La marraskuu 2016

En kyllä nyt tiiä yhtään että mitä teen sitten kun nuo työt loppuu parin viikon päästä.. tai siis liitonpäiville jään, mutta että haenko töitä ja ottaako kukaan töihin raskaana olevaa. Toisaalta tällä hetkellä mun vointi on niin huono että ajatus kotona olemisesta houkuttelee myöskin. 4kk ois mahdollista "työaikaa" ennen mammalomaa. Vai pitäskö nyt vaan suosiolla keskittyä voimien keräämiseen ja lomailuun.. mulla ei kyllä oo yli 2 viikon pituista kesälomaa ollu ku viimeksi 15 vuotiaana ja siitä on kahdeksan vuotta :D muuten oon aina vaan opiskellut ja tehnyt töitä kaikki lomat ja vapaat, että tässä vois tietenkin olla tämmönen paussin paikka.

Pikkumyy 14+5

Ole kotona ja nauti jos/kun nyt pystyt.

Minäkin pienen ikäni paiskinu röitä:D 15 kesäsestä asti.
Sitten 2013-2014 opiskelin ja tein töitä 24/7.
Kunnes tuli stoppi. Viime kesän huilasin kotona lasten kanssa. Ja siitä oppineena nyt pidän vaikka viikon palkatonta lomaa ennen kuin ajan itseni loppuun. Se etu on sijaisuuksissa. Vaikka ärsyttäähän se välillä saada lyhyitä sopimuksia. Mutta itsepähän vakkarista lähdin. En kadu vaihtoa yhtään, jos mietin työtä ja työaikoja.
 
Mulla on kahden viikon päästä viikon loma (plus 6päivää vapaita ennen sitä eli tavallaan 13päivää) ja elokuussa kolme viikkoa vielä. :) Aluksi mietin laittavani lomat syksyyn jotta jäisin lomilta äippälomalle, mutta sitten aattelinkin et kyl haluan nauttia kesästä nyt vielä kun ei ole jättimahaa ja kipuja. Loppuaikana voi sitten sairaslomaa ottaa jos ei pysty töissä olemaan. Muutenkin neuvolassa ollaan puhuttu että jäisin kesän lopulla herkästi sairaslomalle sillä olen töissä mielenterveysyksikössä jossa väkivallan uhka on koko ajan olemassa. Viimeksi kolme viikkoa sitten sain nyrkistä rintaan. :/
 
En koe, että joutuu olla pois töistä. Minulla on etuoikeus olla hoitamassa omaa lastani. Töissä kukaan ei ole korvaamaton, äitinä on.

Tulen varmasti olemaan samaa mieltä, en vain vielä osaa näin ajatella. Olen 35-vuotias ja odotan esikoistani, oon tähän asti kärsinyt vuosia lapsettomuudesta niin sitä keskittyy vähän eri asioihin kuin perheelliset äiti-ihmiset..

-Viiperi 11+5
 
Yhdyn Viiperin sanoihin, ei mitään hajua miten suhtaudun tai miten kotona sujuu. Ei vaan aiemmin suotu mahdollisuutta tähän vaihtoehtoon, toivottavasti lopultakin pieni haluaa tulla perheeseen ja meistä tulee vanhempia. Luonnollisesti työllä/uralla, harrastuksilla ja lemmikeillä on ollut iso iso rooli, jokainen täyttää elämänsä millä pystyy :)
Katjusha rv. 13+1
 
Perjantai 13. päivä, mutta vaan niin hyvä päivä! Mittariin tuli tänään 33- vuotta ja tänään raskausviikkoja 12+0 :Heartred Mies lupasi tuoda kakun ja kirpeitä karkkeja töistä tullessaan :grin Ja sain äidiltäni maailman parhaan synttärilahjan: Uuden juhannus muumimukin ja lautasen + lahjakortin äitiysvaatteisiin. Siis lahjakortti on sellaiseen aivan ihanaan lastentarvikeliikkeeseen, missä myydään iania äitiysvaatteita. Äitini tiesi että se menee lastenvaatteisiin ja tarvikkeisiin jos ei siinä erikseen äitiysvaatteita mainita :) Itse kun ei kodinhoitotuella hirveästi vaatteita ostella..

Ja todellakin toivotaan, että kaikilla menee kaikki hyvin loppuun saakka. Nautitaan kesästä ja yritetään olla stressaamatta :Heartred Lapset ja äitiys on todellakin etuoikeus!

Rv 12+0 :happy093
 
Onnea Muruliini83 :) Vietä ihana päivä :flower

Tänään tosiaan on 15+0. Jo 16. viikko siis alkoi ja tuntuu ihan oudolta. Selasin aamulla vauvan sovellusta, jossa päivä päivältä ja viikko viikolta edetään. Selasin taaksepäin viikolle 5 ja 6 ja mietin, että vitsi ku ollaan tultu nopsaa sieltä tähän :)

Maanantaina olisi th+neuvolalääkäri. Meillä on siellä neuvolalääkärillä ultra, joten toivon, että pääsisi pientä tiirailemaan :dance018

Ihanaa viikonloppua teille kaikille, nautitaan auringosta (ainakin täällä Uudellamaalla ;) )

Liinutiinu 15+0
 
Onko se niin, että 2. kolmannes alkaa kun 13 viikkoa on täynnä (eli 14. raskausviikko alkaa)? Mä oon niin kuutamolla :)! Mulla on kalenterin mukaan 3 kk täynnä ...
 
Miusta Katjusha yleisin laskentatapa on että 2. kolmannes alkaa kun 12 viikkoa täynnä, eli 13. viikko olis jo toista kolmannesta. Joskus tätä ihmettelin et miks niin aikasin mut joka paikassa niin luki ni sillä mennään :) Hui itekkii ollu jo yli viikon toisella kolmanneksella, nyt rv 13+1...
 
Onnea liinutiinulle!

Mä ajattelin tämänkin kanssa olla suurimmaksi osaksi kotona 2-3v korville. Isompienkin kanssa olen ollut. Tosin mulla semmoinen ammatti, että pystyy tiettyjä töitä tekemään kotoa käsin. Mutta luultavasti etenkään ekan vuoden aikana en tee, kun muutamille läheisille ihmisille töitä ja muuten sitten keskityn perheeseen ja vauvaan.

Tänään on vihdoin parempi aamu. Eilen oli koko päivän paha olo. Nukahdin ennen kuin mies oli edes tullut sänkyyn. Nukuin tosi levottomasti yön. Tänään mulle tiputellaan vielä 1 litra. Mutta tänään saan vissiin kanyylin pois, jee!

Rv 13+2
 
Viiperi ja Katjusha, Onnea vielä teillekin ja toivottavasti "loppumatka" äidiksi sujuu mutkitta. :Heartred

Tosiaan elämä ja asenteet muuttuvat aika tavalla vaikka perussetti pysyisikin samana. Minulla siis myös lapsettomuuskriisiä ja hoitoja takana kunnes 2014 saimme esikoisemme icsillä.

Elämän sisältönä olivat koirat, hevoset, vuohet ja kissat kotipihallamme sekä työ. Nyt ne ovat jääneet väkisin kakkossijalle mikä aiheuttaa toisinaan aikamoista huonoa omaatuntoa. Ennen niin eläimiin paneutuneena ja hoidosta tinkimättömänä joudun nyt tekemään vain "välttämättömät" hoitotoimenpiteet kun muuhun en ehdi tai voi taaperon kanssa ryhtyä.
Toisaalta haaveilen jo ajasta, että lapset touhuavat pihalla "omiaan" ja äiti vierellä harrastaa eläimiään. :laughing002

Lapsettomuuden tuska ei poistu edes lapsia saamalla..ainakaan minun kohdallani. En esim. facebookissa koskaan jaa "äitiyden ihanuuksia" tai valtavia kuvamääriä lapsestani..saatika huutele onneani toisesta raskaudesta. Tieto siitä, että minunkin onni on jollekin toiselle valtava kipu sydämessä, saa vaikenemaan. :smiley-ashamed008 Se kellä onni on, sen kätkeköön... :grin ei kokonaan, mut vähän edes hillitä huutelua. :rolleyes:

Ensiviikolla nt-ultra!! rv11+2
 
Laalaa82, just satuin syömään neuvolantätini kanssa tuolla paikallisessa, ja keskustelimme lapsettomuuteen liittyviä syntyjä syviä.
Tuli myös mieleen se, että julkisesti odottavat ovat myös julkista "riistaa". Ihmiset, itsekin, kyselee että miten sujuu odottavilta, neuvolakuulumisia. Nyt kun ajattelee, niin onhan se aika karua pistää ihminen vastaamaan. Vaikka itse tarkoittaisi hyvää, voi toisella olla vaikka mitä taustalla josta ei halua puhua, tai haluaisi vain ympäripyöreitä vastata. Mitä se kenellekään kuuluu? (Erityisesti jos on juttuja vaakalaudalla). Ehkä vastaisuudessa osoitan vain kannustusta ja hyväntahtoisia ajatuksia, enkä kysele asioista joista en itsekään haluaisi ehkä puhua. Että tulipa vaan mieleen.
 
Sitten, kun lapsen saa maailmaan on julkista riistaa kaikki hoitoon liittyvä. Pulloruokkivia äitejä syyllistetään pulloruokinnasta, minuakin on imettävänä syyllistetty imetyksestä. Ja kaikki vaippavalinnoista lähtien. Vasta toisen lapsen tullessa ihmiset alkoi ymmärtämään, ettei se syyllistäminen auta, teen silti itse valinnat.
 
Uusperheellinen, niinhän se taitaa mennä. Tämä on yks niistä jutuista joita on vaan sivusta seurannut viimeiset 20 vuotta odotellen että millonka on oma perhe ;) Sanon suoraan, että en ole asiantuntija ja teipatkaa mun suu jos käyn neuvomaan!
 
Minullakin on nyt työhuolia. Olen ollut 2v määräaikaisella työsopimuksella, vuosi kerrallaan, nykyisessä työssä. Viihdyn hyvin ja olen saanut hyvää palautetta työstäni ja ammattitaidosta. Hölmönä ja autuaan sinisilmäisenä oletin että kesäloman jälkeen saan jatkaa äitiyslomaan asti, eli lokakuun alkuun. Esimies ihan itse pokkana möläytti (onneksi todistajan kuullen) että harmi kun en voi enää jatkaa kun olen raskaana. Paikka oli laitettu avoimeen hakuun, vuoden määräaikaisena. Juttelin asiasta esimiehen kanssa rauhassa kahden kesken ja tein selväksi että tilanne on sekä epäreilu että ehkä myös laiton ja että kyse on minun työstä ja työpaikasta. Paikkahan olisi ollut taas vuodeksi minun jos en olisi raskaana.

Olen tässä selvitellyt asiaa, sekä ihan pokkana myös hakenut itse tuota avointa paikkaa. Työnantajani on kunta. Kohta soitan liiton lakimiehelle (puhelinaika) sekä varmaan mun esimieheni esimiestä saattaisi tällainen tilanne kiinnostaa.

En olisi ikinä voinut kuvitella että joudun raskaana ollessa omalla työpaikalla tällaiseen veemäiseen tilanteeseen. Kivasti tuo ylimääräistä stressiä, kun jo ennestään on töissä ihan superkiireistä ja stressaavaa muutenkin.
 
Uusperheellinen, tuo on niin totta!!! Voi elämä, lapsen kun saat on yhtäkkiä kaikilla varaa arvostella ja neuvoa.. Ja noilla neuvoilla kun ei ole aina ole järjen kanssa mitään tekemistä :eek: Minua on mm. arvosteltu siitä, kun imetin lasta silloin kun sillä oli nälkä: "Nyt se oppii aina saamaan tahtonsa läpi, ku vähä inahtaa" o_O Teet mitä vaan, niin väärin teet! Jos teet itse ruuat, se on väärin. Jos syötät purkkiruokia, on sekin väärin :bored:
 
Joia, siis loppuiko edellinen vuoden työsopimuksesi jo ja kerkesit kirjoittaa uuden vai milloin tämä edellinen työsopimus loppuu? Periaatteessahan esimies voi tehdä noin, jos työsopimuksesi päättyy tiettynä ajankohtana :/ Vähän epäreilua kylläkin.. karua mutta totta :/ Kerrohan sitten miten asia selviää!
 
Voin ihan samaistua ajatuksiinne muruliini ja uusperheellinen. Omiakin lasten hoitoon liittyviä asioita on kommentoitu paljon,mm liian tiukkaa kuria kuulema osan mielestä,meillä kun ei esim lapset saa leikkiä autotiellä ja liikenteessä ylipäätään on tietyt säännöt joista ei luisteta. Toinen on isovanhemmat ja herkut. Aina ollaan syöttämässä lapset täyteen keksiä ja limuja yms vaikka joka kerta sanoisi,että kotona on syöty ja kotiin mennään syömään,että nyt ei syötetä mitään. Yleensä saa vastauksen että kun lapset oli vailla itse tai pitäähän toisten jotain hyvää saada. Meillä on herkkupäivä kerran viikossa,ruoan jälkeen jätskiä tms. Kuulostaa mummojen mielestä liian tiukalta,jos ei saa herkkuja kun tekee mieli. Välillä ottaa niin pattiin että. Paljoa ei lapset hoidossa ole,mutta silti. Neljä lasta siis minulla ja edelleenkin joskus esim isäni kyseenalaistaa paljon lasten hoitoani,mutta me kasvatamme lapset kuten parhaaksi näemme ja lopputuloksenhan näkee jokainen sitten myöhemmin :)
 
Nyt sitten meilläkin tietää pienestä anoppia lukuunottamatta kaikki lähimmäiset.. :) En luonnollisestikkaan ihan pitkin kyliä käynyt huutelemaan, mutta enpä ole asiaa sen kummemmin salaillutkaan - loput kuulevat asiasta sitten omia aikojaan.

Olo on ollut muuten ihan jees, mutta minkä pirun murrosiän tähän väliin piti iskeä?!? :sour: Muutenkaan olo ei ole ihan mitä hehkein, kun turvottaa ja nestettä kertyy jalkoihin ja sitten tähän päälle vielä nää näppylät.. voihan video, ehtihän tuo naama muutaman vuoden näyttääkkin ihan hyvältä.

Ja tää syöminen.. onko ihan pakko olla nälkä jatkuvasti? :grin Onneks ei sentään tee varsinaisesti herkkuja mieli, mutta tuskin silti tartteis IHAN koko aikaa olla syömässä.. nytkin söin aamulla pari leipää, jogurttia, banaanin, tuoremehua ja kupin kahvia, (ennen en ikinä syönyt aamupalaa) niin eiköhän masu alkanut murista jo parin tunnin sisällä.. :meh: Epäilen, ettei tuo mun maha ole mitään vauvamahaa nähnytkään, vaan on ihan puhtaasti rehellistä läskiä. Onneksi ei ole vaakaa kotona. :p Lähtöpaino oli muutenkin pari kiloa normaalia enemmän ja ekalla neuvolakäynnillä vaaka näytti nelisen kiloa enemmän kuin koskaan.. olihan se vaatteet päällä punnitus, mutta ei kai ihan hirveän pitkään mene läpi, että farkut painaa useamman kilon..? :happy:

Töitä olis vielä pari vuoroa jäljellä ennen kesäloman alkua.. pakko sanoa, että olisin ikinä odottanut loman alkua yhtä vähän: enemmän odotan syyskuuta ja mammaloman alkua. Jotenkin sitä on tässä muutaman viime viikon aikana onnistunut pyöräyttämään arvomaailmansa ihan kokonaan ympäri: ennen niin urakeskeisenä ja työaddiktoituneena huomaan nyt ekaa kertaa elämässäni ajattelevani, ettei sillä työllä ole niin väliä vaan tärkeintä on oma ja pienen hyvinvointi. Koen, että olen koko aikuisikäni pyhittänyt työlle/työnantajalle ja nyt on mun/meidän vuoro keskittyä siihen olennaisimpaan eli omaan perheeseen ja nauttia oikeasti täysin rinnoin (ja se on tällä hetkellä melkoisen paljon se!) vallitsevasta tilanteesta ja tulevasta muutoksesta sekä keskittyä olemaan ne parhaat mahdolliset vanhemmat sille meidän lapselle. Isoja sanoja naiselta, joka ei ole ikinä nähnyt itseään äitinä - mikä kolmenkympinkriisi? :wink

Hyvä päivä siis täällä kaikenkaikkiaan, mukavaa viikonloppua kaikille ja nauttikaa auringosta, tämä mamma suunnistaa illaksi työmaalle!

Ilyana & Munanen RV14+6

P.S. Miksi mä en ole muuten vieläkään hankkinut mitään vauvakamaa? Normaalisti kirmaan bikiniostoksillekkin jo tammikuussa, kun "kyllähän se kesä on jo ihan nurkan takana..".. toisaalta, ostinhan mä toissapäivänä uuden sohvan, eli ehkä mulla on tää pesänrakennusvietti veilä toistaiseksi vahvempi kuin äiteily. :wacky:
 
Takaisin
Top