La Helmikuu 2016
- Ketjun aloittaja beneathbeautiful
- Aloituspäivämäärä
Mulla toimi maha koko raskauden ajan tosi hyvin, mutta viimesellä viikolla toimi paljon huonommin. Sitten kaksi päivää ennen synnytystä mulla oli koko ajan hirvee kakkahätä, mutta mitään ei kuitenkaan tullut pihalle 
Kaveri siellä siis vissiin oli koko ajan tulossa alaspäin.
Synnyttäessä mulla sitten kävi niin, että kalvojen puhkasun jälkeen multa katosi kivut ja poltot selästä ja jäi vaan hirveä hätä ja ponnistustarve päälle
Kaveri siellä siis vissiin oli koko ajan tulossa alaspäin.Synnyttäessä mulla sitten kävi niin, että kalvojen puhkasun jälkeen multa katosi kivut ja poltot selästä ja jäi vaan hirveä hätä ja ponnistustarve päälle
Onnea masukki1! *♡*
Me päästiin tänään kotiin pienokaisen kanssa 
Sektio oli aika hurja kokemus! Ei niinkään pahassa, mutta kuitenkin. Pelkäsin sitä etukäteen hirveesti, koska en oo ikinä missään leikkauksessa edes ollut. Eniten ehkä pelkäsin tippojen, katetrin ja puudutuksen laittoa
Kun ensimmäinen tippa oli laitettu, meinasin pyörtyy 
Kaikki meni kuitenkin hyvin. Ite leikkauksessa en tuntenu kipua, mutta tunsin kyllä koko ajan, että jotain siellä tehdään. Tuntu sellasta vetoa ja painelua. Vauva oli ulkona tosi nopeesti ja tärkeintä oli, että kuulin sen parkasun heti Loppu menikin nopeesti, kun tiesin vauvan voivan hyvin isän kanssa. Puolisen tunnin päästä pääsin isän ja vauvan kanssa heräämöön, jossa sitten ihasteltiin pientä ihmettä ja odotettiin puudutuksen häviämistä alakropasta. Pari tuntia oltii siellä ja sitten päästiin osastolle. Leikkauspäivänä en päässy sängystä mihinkään ja yöllä oli tosi hankala kääntyä sängyssä. Heti seuraavana aamuna kuitenkin nousin ylös ja siitä se sitten lähti. Kipeetä tekee edelleen, mutta koko ajan mennään kohti parempaa! Ja onneks kipulääkkeet auttaa :)
Sektio oli aika hurja kokemus! Ei niinkään pahassa, mutta kuitenkin. Pelkäsin sitä etukäteen hirveesti, koska en oo ikinä missään leikkauksessa edes ollut. Eniten ehkä pelkäsin tippojen, katetrin ja puudutuksen laittoa
Kun ensimmäinen tippa oli laitettu, meinasin pyörtyy Kaikki meni kuitenkin hyvin. Ite leikkauksessa en tuntenu kipua, mutta tunsin kyllä koko ajan, että jotain siellä tehdään. Tuntu sellasta vetoa ja painelua. Vauva oli ulkona tosi nopeesti ja tärkeintä oli, että kuulin sen parkasun heti Loppu menikin nopeesti, kun tiesin vauvan voivan hyvin isän kanssa. Puolisen tunnin päästä pääsin isän ja vauvan kanssa heräämöön, jossa sitten ihasteltiin pientä ihmettä ja odotettiin puudutuksen häviämistä alakropasta. Pari tuntia oltii siellä ja sitten päästiin osastolle. Leikkauspäivänä en päässy sängystä mihinkään ja yöllä oli tosi hankala kääntyä sängyssä. Heti seuraavana aamuna kuitenkin nousin ylös ja siitä se sitten lähti. Kipeetä tekee edelleen, mutta koko ajan mennään kohti parempaa! Ja onneks kipulääkkeet auttaa :)
Onnea onnea! <3 Täällä ootetaan niiin kovasti että rupeis tapahtuun.. Pari päivää nyt ollu aika paljo menkkajomotusta ja tuntuu että naama on hirveen turvonnu, muutenki jotenki outo olo. Ehkä kuvittelenki kaikkia oireita, mutta jospa kohta..<3
Sauna jynssätty ja kiillotettu tänään. Aattelin jos se aiheuttais kipeitä supistuksia mut ei, lähinnä selän sai kipeeks ja muksun puskeen itteensä alespäin niin et vihloo kivasti alavatsaan, nivusiin ja häpyluuhun :) noo.. jos huomena sit viel kerkeis jääkaappi-pakastimen sulattaa ja pestä.
Harvinaista et on saanu ny yöt nukuttua suht hyvin, ja oon pystyny päikkäreitäki ottaan. On ny ainaki levätty muutamana päivänä.
Harvinaista et on saanu ny yöt nukuttua suht hyvin, ja oon pystyny päikkäreitäki ottaan. On ny ainaki levätty muutamana päivänä.
Mulla vilkastu mahan toiminta n. viikko ennen synnytystä ja limatulppa lähti vasta sairaalassa ilmeisesti kun sitä en kertaakaan huomannut vessakäynneillä tulleen. Mutta sitten kun synnytys käynnistyi niillä tosi lievillä supistuksilla niin piti peräjälkeen käydä ainakin 3 kertaa vessassa.
Meidän typy syntyi viime perjantaina aamulla klo 5.17 mitoin 3262g ja 50cm :) rajut supistukset ja nopee avautumisvaihe vei voimat ja vähän jouduttiin imukupilla auttamaan mutta kaikki on kunnossa ja kotonakin ollaan oltu jo reilu vuorokausi :) on tää aikamoista opettelua vauvan ja reilu vuoden vanhan taaperon kanssa mut onneks mies on kotona vielä viis viikkoa, muuten loppuis kädet kesken :D onnea kaikille muillekkin synnyttäneille ja pianhan teillä muillakin on jo kääröt sylissä!