La marraskuu 2016

Kiitti :) ja tsemppiä teille keillä on ultrat tänään <3 itse odotan sitä päivää, kun pääsee ekaan ultraan. Luulen, että silloin vasta tajuan olevani raskaana (jos kaikki on siis hyvin).
 
Onko kellään muulla uniongelma? Siis oon niin poikki mutta en vaan saa nukahtettu illalla, joskus nukahtan mut sit herään viiden min päästä. Yleensä olen viimeistään saanut 12 aikana unta mutta viime yönä valvoin puol kolmeen o.O nyt pakko jaksaa 4h yöunil touhuu 1v kanssa koko päivää :( tän valvomisen kyl tuntee oloissa. Jos tää uniongelma jatkuu nii en kyl tiiö miten tän raskauden jaksaa.. pelottaa että tulee keskenmeno valvomisen takia :/
 
Minulla on kanssa uniongelmia. Oikeastaan aina jos elämässä tapahtuu muutoksia, se vaikuttaa heti heti uneen. Viime raskaudessa oli myös ja silloin oli pakko syödä mirtazapiinia. Se auttoi nukkumaan ja samalla mielialaankin.
 
Mulla myös uniongelmaa :/ nukahtaminen on vaikeaa ja sit kun vihdoin saan unta niin herään yöllä monta kertaa. Eilen mulla oli 14 h työpäivä ja vähillä unilla sekin piti kahlata läpi. Voin kertoa, että usko siinä meinas josain kohtaa loppua mutta selvisin!! Tänään olis iltavuoro ja ajattelin nukkua pitkään mutta eihän siitä mitään tullu.. Harmillinen vaiva tämäkin. Blaah.
 
Mullakin on uniongelmia, varsinkin alussa oli tosi vaikea saada nukuttua. Yleensä kyllä nukahdan, mutta herään valvomaan aamuyöstä.

Töissä on silti pakko jaksaa. Väsyttää kovasti, mutta uni ei tule.
 
Mulla oli jokin aika sitten tuota, että nukahdin mutta joko nukuin koiranunta tai sitten aamuyöstä heräsin ja valvoin. Nyt nukun taas yöt sikeesti ja sentään aamulla on pirteä ja levännyt olo.

Mutta te, jotka olette vielä lapsen kanssa kotona niin ettekö nuku päikkäreitä samaan aikaan kun lapsi/lapset nukkuu? Mä oon vapaapäivinä ihan kylmän viileästi nukkunut päikkärit silloin kun lapsetkin.
 
Mulla kans uniongelmaa.. Huoh! Ihan alusta asti ollu ja välillä pari yötä oli välissä, jolloin sain nukuttua. Nyt siis vaikeaa nukahtaa, herään ihan jatkuvasti ja saattaa aamuyöllä uni karata lopullisesti. Viime raskaudessa nukuin alussa ku tukki..

Mulla siis päiväunienkin aikaan tota, et meen ihan puolikuolleena neitin kans nukkumaan, mut en vaa saa unta :( se on niin rasittavaa!

Tsemppiä kaikille muille unettomille <3 meen tänää muissa asioissa lääkäriin ja ajattelin puhua tästä ja pyytää apua. Olis kiva et välillä nukkua koko yö.
 
Mä yritän neidinkaa nukkuu päiväunia mutten saa yleensä silloinkaan nulahtettu kun max. 5-10min,rasittava nää uniongelmat. Esikko raskaudessa alkoi puoliväli jälkeen valvominen ja enkä osannut hakea apua kun luulin et kuulu asiaan ja sit synnytykseen mennesä olin ihan poikki valvomisesta. Tällä kerta kyl aion hakee apua jos tää pitkään jatkuu.. Silloin viime raskaudessa kun alkoi vasta puolivälin jälkeen ei stressanut jotenki enää sitä keskenmenoa. Nyt heti kun ei saa unta mietti et tää varma menee keskeen koska en nuku ja mun keho niin väsynyt :/ tyhmä mieli kun turhaan tätä nyt etukäteen stressaa
 
Tervetuloa uusille ja lnnea siis plussista :welcome

Huono olo meinas jos pääsiäisen pyhinä hellittää ja luin paniikissa nettiä että kesken meni vaikkei vuoda :crybaby2 no eilen ystävämme vuono olo palasi ja kahta kauheempana. Kylmä hiki ja maha niin sekaisin ja kipee että huh huh. Mut sain onneksi unen päästä kiinni ja täytyy myöntää et vaikka olo oli ihan kamala niin otan huonon olon mieluummin ku ressin et onko menny kesken. Hätäpäissäni viiklnloppuna tklasin myös kotidopplerin :p

Väsymys on tosi voimakasta ja vaikka otan joka päivä päikkäreitä (en ees enää muista milloin en ois nukkunu vähintää 1 h päikkäreitä) niin ei hellitä. Toki pääsiäisenä tämäkin lli vähäisempää mut otin silti päikkäreitä. Mulla pitäis palata lomalta töihin torstaina ja jaiks jännää jo nyt et miten tän väsymyksen kanssa pärjää.

Peukkuja kaikille ultraan ☺ tulkaahan kertoo et kui meni

Sadetuuli rv 8+4 ja sintit
 
Mä oon siis uusi täällä, hei kaikille! Plussasin pitkäperjantaina esikoiseni ja edelleen elän epätodellisuuden tunteissa miettien voinko oikeasti olla raskaana. Olen tehnyt kolme testiä ja nyt ajattelin vielä ostaa eri testejä ja testata niillä huomenaamulla, jonka myötä sitten soitan neuvolaan. :) Olimme mieheni kanssa jo jonossa lapsettomuustutkimuksiin, joten siksi tämä kaikki tuntuu hurjan epätodelliselta mutta niin ihanalta! Minulla on ollut kierto 30 pv ja hieman aikaisempi ovulaatio 14-15 päivien kohdalla, jonka myötä lasketuksi ajaksi omien laskujen mukaan tulisi 30.11., joidenkin laskureiden mukaan taas 1.12./2.12. Olen siksi molemmissa ryhmissä, marraskuun ja joulukuun LA siis.

Itsekin kärsin vaikeista uniongelmista, olen kärsinyt aina. Menen helpolla ylikierroksille kehollisesti mikä aiheuttaa pätkäunisuutta tai unettomuutta. Olen joutunut käyttämään mirtazapiinia 7,5mg unettomuuteen pari vuotta ja syksyllä teratologisesta vastattiin, että uni on ehdottomasti tärkeämpää sikiölle kuin unettomuus. Sanoivat, että mirtazapiinia tässä tapauksessa voi syödä, ei aiheuta sikiövaurioita tmv. Aion soittaa vielä huomenna sinne uudelleen ja varmistaa asian sekä kysyä onko kenties jotain toista apua uneen joka on vielä turvallisempaa tmv.

Joka tapauksessa en nuku juuri yhtään ilman apuja, traumataustastani johtuen, joten kahdesta "pahasta" täytyy valita jompikumpi. Pahalta tuntuu ja vaikea päätös itselle mutta muistan kuinka teratologisessa painotettiin unen tärkeyttä alkion/sikiön kasvulle.

Ilman uniapua heräilen pahimmillaan 30min välein ja näen hirveitä painajaisia sekä puren hampaita yhteen, jonka myötä olen väsynyt, itkuinen ja epätoivoinen. Näin siis parempi minulle. :/

Tällä hetkellä siis menossa 4 + 6, dpo 21. Eilen sain kaksi selkeää viivaa myös alle tunnin rakossa maanneesta pissasta klo 15.45. :)

Yöaikaan oon herännyt kuvottavaan oloon kahtena viimeisenä yönä, tissit oli erityisesti alkuviikosta hirveän kipeät ja arat sekä vasen tissi kutisi hirveästi, nyt lähinnä nännit on todella arat. Päivän aikana on paljon lieviä menkkamaisia kipuja, sydän tykyttelee ja hengästyttää pelkkä oleminen aamuisin, koko viikon, erityisesti ennen plussausta, oli tunne, että tulen kipeäksi, kurkku oli hieman kipeä ja lämpöilyä. Edelleen olen aika tukossa, kurkku saattaa karheutua yhtäkkiä, usein on jano, erityisesti alavatsa on turvoksissa huomattavasti. Kaikenlaista pientä mutta ei mitään elämää suuremmin haittavaa onneksi vielä, joka tapauksessa kaikki oireet on poikkeavia normaaliin olotilaan.
 
Tervetuloa kaikille uusille!! Ihanaa kun meitä on jo näin monta täällä :) Tää vertaistuki on kyllä todellakin paikallaan, varsinki ku raskaus on niin alussa, ettei siitä uskalla oikein puhua muualla. Mulla alko kuvotus eilen ja tänään joutunu oikein tsemppaamaan ittesä, että jaksas ton 10kk typyn kanssa touhuta. Ruisleipä autto jonkun verran... Saas nähä miten tää etenee.

Mä odotan malttamattoman muiden ultrakuulumisia!! Toivotaan että kaikki menee hyvin :Heartred
 
Ultrasta kotiuduttu, neuvolasta sanottiin viikkoja olevan 8+ mutta itse en uskonut siihen alkuunkaan. Vatsan päältä ensin ultralla, mutta mitään ei näkynyt. Sitten alakautta ja ei meinannut mitään löytyä, mutta sitten pienen pieni piste alkoikin joissakin asennoissa näkyä, neuvolatäti oli välillä tosi heikon sykkeenkin näkevän. Viikkoja siis 6+3 kuten arvelinkin. Kolmen viikon päästä lääkäri vielä katsoo tarkemmin kun viikkojakin on enemmän.
 
Mullakin ollu vaikeuksia saada nukutuksi, mut johtuu ihan levottomista jaloista. Mulla ollu aina tota ja siksi oonkii syöny magnesiumia iltasin jo pitemmän aikaa. Nyt ei sit enää mammavitskujen ja iltamagnesiumin tehot riitä. Tosin luin eilen netistä, et raskausaikana levottomien jalkojen syynä vois olla raudan puute. Pitäis varmaan käydä hemoglobiini mittauttamassa. Ensiapuna kokeilin viime yönä villasia säärystimiä jaloissa ja tuntu auttavan.

rv 7+3
 
Oioi jännittävää aikaa monella kun ultria jo! :) Itsellä vielä 5viikkoa sinne!! :S Eka neuvola 2 viikon päästä... noh aika menee nopeasti. :)

Paha olo on kaatanut sänkyyn monta päivää... :/ Tänään pitäis iltavuoroon jaksaa, vielä on pahaa oloa pystynyt kuitenkin kotityöt tekemään... toivon mukaan jaksaa töissä...

mitä muut tekee työkseen? Mietin vaa ku ite lähihoitaja ja joitakin "nostoja" ja "siirtoja" tulee tehtyä joka päivä että mitenköhän vaarallista se voi olla masuasukille?... hmm.. Aurinkoista päivää teille <3 Tjemppiä kaikille <3
 
Kuinka monella on ahdistuneisuutta/paniikkihäiriötä? Mä vähän pelkään tätä mun omaa olotilaa, ku mä en oikeastaan tuntenut mitään siinä ultrassa.. Lapsi oli toivottu ja ihan toivottu tapaus oli, mutta ultrassa iski semmoinen "apua apua apua" epätoivo. Mitäs nyt ja miten jatkossa? Kauhean stressaavaa. En osaa yhtään nyt nauttia tästä. Pelottaa puhua näin ääneenkin..
 
Univaukeudet on kyllä peestä, ite en usein meinaa saada unen päästä kiinni. Nukun sit kuitenkin hyvin kunhan vaan ensin nukahdan. Nyt tässä alkuraskaudessa tosin uni tulee saman tien kun silmät ummistaa, oli päivä tai ilta ! Toivottavasti jatkuu näin.
Eilen oli taas karmeet krapulaolot ka tänään näkyy jatkuvan. Yökötyttää, onneksi ei ole ylös asti tullut kuitenkaan.. lauantain reissuun lähtö jänskättää, voi olla että menomatkalla nukuttava huonoa oloa pois ja eväät tehtävä, jotta voi herätä välillä syömään..

Mileim rv 8+2
 
Yllatus2016 sanoi:
Mullakin ollu vaikeuksia saada nukutuksi, mut johtuu ihan levottomista jaloista. Mulla ollu aina tota ja siksi oonkii syöny magnesiumia iltasin jo pitemmän aikaa. Nyt ei sit enää mammavitskujen ja iltamagnesiumin tehot riitä. Tosin luin eilen netistä, et raskausaikana levottomien jalkojen syynä vois olla raudan puute. Pitäis varmaan käydä hemoglobiini mittauttamassa. Ensiapuna kokeilin viime yönä villasia säärystimiä jaloissa ja tuntu auttavan.

rv 7+3
Click to expand...
Nuo levottomat jalat on kyllä jotain ihan vihoviimeistä! Minulla on usein kanssa ja ed. Raskauden viim. Kolmanneksena joka yö. Ainut asia mikä edes vähän auttoi, oli tukisukat :eek: Niinpä minulla oli tukisukat jalassa yötäpäivää.
 
Varpahat, minulla oli eka raskaudessa ahdistuneisuutta ja niitä unihäiriöitä ja mirtazapiinia söin niihin. Ihminen on raskausaikana ihan uuden edessä ja kriisi se on sekin tavallaan. Kyllä meilläkin vauva oli todella toivottu, mutta minä en jotenkin osannut luoda sitä suhdetta raskausaikana. Jotenkin se oli niin epätodellista kaikista ultrista ym. huolimatta. En minä siitä uskaltanut kellekään kertoa.. Vauva kun syntyi, niin silloin se vasta konkretisoitui ja se tuntui maailman luonnollisimmalta. Silloin myös se rakkaus syttyi ihan todella :Heartred
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top