La marraskuu 2016

Mä vielä joskus juoksen jossain kisassa sen puolikkaan! Oon päättäny tän. Ominpäin oon juossu "höntsälenkkeinä" muutaman +20km ihan vaan matkaa, en aikaa ja sit lyhyempiä lenkkejä sitä aikaa. Mutta juoksu on mun mielestä ihanaa! Mulla ei oo edes musaa mukana, vaan juoksen täysin mieli tyhjänä. Kävellessä mä kelailen syntyjä syviä, mutta juostessa on semmonen zen-tila, jossa on vaan minä ja edessä oleva tie.
 
Sen verran muuten joogasta, että riippuu tietysti joogasta, mutta kyllä etenkin astanga on aika kuluttavaa joogaa :) . Ihmisen peruskalorinkulutusta kun lasketaan, nii istuminen on sitä peruskalorinkulutusta. Esim kotityöt kaksinkertaistaa tehdyltä ajalta peruskalorinkulutuksen. Jooga puolestaan kolminkertaistaa. Nuo arvot on ns met-arvoja. Hidas 3km/h kävely esim myös pelkästään kaksinkertaistaa kalorinkulutuksen suorituksen ajaksi :) .
 
Hei osaako joku sanoa, että mistä painosta neuvolassa lasketaan "raskauskilot"? Eli onko se siitä ensimmäisestä neuvolassa mitattu tulos se mistä lähdetään laskemaan vai se minkä on ilmoittanut painavansa ennen raskautta? :D
 
Jalkapohjia pakottaa ja kantapäitä kivistää!! Tänään oon töiden jälkeen vaan maannu viimeset kaks tuntia, eikä helpota yhtään.

20+2
 
Mä osallistuin sellaiseen mini-triathloniin kun esikoinen oli noin 4kk, treenasinkin vähän sitä varten jne. Ja voi luoja! En tiedä mitä oon ajatellut, en todellakaan enää lähtis tommoseen tuossa vaiheessa :grin En edes oo koskaan ollut huippukuntoinen ja juokseminen on mun mielestä tylsää. Joogaa harrastin aikoinaan kymmenkunta vuotta mutta sen mielsin enemmän kehonhuolloksi kuin varsinaiseksi liikunnaksi. Kaikista paras olo tulee jos on kunnon hikiliikuntaa ja tietää oikeasti tehneensä jotain. Mutta nykyisellään liikunta on epäsäännöllistä ja lähinnä jotain lenkkeilyn tasoista. Raskauden jälkeen aion rehkiä itseni parempaan kuntoon sitten.

Ellukkainen rv23+2
 
Hei osaako joku sanoa, että mistä painosta neuvolassa lasketaan "raskauskilot"? Eli onko se siitä ensimmäisestä neuvolassa mitattu tulos se mistä lähdetään laskemaan vai se minkä on ilmoittanut painavansa ennen raskautta? :D

Meillä neuvolassa ainakin sanoi, että ekassa neuvolassa mitatusta painosta. Kun viimeks kävin, niin sanoi just, että maltillisesti on raskauskiloja tullut, kun 3,3kg vaan siitä ekasta mitatusta painosta. (Kun ennen raskautta mitatusta on tullut kyllä jo 6,8kg) Ite oon kuitenkin pitänyt painosta kirjaa plussauspäivästä saakka ja pidänkin, koska se on jossain vaiheessa taas tavoitepaino..
 
Hei osaako joku sanoa, että mistä painosta neuvolassa lasketaan "raskauskilot"? Eli onko se siitä ensimmäisestä neuvolassa mitattu tulos se mistä lähdetään laskemaan vai se minkä on ilmoittanut painavansa ennen raskautta? :D

Mulla on laskettu siitä alkupainosta minkä ite ilmotin, vaikka sanoin niille että en oo ees varma onko se mun oikee paino kun ei meillä oo vaakaa :D
 
Tänään oli rakenneultran uusinta ja vauvelin asento oli taas huono..:oops: Viimeksi oli selkäranka napaani vasten, niin tänään oli napa napaani vasten eli kaiken lisäksi istukan takana piilossa. o_OKraah.. No, onneksi 45minuutin ultrassa sen verran ojenteli itseään, että saatiin kaikki oleellinen katsottua kuten se, että ei ole huulihalkiota, ei kampurajalkoja, sydän normaali, aivot normaalit ym kaikki sisuskalut ja mittasuhteet. huh.

MUTTA sukupuoli jäi arvaukseksi.. :eek:napanuora seikkaili jalkojen välissä luoden varjoja.. Höh..
Mä vertailin hintoja, että saisi varmuuden..mutta tuntuu tyhmältä mennä 3/4D ultraan vain sukupuolitiedon vuoksi ja maksaa se 200 euroa.. huoh..:confused: Kaarinassa tosiaan olisi edullisinta, mutta hänkin on lomalla tämän kuun.. Turhamaisesti harmittaa..olisin niin halunnut kuulla vielä kolmannen siunauksen tyttölupaukselle.. :oops:
Pääasia tietty, että kaikki oli hyvin! Paino arvio oli 352g :love2 Ja ihan hirvittävän rauhallinen tyyppi..Esikoinen veti kuuttasataa koko raskauden..tämä vain ojenteli vähän raajojaan. :grin

19+6
 
Olen vallan unohtanut ja muutenkin jaksamisen kanssa ollu ongelmia, ajatukset ja mieli ihan sekaisin, ni tänne päivitellä kuulumisia.

Elikkäs tässä lyhyesti meijän kuulumiset, silmäilen sen jälkeen mitä te tänne olette päivitelleet teidän odotus ajastanne.
Aika vauhdilla alkoi asiat kulkemaan tuon FFTO löydöksen jälkeen, ekaksi Porin päässä puhuivat todennäkösestä Saksan reissusta kun niin vähän viikkoja oli ja tilanne todella huono. Mutta Helsingissä tutkittavana kun käytiin niin lupailivat että hoito onnistuu siellä heillä. Toivoa eivät antaneet kun olivat niin huonossa kunnossa jo ja niin varhasessa vaiheessa, mutta varasivat ajan Aydenille(joka leikkauksen tekisi) että saa itse arvioida tilanteen. Takasin Poriin ja odottaman muutama päivä Aydenin tapaamista Hesassa. Ohjeistus että jos kipuja/poikkeavaa tulee niin yhteys samantien Porin synnärille.
Ayden tutki ja totesi samat asiat eli tilanne näytti todella huonolta ja että todennäköstä että menehtyvät, mutta voivat yrittää tehdä leikkauksen jos vielä sitä haluamme. Leikkauksessa suuri riski että toinen tai molemmat menehtyvät ekan yön ja ekan viikon aikana, istukkakin edessä joka hankaloitti itse toimenpidettä. Ja kun olivat jo niin heikossa kunnossa niin vaikka leikkaus onnistuisi täydellisesti niin riskit suuret. Tästä olin kyllä tyytyväinen kun tosiasiat iskettiin heti ja monet kerrat pöytään, ettei oleta leikkauksen olevan ihme ja jos tuleekin takapakkia. Saimme jtn prosenttejakin selviämisestä, mutta ne olivat niin karuja etten niitä edes muista/halua muistaa.
Ayden päätti siis leikkauksen suorittaa seuraavana päivänä, ylimäärästä aikaa kun heillä ei ollut. Toisella ei yhtään lapsivettä eikä virtsarakosta tietoakaan, kuihtunut. Toisella sydän ylikierroksilla (jotkut hienot termit tähänkin olin että mitä vikaa, en muista mitä), lapsivettä liikaa, eli siis turvonneessa tilassa. Molemmilla napanuorien virtauksissa katkoja. Leikkaus tapahtui hereillä ollessani, puudute selkäytimeen ja rauhottavia naamaan, jotta sikiötkin pysyivät aloillaan. En tuntenut paljon mitään toimenpiteen aikana, mies sanoi että neljä lääkäriä hääräs ja salissa oli väkeä jonkin verran, edessämme suoja ettemme nähneet mitään. Olin itse ihan sekasin rauhottavista ja joku kävi sanomassakin että älä ihmettele jos nukahdat kun ovat joutuneet paljon niitä antamaan. Lapuissa lukee että kohdussa olo aika 36min. Eli Ayden poltti kaksosten yhteiset ravintoverisuonet istukasta, kunneivat tasaisesti toimineet. Leikkaus loppui ja hän totesi että onnistui hyvin ja sai kaikki yhteiset suonet laserilla katkaistua ja nyt vaan toivotaan parasta että molemmat selviävät. Heräämön kautta osastolle loppupäiväksi ja yöksi tarkkailuun, pakko levossa olin 8h leikkauksen jälkeen. Sitten sainkin voimien mukaan liikkua. Maha vähän aristi ja leikkaushaava kirveli, mutta oli todella pieni. Muuten voin oikein hyvin. Yö meni hyvin ja seuraavana aamuna, ultrattavaksi että ovatko hengissä ja siellähän molemmat olivat:) Pääsin pois ja ohjeiksi viikon verran lepäämistä ja herkästi soittoa jos jtn kipua yms ilmenee.
Viikko kului ilman kipuja/vuotoja/supisteluja ja taas auto kohti Hesaa tarkistukseen. Tämä ultraus kerta oli kamalin, pelotti ihan saa*anasti tärisin ja voin pahoin. Mutta niin vaan lääkärinkin yllätykseksi molempien sydän löi kun ultra anturin sai maahani laitettua. Pahin jännitys laukesi ja meinasin pyörtyä pöydälle, hikoilin ihan hulluna. Ultrassa näkyi pienemmällä virtsarakko mitä ei ole näkynyt pitkään aikaan ja n.1,5cm lapsivettä oli viikossa saanut pussukkaansa, liikkui hyvin (ollut laiska liikkeinen). Isommalla sydämmessä näkyi vielä jtn häikkää, mutta vähemmän kuin ennen. Lapsivettä oli vielä 9cm pussukassa, mutta lääkäri sanoi ettei ihan heti siitä tasaannukkaan ja liikkui paljon mitä on aina tehnyt. Virtauksissa ei huomannut katkoja! :) Oli oikein yllättynyt näistä pienistä muutoksista, eivät tainneet osata varautua heijän hengissä oloon. En silti itsekään. Mutta riskit edelleen suuret koskaan ei tiedä mikä ultra kerta näyttää sydämen/sydämien pysähtyneen. Ja mitä tämä on saanut aikaan kehityksessä.
Mutta elämme päivä ja ultra kerrallaan, huomenna taas Hesaan. Liikkeitä olen nyt tän viikon tuntenut, taisi pienet positiiviset uutiset asiaa auttaa. Kirjoitin varmaan sekavasti, jos nyt jtn tolkkua tilanteestamme edes joku saa.
Viikoissa olen nyt sekaisin mutta siinä rv20 paikkeilla ollaan.
 
Mmmaria, onpa ihanaa kuulla sinusta ja pikkuisista :Heartred Ihan itku pääsi, kun luki tuon tarinan. Todellakin täällä kaikki sormet ja varpaat pystyssä, että kaikki jatkaa hyvin menemistään!! Tsemppiä ja onnea ja kaikkea hyvää teille matkaan! :)
 
Muokattu viimeksi:
Voi vitsi minkä rumban oot jo mmaria käynyt läpi! Tsemppiä ja jaksamista jatkoon! :)

Vinkkinä alhaisesta hemoglobiinista kärsiville, mulle neuvolassa suositeltiin sellasta rautaa kun Maltofer. Saa purutabletteina ja tippoina. Purutableteissa on aina 100mg/tabl ja niitä saa ottaa 1-3tabl/vrk ruuan kanssa. Maistuu ihan hirveille mut mä oon nielassu ne ku on sen verran piener tabut. Ja ei oo yhtään maha tykänny huonoa vaikka oon vetäny niitä 2 tabl päivässä :) mulla obsidanit jne saa mahan ihan hirveen kipeäksi.. Kuun lopussa neuvola ni saa nähdä onko imeytynyt hyvin :) oli viimeneuvolassa 107, sitä edellisessä 118. Tuntuu ainakin että ei enää huimaa niin helposti eikä väsytä koko ajan ihan hirveesti.

Jeanney 23+4
 
Muokattu viimeksi:
mmmaria, ihania uutisia! Nyt sit vaan pidetään kaikki peukut pystyssä, että teidän sisukkaat pikkuihmeet selviävät ja saatte heidät syliin asti! Ihmeitä tapahtuu!
 
mmmaria
Huh, huh. Hurjaa. Pelottavaa. Tuntuupa omat pelot pieniltä eikä edes kehtaa ihan äkkiä valittaa sinun asiat luettua.
Ihan älyttömän paljon voimia ja toivoa, että pienet jaksaa selviytyä.
 
Onko kenelläkään kokemusta raskauden aikana nivustyrästä. Tämä minun kohouma,josta aiemmin kirjoitin,niin on ilmeisti sellainen. Mies sanoi,ennen kun näki että siltä kuulostaa ja heti vilkaistuaan totesi,että nivustyrä ja kuvia kun katsoin netistä niin samanlainenhan tuo on. Ei siis kipua yms ja selällään ollessa ei näy koko pahkuraa. Ihan muistelen,että ed raskaudessa oli kans näkysällä,mutta en sen kummemmin kiinnittänyt huomiota kun ei vaivannut..
 
Kiva kuulla sinusta Mmmaria! Toivotan voimia teille jatkoon ja toivotaan että pikkuiset jaksavat pysyä kyydissä ja voimistuvat päivä päivältä! Olet rohkea ja vahva nainen! Arvostan.
 
Otatteko aamuisin ennen neuvolaa kaikki vitamiinit vai jätättekö niiden ottamisen neuvolan jälkeen? :grin

Rv 19+6
 
Murmele, en ottaisi aamulla muutoinkaan, koska arvelen ettei kahvikupponen tmv. tee imeytymiselle hyvää. Käytän kilpparilääkkeitä, joten vitamiinit menee iltasella jossain kohti tyhjään vatsaan. Tuntuu, että kaikki kumoaa kaiken vaikutuksen, että ei niistä pysy kärryillä. Kalsiumlisä menee vielä erikseen, niin ei sotke rautaa.
 
Takaisin
Top