sitä.

Takaperin liikkuminen oikeasti toimii kun olo on vaikein! Tosin en ehkä lähtisi markettiin hiihtelemään takaperin luistelutyylillä :grin tosi huojentunut olo, että hankintoja on sen verran tehty, että näillä kyllä päästään alkuun vaikken kotoa enää poistuisi. Toki on nettikaupat, mutta olen halunnut kytätä käytettynä kaiken niin onneksi aloitin ajoissa (turvakaukalo puuttuu, mutta se voi muutenkin olla miehen hommia ja löytyä ihan kaupasta :p )

28+0 poks! Viimeinen kolmannes!
 
Ongelmien ratkaisu: Vyölaukku :smiley-bounce022:laughing021
Ei tarvi olkaimia laukuissa..ja hei, sen vielä kun täyttää oikein painavaksi ja heittää selän puolelle niin tasapainottuu tuo painopiste vatsan kanssa. :laughing002

Tukivyöstä. Mä en pysty edes ajattelemaan että mulla olisi mitään napakkaa tuossa vatsanseutuvilla..hyvin istuvat housutkin ahdistaa kumpua. Tietty se verottaa sen, että jos joudunkin kiireellä askeltamaan niin vatsa tuntuu inhottavalta, koska "pomppii"..ja siitä seuraa loppupäivän jomotukset. (yhtenä päivänä oli hevoset karanneet ja piti niitä kirmata kiinni.. siinä sitten "juoksin" vatsasta kiinni pitäen hakemaan naruja ja poneja..:laughing5 )

Tsemppiä kipuihin!

25+2
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top