Meillä kans sais ton 50 koon laittaa kokonaan pois ja kohta 56:senkin.
No niin..
Mä olen ihan loppu noihin keskenään ja meijän kanssa tappeleviin sukulaisiin , mummoihin ym.. ollaan jouduttu sanoo tosi pahasti ja silti tilanne ei helpota. jokainen haluaa tulla ja olla lapsen kanssa ja jokainen tietää olevinaan parhaiten kenet meijän pitää ottaa kylään ja koska. Ja se perk.. syylliistäminen että "isomummot kuolee vielä ku te ette heti ota niitä " ja meilläkin kun ero perheistä ollaan on mummoja ja pappoja jo 7 lapselle ja isomummuja ja isopappoja 5 ja kaikille tää on eka lapsenlapsi ja lapsenlapsen lapsi.. päälle sisarukset ja kummit ym..
No ollaan tässä kolmen viikon aikana yritetty ottaa kaikki ja varata jokaiselle hyvä aika olla lapsen kanssa ( tiheän imun aikaan en pystyny ottaa ketään ), mut muuten ei montaa päivää oo ettei olis joku käyny.. kummit itse kutsuttiin koska se oli meille tärkeää että he pääsevät lapsen näkemään. Ja silti tää jatkuu ja pitää päästä useammin kun kerran ja osa käynytkin..
No ei tässä kaikki, MUSTA TUNTUU ET VAUVA REAGOI TÄHÄN.. :'( oon alkanut kiinnittää huomiota että se lamaantuu täysin kun meillä ihmisiä ja eri ääniä.. se nukkuu, ei herää ja on ihan veltto ( alkuun toki ajattelin että sillä vaan päiksyt ) , mut nyt oon seurannut et se tekee ton aina kun vieraita ja se heräilee ja kurkkii ja suu saattaa napsata mut niin kauan kun vieraat on se ei herää.. heti ku lähtee ja rauha tulee sille tulee kamala hätä syömään ym. Ja illat menee huutaessa ja ei suostu nukkumaan vaikka olis tosi väsynyt. Ja nyt on kyseessä alle kuukauden ikäinen lapsi.
Ja vieraat toki haluaa sitä syliin ja herätellä ym vaikka kuinka sanon et antakaa nukkua. Sanotaan vaan että , sehän on nukkunu jo ihan tarpeeksi kauan ja on jo aika herätä ja halutaan nähdä silmät ym.. mua itkettää tää touhu. Haluaisin itse olla ihan rauhassa ja mennä lapsen tahtiin , mutten vaan jaksa tapella kaikkien kanssa koko ajan. Se syyllistäminen on aika jäätävää nyt ollu.. pidetään jo ovi lukossa ja ovikellokin irroitettiin kun ei voida ymmärtää sitä että meillä ehkä lapsi nukkuu päivällä ja ei ole ok vaan tulla tai soitella kelloa.. kun näistä asioista sanoo meille suututaan. Lyödään luurit korvaan , suututaan ja tässä taas ollaan.. ja näitä suuttumisia on jo enemmän kun yhden ihmisen kanssa..
Anteeksi avautuminen. Tää touhu vaan itkettää mua jotenki tosi paljon ku huomaan että oon asettanu ton lapsen kurjaan tilanteeseen ja halusin viettää sen kanssa rauhassa aikaa kotona. Miehenkin isyysvapaat kohta käytetty muiden kanssa.. ja huono mieli tästä koko aikaisesta muiden kanssa tappelusta , vaikka tiedän että meidän koti , meidän lapsi ja meidän aikataulut. Tiedän että nyt mun pitää rauhoittaa tilanne ja tänne ei tulla, koska toi lapsi reagoi ja tarviin itse lepoa. Silti tää tilanne on kurja..