La marraskuu 2016

Mäkin uskon, että tämä vauva on viimeinen meillä. Itse en jaksa edes ajatusta siitä, että pitäisi vielä joskus kestää se pahoinvointi ja raskaus raskaudelta pahenevat issiaskivut. Nyt mulla kesti tosi kauan palautuakin raskaudesta. Vasta nyt voin sanoa, että selkä on palautunut, koska issiaskipuja ei ole enää ollut, vaikka tekisin paljonkin päivän aikana kaikenlaista. Synnytyksestä yli 7 viikkoa... Myös se, että haluan joskus nukkua yöni. 2,5 vuoden öiset heräilyt vaatii veronsa, ja nyt en kestä ajatusta vielä yhden vauvan kanssa valvomisesta ja heräilyistä, kun tässäkin vielä kestää aikansa, että yöt saisi vain rauhassa nukkua. Mieskin on sitä mieltä, että lapsilukumme on täysi.

Mutta voi että, juuri tuo että tämä vauva tuntuu aivan täydelliseltä ja maailman ihanimmalta! Joka päivä mietin, että kuinka tämä tyttö voi olla niin täydellinen ja välillä tulee aivan kyynel silmäkulmaan kun katson häntä. Ja niin ihanaa se, kun itse osaan tämän kolmannen kohdalla ottaa niin rennosti. Tämä vauva-aika on ollut kaikista ihaninta. :Heartred
 
Charm3 sanoi:
On ollut oikeasti jo ihan ikävä tätä palstaa ja teitä kaikkia, mutta en vaan ole saanut itsestäni irti, että olisin tullut kirjoittelemaan tai edes lukemaan teidän muiden kuulumisia. En oikein osaa edes sanoa mikä vaivaa. Väsymyksen piikkiin kai tämä lievä alakuloisuus ja paha mieli menee...?

Vauva on nyt reilu 7vk ja nukkuu onneksi yöt suhteellisen hyvin. Syö 2-4h välein ja nukkuu taas. Illat on hulinoitsija, mutta niin on usen muutkin vauvat. Kovasti esikoisen tyylinen unirytmissään, kun päivisin oikeastaan vaan torkkuu. Ainoastaan sylissä sitäkin. Keskimmäinen nukkui hyvin vaunuissa, mutta tämä jätkä (kuten esikoinen aikoinaan) herää miltei samantien.

Ei sylittely ja sylissä nukkuminen muuten vaivaisi, mutta eipä tässä juurikaan muuta ehdi tekemään... ristiäiset pidetään kotona ensi sunnuntaina ja koti muistuttaa enemmän kaatopaikkaa tällä hetkellä

Olen puhunut tästä aikaisemminkin täällä, mutta yksi suuri syy apeaan mieleen on varmaankin se, että oli jo etukäteen sovittu lapsiluvun olevan täynnä tämän kolmosen myötä. Nyt tuntuu todella surulliselta ja haikealta, että tämä olisi viimeinen. Tuntuu etten edes nauti tästä tarpeeksi, kun suru asian lopullisuudesta on koko ajan läsnä... kai se aika tässäkin auttaa, mutta nyt fiilikset nämä. Sinänsäkin harmittaa, kun itse vauva päiväkitinöineen kaikkineen on täydellinen ja osaan ottaa paljon rennommin kuin isompien kanssa aikoinaan!

Siinä tämän päivän rutinat olkaa hyvät
Click to expand...
Minä kirjoittelin samasta aiheesta muutama viikko sitten ja mulla ihan samat fiilikset. Olen tosi onnellinen kaikista lapsistani ja vauva on aivan super ihana,mutta samalla on niin surullinen olo kun tämä vauva on aika varmasti nyt viimeinen. Ja joka kerta kun mies sanoo,että kohta ei tarvi enää vaippoja vaihdella tms niin oikein sydämeen sattuu ajatus siitä etten enää ole koskaan raskaana,synnytä ja kuule ensiparkaisua. Kaipaan jo nyt raskaana oloa,liikkeitä vatsassa ja sitä isoa vatsaa.. Mieleni ei ole koko aikaa surullinen asian takia,välillä vain tulee hetkiä,kun tämä tulee mieleen ja harmittaa. Toisenlaisia äitejä katoin ihan tippalinssissä tuossa yks päivä.. Toivon että tämä on ohi menevää ja helpottaisi pian. Vauvakin kasvaa niin nopeasti ja on jo niin ison tytön oloinen,hyvin nukkui yöt ja jämäkästi pitää jo päätä pystyssä hymyilee ja juttelee ja on aivan ihana. Mä vaan nuuskuttelen vielä niitä vähäisiä vauva hajuja mitä on jäljellä..
 
Mä en kyllä kaipaa raskautta yhtään, mutta synnytyksen haluaisin vielä kokea. Meille on aina ollut vähän epäselvää, olisiko 2 vai 3 se ihanteellinen lapsiluku. Nyt on vielä raskaus niin tuoreessa muistissa, etten välttämättä tulevaisuudessakaan siihen haluaisi ryhtyä. Kaikki kolotukset ja kivut. Se ettei viimeisen kuukauden aikana pystynyt nukkumaan kuin hetken toisella kyljellä, kunnes alkoi sattumaan johonkin ja oli vaihdettava kylkeä. Ja ne järkyttävät liitoskuvat. Se etten pystynyt esikoisen kanssa olemaan ja toimimaan kuten normaalisti. Sekä suurimpana se huoli mikä oli lähes koko ajan mukana siitä, miten raskaus etenee ja onko vauvalla varmasti kaikki hyvin. Mutta toisaalta taas, sillä kaikella oli maailman ihanin tarkoitus enkä voisi olla kiitollisempi että sain kokea raskauden koska sen ansiosta mulla on aivan ihana pienen pieni tyttö. Kun olen laittanut vauvan pieniä vaatteita sivuun, ne menee kahteen pinoon, toiset kiertoon ja toiset talteen. En laita kaikkia pois koska huomaan ajattelevani että vielä joskus näille voisi tulla meidän perheeseen käyttäjä.. Ja luulen että tuo tunne vahvistuu mitä enemmän tyttö kasvaa <3
 
Huoh, en tiiä millä aatoksin laittaisin vaatteita pois/kiertoon, jos tämä jäis ainokaiseksi. Itellä ikää jo sen verran, että vuoden kuluttua tiedettäisiin, miten kävi. Voin tulla raskaaksi vain IVF:llä, ja max. yksi alkionsiirtoyritys jäljellä. Kiitollinen olen, että yhdenkin pienokaisen perheeseemme sain.
 
Onhan tämä vauva-aika omalla tavallaan rankkaa, mutta kyllä tässä vielä neljännestä haaveillaan. Näillä näkymin vuoden päästä yritystä kehiin ja jos vain se ihme vielä meille suodaan kun tuota ikääkin jo alkaa olemaan. Toki mies ei onnistunut myrkyttämään tällä kertaa, koska minulla loppuivat juuri ekat menkat. :D
Raskausaikaa en kaipaa yhtään ja synnytyskin on se paha mikä on hoidettava pois alta. Toki tämä kolmas synnytys jäi tosi hyvänä kokemuksena mieleen että enää en pelkää sitäkään niin paljoa. :)

Maatuska83 ja typy 1kk2vkoa
 
Jokohan sitä olis imetyshommat sen verran hanskassa, että malttaisin ostaa kunnon imetysliivejä..? Ne hm:n retaleet on aivan hanurista ja vaikka muuten tykkäänkin Boobsin fast foodeista, niin pakko se on vaan myöntää, että ne on aivan liian pienet eikä tue tissejä lainkaan.. kun tässä nyt oletettavasti tulee imetettyä vielä piiiiiitkään, niin olisihan se ihan kiva, ettei ne tissit ihan koko aikaa heiluisi valtoimenaan.. :shy:

Pitäis lähteä kävelylle, mutta viime yö meni valvoessa - tyttö ei malttanut nukkua vaan roikkui tississä ihan koko yön ja sähelsi omiaan, kun jouduin muutaman minuutin välein laittamaan tissin takaisin suuhun.. :bored: Hulinointia tai tiheää imua, en pysy enää kärryillä näistä kausista, mutta meillä ei ainakaan öisin siis nukuta - nyt pikku tirppa nukkuu tuossa mun mahan päällä ja jos yhtään vanhat merkit pitää paikkaansa, niin ei ihan heti herääkkään. :grin
 
Ilyana, ostin kalliit ja hyvän tuntuiset liivit liiviliikkeestä, mutta on tullut eniten käytettyä hm:n imetystoppeja ja niitä surkean näköisiä liivejä. Ne vaan on niin kätevät.
 
Mullakin pitäis ostaa kynnon tukevat liivit,kun paljon tulee kävellen kuljettua niin ikävästi välillä heiluuvat näissä rotkula liiveissä. Mä niin vihaan liiviostoksia,että empä edes muista koska olen muita kun urheiluliivejä ostanut..
 
Mulla on prismasta kahdet triumphin kaarituettomat imetysliivit, joita käytän ja pesen vuorotellen. Rintavarustus vaan on niin iso, että se leviää näillä liiveillä hirveesti sivuille. Arkena sillä ei oo merkitystä, mutta juhlamekon alla näytti aika tylsältä. Tulevana viikonloppuna on hautajaiset, joita varten ihan ostin changelta kaarituelliset liivit. Siellä ollaan kuitenkin mustissa, yksvärisissä vaatteissa, niin tuntuu että tissien leviäminen korostuu entisestään. Kivampi olokin tulee ryhdikkäämmissä alusvaatteissa.
 
Mulla ne hm:n liivit nousee takaata korviin vaikka ja jos löysään olkaimia, laskeutuu tissit melkein napaan asti. No, ei nyt sentään, mutta ei ole mulle hyvät ollenkaan, siks oonkin nyt alkanut olemaan vallan ilman liivejä kotona, mutta ei sekään pidemmän päälle ole paras mahdollinen vaihtoehto.
 
Minulle on yhdet kaarituelliset imetysliivit. Käytän niitä vain jos muut ovat pesussa. Rintojen koko vaihtelee maitomäärän mukaan. Siksi nuo venyvät liivit sopivat nyt minulle parhaiten
 
Nyt meni äidillä sormi suuhun. Eli tänään saatiin vihdoin isyys tunnustettua. Ristiäiset on parin viikon päästä. Mihin me nyt siis ilmotetaan että lapsi saa isänsä sukunimen? Sit vaan kun nähdään pappi vai? Ja ilmottaako kirkko lapsen nimen sit maistraattiin vai miten? Oon ihan pihalla. Meillä ei oo edes kelakorttia vielä, en kyllä tiedä että pitäiskö edes :D

Sonic ja Stina 7vk
 
sonic sanoi:
Nyt meni äidillä sormi suuhun. Eli tänään saatiin vihdoin isyys tunnustettua. Ristiäiset on parin viikon päästä. Mihin me nyt siis ilmotetaan että lapsi saa isänsä sukunimen? Sit vaan kun nähdään pappi vai? Ja ilmottaako kirkko lapsen nimen sit maistraattiin vai miten? Oon ihan pihalla. Meillä ei oo edes kelakorttia vielä, en kyllä tiedä että pitäiskö edes :D

Sonic ja Stina 7vk
Click to expand...

Pappi ilmoittaa lapsen nimen maistraattiin kun ristiäiset on ohi ja kelakortti tulee muutaman viikon kuluessa kun nimi on ilmoitettu maistraattiin.
 
Sonic, onko sulla semmoinen maistraatin "lapsen tietojen ilmoittaminen"-lomake? Siihen tulee tiedot lapsen nimistä sekä kasteilmoitus-osuuteen kummien nimet ja sotut. Me annetaan tää lappu täytettynä papille.
 
Oletteko miettineet raskauden jälkeistä ehkäisyä? Jälkitarkastuksessa suositeltiin kupari- tai hormonikierukan asennusta, kuten varmasti monille muillekin.

Onko näistä kokemuksia tai ajatuksia? Kumpi ja miksi? Vaiko jotakin ihan muuta?

Ja luotatteko imettäjät tässä vaiheessa vielä imetyksen ehkäisytehoon?
 
Tota hormoonikierrukkaa olen miettinyt...
Kun kuparikierrukka pitää yllä tulehdusta, niin jotenkin se vaan kuulostaa huolestuttavammalle.
Kun on jo muutenkin ollut ongelmia ton alapään kanssa enemmän ja vähemmän.
Ja mitään e-pillereitä ym kokonaisvaltasia hormoonivalmisteita en kyllä itseeni enää halua.
Niin eihän noita vaihtoehtoja montaa jää...
Ja olen minä sitäkin miettinyt, että haluanko/jaksaisinko minä vielä toisen pienen tähän?? Ja kyllä, pakko ajatella minä, kun toi mies nyt on mitä on, niin en minä sen varaan voi kyllä mitään laskea.
Mutta kyllä sekin vaikuttaa ehkäsyn valintaan jatkossa. Kun ikääkin jo kuitenkin sen verran on, että nythän se pian kai pitäisi, josss...
En tiedä. Paljon on mietittävää.
 
Iteki oon miettiny et mitä ehkäsyks mut en yhtää tiiä. Noit kierukoita en mielellää haluis tai ainakaa sitä kuparikierukkaa enkä kyl e-pillereitäkää. Miulla oli aiemmin käytössä nuvaring-rengas mikä oli sillee iha kätevä mut sit taas se piti ain seksin ajaks ottaa pois ku sattu et en tiiä siitäkää.. Kortsuja taas ei haluta käyttää.. Et mitähän sit käyttäs :DD Miulle sanottii laitoksella et ei kannata luottaa imetyksen ehkäsytehoon et on hyvin mahdollista tulla raskaaks imetyksen aikana.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top