Nyt sitten meilläkin tietää pienestä anoppia lukuunottamatta kaikki lähimmäiset.. :) En luonnollisestikkaan ihan pitkin kyliä käynyt huutelemaan, mutta enpä ole asiaa sen kummemmin salaillutkaan - loput kuulevat asiasta sitten omia aikojaan.
Olo on ollut muuten ihan jees, mutta minkä pirun murrosiän tähän väliin piti iskeä?!?

Muutenkaan olo ei ole ihan mitä hehkein, kun turvottaa ja nestettä kertyy jalkoihin ja sitten tähän päälle vielä nää näppylät.. voihan video, ehtihän tuo naama muutaman vuoden näyttääkkin ihan hyvältä.
Ja tää syöminen.. onko ihan pakko olla nälkä jatkuvasti?

Onneks ei sentään tee varsinaisesti herkkuja mieli, mutta tuskin silti tartteis IHAN koko aikaa olla syömässä.. nytkin söin aamulla pari leipää, jogurttia, banaanin, tuoremehua ja kupin kahvia, (ennen en ikinä syönyt aamupalaa) niin eiköhän masu alkanut murista jo parin tunnin sisällä..

Epäilen, ettei tuo mun maha ole mitään vauvamahaa nähnytkään, vaan on ihan puhtaasti rehellistä läskiä. Onneksi ei ole vaakaa kotona.

Lähtöpaino oli muutenkin pari kiloa normaalia enemmän ja ekalla neuvolakäynnillä vaaka näytti nelisen kiloa enemmän kuin koskaan.. olihan se vaatteet päällä punnitus, mutta ei kai ihan hirveän pitkään mene läpi, että farkut painaa useamman kilon..?
Töitä olis vielä pari vuoroa jäljellä ennen kesäloman alkua.. pakko sanoa, että olisin ikinä odottanut loman alkua yhtä vähän: enemmän odotan syyskuuta ja mammaloman alkua. Jotenkin sitä on tässä muutaman viime viikon aikana onnistunut pyöräyttämään arvomaailmansa ihan kokonaan ympäri: ennen niin urakeskeisenä ja työaddiktoituneena huomaan nyt ekaa kertaa elämässäni ajattelevani, ettei sillä työllä ole niin väliä vaan tärkeintä on oma ja pienen hyvinvointi. Koen, että olen koko aikuisikäni pyhittänyt työlle/työnantajalle ja nyt on mun/meidän vuoro keskittyä siihen olennaisimpaan eli omaan perheeseen ja nauttia oikeasti täysin rinnoin (ja se on tällä hetkellä melkoisen paljon se!) vallitsevasta tilanteesta ja tulevasta muutoksesta sekä keskittyä olemaan ne parhaat mahdolliset vanhemmat sille meidän lapselle. Isoja sanoja naiselta, joka ei ole ikinä nähnyt itseään äitinä - mikä kolmenkympinkriisi?
Hyvä päivä siis täällä kaikenkaikkiaan, mukavaa viikonloppua kaikille ja nauttikaa auringosta, tämä mamma suunnistaa illaksi työmaalle!
Ilyana & Munanen RV14+6
P.S. Miksi mä en ole muuten vieläkään hankkinut mitään vauvakamaa? Normaalisti kirmaan bikiniostoksillekkin jo tammikuussa, kun "kyllähän se kesä on jo ihan nurkan takana..".. toisaalta, ostinhan mä toissapäivänä uuden sohvan, eli ehkä mulla on tää pesänrakennusvietti veilä toistaiseksi vahvempi kuin äiteily.
