La Helmikuu 2016

M3L, Meillä tais olla laskettu aika samana päivänä, 17.2.
Joo siis, musta on hienoo et jotku hommaa muksut pienellä ikäerolla! Ja toisille vanhemmille se sopiiki parhaiten!
Mulla on vähän sama ko m3lillä et ku tunnen itteni ja tällä hetkellä riittää toi yks kaitsettava :) tai oikeestaan kolme kaitsettavaa ku on viel koira ja mies... ja välillä tuntuu et mies on enemmän huolehdittava ku laps :D
 
Hei niinpäs olikin! Ja sullakin meni yli muistelen...? Mulla on näköjään väärä la tuolla helmivauvat listassa (mutta se olikin jonkun nettilaskurin aikaansaannos). Oikea la oli tosiaan 17.2., vaikka pieni mies olisi viihtynyt mahassa varmaan vielä pitkään. En tullut täysin ymmärtämään sitä käynnistämisen kiirettä kun kaksi viikkoa yli lasketun ajan täyttyi. Mulla kun oli ihan tavallinen olo silloinkin eikä vauvakaan mikään jättiläinen ollut. Huh, onpas vinkeää, että näistä asioista ja tuntemuksista on kohta vuosi :confused:
 
Meillä onneks osas 1,5v esikoinen sekä syödä ite että käydä potalla/pytyllä ite (oli siis päiväkuiva). Eikä mitään taantumaa tullut, pikemminkin pari isoa kehitysharppausta. Pukea ei kyllä silloin vielä tainnut osata kun sukat ja paidan :D

Mut meillä tää ikäero on ollut ihan tosi toimiva vaikka en ois ikinä ihan näin pientä ikäeroa suunnitellut. Se on niin lapsestakin kiinni, millanen ikäero on hyvä. Kaks täysin vaipatettavaa varmaan saattas olla rankempaa ja toisaalta oon kuullut paljon siitä miten 2,5-4v ikäerolla usein mustasukkaisuus voi olla tosi voimakasta ja voi tulla niitä taantumiakin enemmän. Mut nää on kaikki niin lapsikohtasia, mä luulen että ikinä ei oikeen voi ennustaa, mikä sen esikoisen (saati tulevan vauvan) kannalta ois sitten se paras ikäero. Tai loppupeleissä edes itsen kannalta. Täytyy vaan toivoa, ettei käy liian rankaksi. Ja luulen, että useimmiten kaikki osapuolet sopeutuu niihin erilaisiin vaihtoehtoihin sit kuitenkin :)
 
M3L, joo meni yli mut vaan kaks päivää :D eikä ois saanukka mennä yhtään enempää yli ku oli niin iso vauva (4400g). Edelleenki ärsyttää se typerä lääkäri joka vaan totes et kyllä tolla lantiolla voi synnyttää yli 4kg vauvan ihan hyvin.. ja synnytyshän oli vaikee ja ongelmallinen..
Tosiaan, kohta vuosi menny vaik tuntuu et ois ihan muutama kuukausi vasta!!
Pipridae, niihän se on et on lapsestakin kiinni. Joskus voi pieni ikäero olla hyväks, joskus ei ja vastaavasti taas suuris ikäero hyväks tai huonoks. Näitähän ei pysty oikeen ennustamaan et mikä on hyvä ja mikä ei. Ehkä se tosiaan voi olla hyvä et on kaks uhmaikästä liki yhtäaikaa tai kaks teini-ikäistä :D tavallaan kestät molempia heti etkä vuorotellen :D
 
Onnea Mami jouluvauvasta :Heartred. Onko hän poika vai tyttö, en muista enää. Hyvänkokoinen ainakin verrattuna meidän esikoiseen joka syntyi 40+0 2890g. 50cm. Tiedä sitten mistä pieni paino johtui kun toinen oli sit 3540g.

Meillä tää ikäero on sujunut oikein hyvin. Joskus tuntuu ettei he muuta tässä maailmassa tarttiskaan kun toisensa, esikoinen ei muista aikaa jolloin ei olis pikkusiskoa ollut kuvioissa mukana. Siksi nyt oli mukava ajatella 3 ja 4 lapsi samalla ikäerolla.
 
Onnea Mami jouluvauvasta :Heartred. Onko hän poika vai tyttö, en muista enää. Hyvänkokoinen ainakin verrattuna meidän esikoiseen joka syntyi 40+0 2890g. 50cm. Tiedä sitten mistä pieni paino johtui kun toinen oli sit 3540g.

Meillä tää ikäero on sujunut oikein hyvin. Joskus tuntuu ettei he muuta tässä maailmassa tarttiskaan kun toisensa, esikoinen ei muista aikaa jolloin ei olis pikkusiskoa ollut kuvioissa mukana. Siksi nyt oli mukava ajatella 3 ja 4 lapsi samalla ikäerolla.

Kiitos :) Poikia on molemmat :)
 
Oikein paljon onnea Mami! Ihanan joululahjan sait! :)
 
Ohoh tännehän on tullu juttua! En oo herran aikoihin täällä käyny, ku hiipu se keskustelu aika paljo. :D Onnea kaikille jo pienen saaneille ja vielä odottaville! Mulla on aika hyvin vauvakuume pysyny poissa, ku on kädet täynnä jo ton yhen kans. :D
 
Just mietin samaa marinellahi! Että onko muilla yhtään haikea mieli tai onko vuoden takaiset asiat mielessä? Monet on kai jo täyttäneet vuoden! :) Mulla tulee vasta ylihuomenna vuosi lasketusta ajasta, ja pojan synttäreihinkin on vielä yli kaksi viikkoa. Mä ainakin huomaan herkistyneeni uudestaan jotenkin samankaltaiseen tilaan kuin vauvan syntymän jälkeen. Olin varaamassa 1-vuotiskuvaa, kun valokuvaamon lapsiaiheiset runonpätkät sai itkuhanat auki. Saa nähdä sitten synttärinä onko vielä herkemmällä silloin.

Ollut kyllä melkoinen tunteiden vuoristoratavuosi, joka on mennyt tosi hitaasti ja tosi nopeasti. Sinä aikana ollaan saatu tutustua ihan maailman parhaimpaan pikkupoikaan, jonka kanssa nauraa räkätetään joka päivä. Tykkään ehkä tästä vaiheesta nyt eniten, kun toinen osaa jo niin hyvin kommunikoida ja jaksaa touhuta vaikka mitä. Me ollaan kyllä päästy helpolla, kun saatiin niin lunki poika. Se ei pienistä valittele, ja esim ekat hampaatkin huomasi mun äiti. Poika on ollut alusta asti hyvä nukkuja, ja aivan oma-aloitteisesti alkoi nukkumaan kokonaisia öitä kun täytti puoli vuotta ja siirrettiin omaan huoneeseen. On toki jotain huoltakin mahtunut joukkoon, kun kasvu on alun jälkeen takkuillut, on allergiaongelmia ja yksi sairaalareissun vaatinut tapaturmakin meille sattui.

Kaikin puolin hyvää kuuluu ja elämä näyttää näin kevättä kohti mennessä paljon paljon valoisammalta! Loppuvuodesta jos olisin kuulumisia kirjoittanut, olisi teksti ollut toisenlaista. Silloin oli omat voimat syystä tai toisesta tosi vähissä. Töihin paluu on myös alkanut ahdistamaan, kun en tahtoisi tehdä sitä ollenkaan. Onhan tämä kotihoidon tuki vaan sellainen eurojen iloittelu, ettei meidän talous taida kestää mun kotona olemista niin kauan kuin tahtoisin :confused:
 
Täällä tyttö jo 1v ja 2vko. :) ja tänään rv 18+0!
Meillä alkaa pikkuhiljaa imetykset vähenee, enää imetän 2-3 kertaa vuorokaudessa.
Aamu on ollut suhteellisen helppo lapsi ja toivottavasti nää seuraavat on myös!
Mä oon nyt ollut töissä reilun kuukauden ja ihan ok menee. Välillä on kyllä illat kovin lyhyitä aamun kanssa... :/
 
Täällä 1v 3pv poju :) ja nuorempi vajaa 2kk :) mä en kyl oo kauheesti herkistelly mitää :D ja aika hyvin tää kahenki pienen kans sujuu :) meillä vanhempi harjottelee kävelyy ilman tukee :)
 
Meidän tyttö täyttää 1v nyt tulevana sunnuntaina, ja voi järkyttävä ku aina menee niin nopeeta! Oon viime aikoina paljon muistellu sitä millasta oli olla viimisillään raskaana, miten synnytys meni, millasta aikaa sairaalasta kotiutuminen on ym. On vähän haikeeta ku ei kaikkia muista, esim se et kuinka pieni toinen oli ja millasta oli kantaa sylissä sitä sillon. Hämärtyy nämä asiat ja vähän surettaaki. Ja vaikka se vauva-aika olo tosi raskas, niin kyllä se vaan niin äkkiä menee et yhtäkkiä huomaaki ettei toinen enää olekkaan vauva..
Mutta kuten M3L sano, tää aika on toisaalta ihanaa ku tyttö oppii niin paljon kaikkea ja sen kans pystyy paremmin nyt leikkimään ja tekemään asioita! On ihana nähä kuinka toinen kehittyy.
Mulla on vähän ikävä töihin, alkaa kotona oleminem välillä tympästä, mut tiiän et sit ku meen töihin ni haluisin olla kotona :D mä siis palaan töihin ens syyskuussa, osa-aikasesti tosin.
 
Meillä poika täyttää reilun viikon päästä vuoden. Mäkin oon viime aikoina muistellu paljon raskausaikaa ja varsinkin loppuraskautta sekä myös sitä, kun poika oli ihan pieni. Ihan kaikkea ei enää muista ja sekin surettaa. Mut mukavaa on huomata miten nopeasti poika kehittyy vaikka välillä harmittaakin ajan nopea kuluminen. Tuntuu välillä niin hurjalta, että vastahan poika oli pieni vauva ja nyt kävelee ilman tukea ihan täysiä :)
 
Joo ei suotta oo tutut varotellu et lapsuusaika menee niin nopsaan. Ekaks ne on ihan vauvoja ja hetken päästä huomaakki et ne menee jo kouluun :o mun työkaverilla oli eilen la, mua jännittää ihan hirveesti sen puolesta :) en tiiä miks tuo työkaverin raskaus on ollu mulle jotenki iso ja tärkee asia. Ehkä jotenki vaikuttaa se et alkovat yrittään lasta pian Annin syntymän jälkeen ja sit la sattu oleen kans helmikuussa niinku mulla :)
 
Takaisin
Top