La marraskuu 2016

Varpahat, meille veikkasi tyttöä oireiden perusteella. Kalenteri osuu näköjään ihan vahingossa 50% mahdollisuudella oikein, vaikka on laboratoriossa hedelmöitetty lahjamunasolu :) Ei siis mitään tekoa minun minkään ominaisuuden kanssa!
Katjusha ja tyttöä ootellen
 
Noita tutkimuksiahan on aina puolesta ja vastaan. Ja lasten allergia/astma asioita on tutkittu ja niihinhän vaikuttaa mm. Hapanmaitovalmisteiden syönti raskauden aikana, syntyykö lapsi leikkauksella vai ei, imettääkö vai ei, syökö lapsi purkkiruokaa vai omatekemää, elinympäristö yms.. En kyllä lähtisi uskomaan, että tuo foolihappoasia on se ratkaisu. Sitähän on iät ajat suositeltu.
Korostan vielä, että tämä on vain minun mielipiteeni, en tiedä miten koehenkilöiden taustoja on selvitelty ym.
 
Muruliini83, totta, että asiaan vaikuttaa ihan todella moni asia. Terveytemme koostuu kovin monista tekijöistä, osa mihin voidaan vaikuttaa ja osa on ympäristötekijöitä, joihin ei pienellä ihmisellä ole vaikutusta.
 
Meillä on kaksi koiraa, niin se vähentää astma-riskiä merkittävästi. B-ryhmän vitamiinit vaikuttaa merkittävästi soluihin, joten itse en pelkästään tämän tutkimuksen varjolla uskaltaisi jättää foolihappoa pois. Kannattaa muuten huomioida foolihapon (joka kuuluu b-ryhmään) lisäksi myös b12 vitamiini. Nykyään on yhä enemmän viitteitä siitä, että sekasyöjillekkään ei riitä ne määrät, mitä saadaan ruuasta.
 
Hyvä pointti tuo B12, pitääpä se tsekata vielä. Meillä on ne kolme hurttaa, ja asumme metsässä - mä toivon että sieltä tulee hyviä vastustuskykybakteereja :)
 
Nasupossu, voisit pyytää lääkäriltäsi että saisit lähetteellä mennä raskauden jälkeen ihotautipolille. Tekevät siellä kattavat testit (siellä selviää myös hajusteherkkyydet ja muut allergiamaailman ihmeellisyydet) ja selvittävät samalla tuon oletko atoopikko. Joku kaunis päivä voi yllättäen ollakin jollekin pahasti allerginen, vaikka aiemmin ei olisi ollut mitään oireita. Esim. itselläni oli ollut tosi hyvä iho aina kunnes parikymppisenä atopia puhkesi ihan pelkästään kovan työstressin seurauksena. Nyt kolmenkympin jälkeen puhkesi aikuisiän lievä akne, ikinä ole teininäkään kärsinyt mistään finneistä. :meh:

Kukas sitä miettikään, että tuntee olevansa eheämpi nyt kun perheeseen on tulossa yhteinen lapsi kun molemmilla aiemmin omat lapset? Itse mietin jotensakin samantapaisia asioita monesti. Toki nyt, kun olen hormonihuuruissani todella itkuherkkä ja saatan vetää pultit herkästi, niin sen myötä itsetuntoni on laskenut hälyttävää vauhtia. Miehellä on takana 6 vuoden seurustelusuhde joka kariutui yli vuosi sitten miehen exän uskottomuuteen, ja edelleen löydän hänen exänsä tavaroita kun siivoilen muuttoa varten miehen kämpässä. Tämä ex pitkin kevättä lähetteli miehelleni peräänitkemisviestejä ja oli tunkemassa itseänsä miehelle kaffi- ja iltaseuraksi vähän väliä tai jollain verukkeella pääsi hetkeksi samaan seuraan miehen kanssa päiväsaikaan. Itelläni oli kyllä hermot pinkeenä kun ei mennyt viesti perille, että elämä jatkuu. Nyt tosiaan, kun itsetunto alkaa lähentelemään nollia niin jotenkin on nyt korostunut tuo kaikki. Kun mies ei ole sellainen joka nyt mitään lempeitä lörpöttelisi tms. Niin koen, että tämä ex on jotenkin nyt uhka minulle. Itken sitäkin, että ex kun vaikuttaa olevan jotenkin niin hieno, tasainen ja ihmeellinen nainen (eikä mies ole yrittänyt mitään oikaista ja että olisin myös hyvä tms.) että olen näiden kiukun ja itkunpuuskieni takia aivan älyttömän kelvoton ja surkea kumppani enkä minkään arvoinen. Tämmöisten takia tämä raskaus on ollut henkisesti todella raskasta ja mieli matalalla. Olen jo välillä harkinnut neuvolapsykologia, kun tuntuu että pää hajoaa. Ei ole kyllä ennen raskauksissa ollut mitään tällaista. :sad001

Kiitos kun sain avautua.
 
Maatuska, neuvolapsykologi voisi olla hyvä idea. Myös miehen kanssa kannattaa jutella, kunhan muistaa olla syyllistämättä.
 
Maatuska83 sanoi:
Nasupossu, voisit pyytää lääkäriltäsi että saisit lähetteellä mennä raskauden jälkeen ihotautipolille. Tekevät siellä kattavat testit (siellä selviää myös hajusteherkkyydet ja muut allergiamaailman ihmeellisyydet) ja selvittävät samalla tuon oletko atoopikko. Joku kaunis päivä voi yllättäen ollakin jollekin pahasti allerginen, vaikka aiemmin ei olisi ollut mitään oireita. Esim. itselläni oli ollut tosi hyvä iho aina kunnes parikymppisenä atopia puhkesi ihan pelkästään kovan työstressin seurauksena. Nyt kolmenkympin jälkeen puhkesi aikuisiän lievä akne, ikinä ole teininäkään kärsinyt mistään finneistä. :meh:

Kukas sitä miettikään, että tuntee olevansa eheämpi nyt kun perheeseen on tulossa yhteinen lapsi kun molemmilla aiemmin omat lapset? Itse mietin jotensakin samantapaisia asioita monesti. Toki nyt, kun olen hormonihuuruissani todella itkuherkkä ja saatan vetää pultit herkästi, niin sen myötä itsetuntoni on laskenut hälyttävää vauhtia. Miehellä on takana 6 vuoden seurustelusuhde joka kariutui yli vuosi sitten miehen exän uskottomuuteen, ja edelleen löydän hänen exänsä tavaroita kun siivoilen muuttoa varten miehen kämpässä. Tämä ex pitkin kevättä lähetteli miehelleni peräänitkemisviestejä ja oli tunkemassa itseänsä miehelle kaffi- ja iltaseuraksi vähän väliä tai jollain verukkeella pääsi hetkeksi samaan seuraan miehen kanssa päiväsaikaan. Itelläni oli kyllä hermot pinkeenä kun ei mennyt viesti perille, että elämä jatkuu. Nyt tosiaan, kun itsetunto alkaa lähentelemään nollia niin jotenkin on nyt korostunut tuo kaikki. Kun mies ei ole sellainen joka nyt mitään lempeitä lörpöttelisi tms. Niin koen, että tämä ex on jotenkin nyt uhka minulle. Itken sitäkin, että ex kun vaikuttaa olevan jotenkin niin hieno, tasainen ja ihmeellinen nainen (eikä mies ole yrittänyt mitään oikaista ja että olisin myös hyvä tms.) että olen näiden kiukun ja itkunpuuskieni takia aivan älyttömän kelvoton ja surkea kumppani enkä minkään arvoinen. Tämmöisten takia tämä raskaus on ollut henkisesti todella raskasta ja mieli matalalla. Olen jo välillä harkinnut neuvolapsykologia, kun tuntuu että pää hajoaa. Ei ole kyllä ennen raskauksissa ollut mitään tällaista. :sad001

Kiitos kun sain avautua.
Click to expand...

Mä kirjoittelin tuosta. Ymmärrän sua 100%. Mun miehellä oli 12 vuoden suhde takana exänsä kanssa, joista 10v. naimisissa. Tää suhde kariutui myös miehen exän uskottomuuteen. Mulla oli alkuun vaikea uskoa, ettei haikaile exänsä perään, vaikka niiden erosta oli yli 3 vuotta ja miehellä oli ollut ennen mun tapaamista lyhyempikin suhde välissä. Mulle tuli taas jo ihan ilman raskaushormoneja kaikkia ikäviä fiiliksiä. Miehellä ja exällään on sama koulutustausta, oli yhteinen harrastus jne. ja miehen exä on kans luonteeltaan hyvin rauhallinen ja fiksu ja mä taas miehen mukaan kiihdyn nollasta sataan. No olen kyllä nopeasti hermostuva, mutta myös lepyn nopeasti, enkä ole pitkävihainen. Arvaas vaan oliko vaikeaa muuttaa miehen kotiin, jossa on exänsä kanssa asunut? Ehdottomasti olisin halunnut muuttaa uuteen kämppään, mut tämä kämppä on iso, kiva ja miehen omistama ja ollut aina miehen pojan koti, joten mies oli aika sitkeesti sitä mieltä, et tässä pysytään, kun tässä oli hyvin tilaa mulle ja pojalleni ja ei tosiaan muuta "vikaa" kun että on joskus ollut miehen ja exänsä yhteinen kämppä. Vieläkin on joskus tullut jotain miehen exälle tarkoitettua postia tänne, esim. joku mainos. Mies on todella surkea hankkiutumaan mistään eroon ja alkuun sainkin heitellä urakalla kaikenlaista täältä veks, kuten jotain konserttilippuja tms. ilmotustaululta jossa on exänsä kanssa joskus aikoinaan ollut jne. Alkuun vedinkin herneitä nenään noista melko reippaasti ja meille tuli koviakin yhteenottoja ja multa pääsi kamalia sammakoita suusta riitojen tuoksinassa. Miehellä oli rauhallisena ja riitoja välttävänä luonteena tosi vaikea hyväksyä mun epäreiluja syytöksiä ja raivoamista. Kyllä mä sen ymmärrän, ettei ole ollut mun kanssa helppoa. Mut epävarmuuttani mä olen riehunut ja kyllä mulla jossain asioissa on myös surkea itsetunto, mikä tätä epävarmuutta aiheuttaa. Me oltiin tossa yli vajaa vuosi sitten aivan hilkulla erota, kun tuli taas epävarmuuttani riehuttua ja tulin sanoneeksi todella pahasti. Mies on pitkävihaista sorttia ja meillä oli pari kuukautta todella jäätävää. No, mies kuitenkin lopulta oli valmis antamaan mun sanomiset anteeksi ja halusi jatkaa yhdessä. On kyllä vakuutellut mulle aiemminkin, että rakastaa vain ja ainoastaan mua ja haluaa olla juuri mun kanssa lopun elämää ja ikinä ei ole exiensä perään kaipaillut. No mut yhtä kaikki, mulla mennyt aikaa tottua asumaan täällä ja tajuta oma asemani miehen silmissä, ei ole ollut helppoa ei, mutta kyllä on helpottanut todella todella paljon noista alun epävarmuuksista. Oltiin seurusteltu 1,5 vuotta kun muutettiin yhteen ja täällä asumiseen tottuminen kesti mulla n. 1,5 vuotta. Toi yhdessä asuttu 1,5 vuotta ollut meiän suhteelle ehdottomasti raskainta aikaa. Nyt menee taas oikein hyvin, enkä tunne enää epävarmuutta juuri lainkaan. Tulen miehen exänkin kanssa oikein hyvin juttuun ja ihan pidän siitä noin yleisesti ihmisenä.

Maatuska83 tsemppiä ja kyllä se siitä ajan kanssa helpottaa! Toivottavasti miehesi exä nyt ymmärtäisi jättää miehesi rauhaan ja toivottavasti myös miehesi saisi sulle vakuutetuksi jotenkin, että juuri sinä olet hänelle se tärkein ja rakkain.
 
Varpahat, noista testeistä, sain kans kummastakin poika-vastaukset ja tyttö on 95% varmuudella. 95% oikeestaan siksi vaan, että aina pitää vähän kyseenalaistaa :D
Ei siellä ultrassa mitään ulokkeita näkynyt ja pystyttiin näyttämään vilaukselta kyllä viivatkin alapäästä, mut onhan noita sillon tällön sattunut, että pieleen menee silti. :P
 
7c2825562af3e18334b5914b655472eb


Täälä ollaan oltu koko päivän vedessä koiran kanssa, kyllä mökillä on mukavaa! Ja maha saa rellottaa :D ihanaa lomaa niille, joilla sitä on ja voimia töiden paiskijoille :)

Pikkumyy 24+5
 
Nuo testit on niin kivoja tehdä. Itsellä on ihan poikaolo ja poikaa testitkin ennustavat. Yksi poika jo ennestään on. Vasta kahden viikon päästä selviää tulokkaan sukupuoli, ENKÄ MALTA ENÄÄ ODOTTAA SITÄ ULTRAA! Huomenna on sentään neuvola, kun sitäkään ei ole ollut aikoihin. Ei ole mitään hajua mistään painonnousuista, eikä hemoglobiineista. Sen tiedän, että väsyttää ja lujaa ja että liitoskipuja on alkanut olemaan ihan omiksi tarpeiksi.

Kävin työmaallakin esittelemässä vauvamahaa. Kyllä oli ilo kertoa, että ihan äkkiä en ole töihin palaamassa :grin Joskus tulee ikävä töihin, mutta nyt kun vähän aikaa istuin kahvihuoneessa kuuntelemassa sitä touhua, niin olen enemmän kuin onnellinen ollessani hoitovapaalla.

Marjoja on tullut kerättyä enemmän kuin tarpeeksi. Lakkaa on useampi litra, sekä villivadelmaa. Puutarhavattua taitaa olla ainakin kymmenen litraa ( en ymmärrä mitä edellisten asukkaiden päässä on liikkunut, kun meillä on "vain" 70 vattupuskaa :wideyed:) Ja ihanista ihanin veljeni on kerännyt mustikkaa minulle pari ämpärillistä ja kanttarelleja :happy: Tämä marja-aika on niin minun aikaani! Ja kyllä meillä marjoja syödäänkin joka päivä.

Rv 21+5
 
Muruliini83,mä oon kans niin marjastus ihmisiä :) nyt en oo kahteen vuoteen päässyt tosissaan marjoja poimimaan,kun viime kesänä kuopus oli vaan pari kk ikänen,niin ei viityinyt hyttysten syötäväksi metsään ottaa ja nyt ei mahduta kaikki autoon yhtä aikaa,joten mies on käynyt lakkaa ja mustikkaa poimimassa. Olen joutunut tyytymään marjan puhdistus hommiin :) meilläkin syödään marjoja joka päivä. Onneksi lapsetkin ovat oppineet syömään marjoja,on niin helppo ja terveellinen välipala esim maustamattoman jogurtin yms kanssa. Talvella on sitten joka viikko jotain marjasoppaa,mikä yleensä menee puuron kanssa ja välipalalla :)
 
Neuvolassa käyty.. TSH 0,48 ja T4V romahtanut 9,7.. Vaikuttaako raskaus noin paljoa kilpirauhaseen vai mistä ihmeestä tämä johtuu?! Painoa tullut tähän mennessä 3kg ja mikä se SF(?) mitta olikaan nimeltään? Joka tapauksessa se oli 20cm.
 
Tuosta foolihaposta vielä...
Itelle määrättiin aikaisempien radien vuoksi foolihappoa ekat 10 vk 4mg, jonka jälkeen se pudotettiin normiin just esim mammavitan 400mikroon. Ja kyllä mun on hyvä syödä sitä vielä synnytyksen jälkeenkin, danottiin neuvolassa.
Eikä ole kyllä käynyt mielessäkään että jättäisin pois.
Niin hyvin kyllä perusteltiin. Kun kauhistelin alkuun etenkin tota 4mg.
Ja vielä...veljen vaimolle määrättiin foolihappoa lisää rakenneultran jälkeen sikiön puutteellisen kehityksen vuoksi, mm sydän ja keuhkot.
Mutta mutta...liian myöhään huomattiin.
Ja mitä nyt ei varmaan yksin foolihappo olisikaan voinut ehkä pelastaa, mutta kuitenkin.
Näillä perusteilla itse popsin niitä kyllä ihan hyvin mielin.
Mutta jokainen tekee niin kuin itse katsoo hyväksi.
Ja kahdessa edellisessä raskaudessa ei foolihaposta sanottu hölkäsen pölöystäkään ja ihan terveinä syntyivät lapset. Ni tuskin tästä mitään isompaa ressiä kannattaa ottaakkaan.
Ja eiks ressi ookkii aina se isompi paha? :happy:
 
Etenkin jenkeissä ja muualla maailmassa suositellaan monin paikoin iäkkäämmille äideille, äideille joilla ollut paljon keskenmenoja ja äideille joiden suvussa on kromosomipoikkeavuuksia moninkertainen määrä foolihappoa jo ennen raskautta. Ja tosiaan b12 vitamiini vaikuttaa sen imeytymiseen myös. Ja ylipäänsä se vaikuttaa sikiön terveeseen kehitykseen erityisesti alussa.
 
Foolihaposta. Tutkimus oli amerikkalainen ja siellä foolihappoa on äitiysvalmisteissa 800µg tai enemmän. Kun taas meillä suomessa sitä on se 400-500µg.
Jo tämän perusteella maailaisjärjellä ajateltuna voisi kuvitella, että mikäli annos huiteleekin 1000µg yli vuorokaudessa ruokavalion lisäksi..olisi se haitallista. Meillä kuitenkin määrä on niin pieni ja foolihappoa ruuasta saa suhteellisen vähän, että tuskin yltää "vaaralliselle" tasolle.

Juttelin taannoin lapsettomuuslääkärini kanssa äitiysvitamiineista kun sain ystävältäni jenkeistä tilatun "super mama"-vitamiinipurkin...siinä oli mm. inkivääriä pahoinvointia ajatellen kun taas meillä suomessa se on kielletty. Lääkäri suositteli pysymään suomalaisissa vitamiineissa, koska niitä on niin paljon enemmän tutkittu. Inkiväärin on todistettu aiheuttavan keskenmenoriskiä rotilla tehdyissä kokeissa. Tosin niissäkin pitää muistaa kuulemma aina se, että tehostettu jauhevalmiste on aina eri asia kuin esimerkiksivaikka inkiväärimauste kiinalaisessa ruuassa.:grin

Katjushan kohdalla ymmärrän herkkyyden välttää kaikkea mitä ikinä on missäänkin tutkittu ja todettu hiukankin haitalliseksi edes puolivahingossa. Kuulun kanssasi samaan "onpahan kaikki sitten tehty ja riskit vältetty"-ryhmään. :rolleyes: Kuitenkin pyrin vielä luottamaan suomalaiseen tietouteen vaikka takapajula ollaankin. :wink:grin
 
Joo todellakin on tärkeää, että kaikki naiset käyttävät hedelmällisessä iässä foolihappoa. Itsekin vedin reilun annoksen (900) omin päin, koska viime vuonna kaksi tippui kyydistä (400). En tiedä, mikä vaikutus tällä nyt oli raskauden kestävyyteen - mutta en millään muotoa kyseenalaista foolihappoa ensimmäisen kolmanneksen aikana. Kun tarkastelin käypä hoito -suosituksia, siellä kehotetaan lisään nimenomaan 1. kolmanneksella (ja jo yritysaikana), mutta myöhempään käyttöön en löytänyt kehotusta.
 
Varpahat, mä oottelen juuri terveyskeskuksen soittoa, miten jatketaan. Mulle tuli viime perjantaina TSH 1,88 ja T4V 12 (?). Ne ei varmaan tiedä mitä minulle sanoa eivätkä siksi soita. En ole tyytyväinen, kk sitten T4V oli vielä 15. Eli kyllä tää nyt "pomppas".
 
Mä en tän foolihappotutkimuksen perusteella lähtisi muuttamaan vitamiineja jatkossa. Tutkimuksessa todetaan mm.

"we cannot exclude the possibility that the association we have seen in late pregnancy is due to another component of the multivitamins consumed."

"the majority (76.4%) of parents did not believe children under 12 months needed supplement."

"We acknowledge the need for further studies replicating our findings before any specific recommendations against folic acid supplementation in late pregnancy can be made."

Eli ei olla varmoja kytkeytyykö löydös juuri foolihappoon vitamiineissa, suurin osa vanhemmista ei anna mitään esim. maitohappobakteereita tai D-vitamiinia lapsille ekan elinvuoden aikana (voiko johtua siitä?) ja kuten lopuksi todetaan, täytyy tehdä lisätutkimuksia ennen kuin voidaan alkaa tekemään mitään uusia suosituksia foolihappomäärien suhteen.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top