Läheisille kertominen

[Viuht1]

Ollaan mietitty, että kerrottaisi ultran jälkeen tuleville isovanhemmille/enolle/sedille. Joulu on toinen vaihtoehto paljastus ajankohdalle. Tulevat tädit jo tietää, kun tässä on jos jonkinlaisia kissanristiäisiä tulossa eikä oma pää keksi salajuonia, miksen käytä alkoholia
Lähimmät ystävät tietävät ja töissä kerroin lähimmille työkavereille sekä esihenkilölle, jos sattuisikin jotain (ja kun kaikki alkaa mennä tunteisiin - on alkanut jo).
Somessa tuskin tullaan asiasta mitään mainitsemaan vaikka melko aktiivisia somen maailmassa ollaankin.

 

[aurora31]

Mä kerroin myös lähimmälle työkaverile, osataan ennakoida asioita eikä ihmetytä jos vaikutan kireältä tai huonovointiselta tulevina viikkoina. Hälle pystyisin kertoa myös km kun muutenkin tuetaan toisiamme puolin ja toisin (työasioissa ensisijaisesti mutta myös tässä). Omalle suvulle mielellään kertoisin vasta turvallisemmilla viikoilla mutta katsotaan..

 

[Viuht1]

Mä kerroin myös lähimmälle työkaverile, osataan ennakoida asioita eikä ihmetytä jos vaikutan kireältä tai huonovointiselta tulevina viikkoina. Hälle pystyisin kertoa myös km kun muutenkin tuetaan toisiamme puolin ja toisin (työasioissa ensisijaisesti mutta myös tässä). Omalle suvulle mielellään kertoisin vasta turvallisemmilla viikoilla mutta katsotaan..

Siis saman kautta mietin tätä, että jos jotain sattuisi, olisi tukea ympärillä.

 

[aurora31]

Jotenki ekassa raskaudessa se oli kauhea "pelko" tms että ei voi kertoa jos meneekin kesken mutta nykyään ajattelee että kyllä se puhuminen vaan helpottaa ja saa ymmärrystä eikä vaan yhtäkkiä muutu kiukkupussiksi tai välinpitämättömäksi. Lähimpien ja luotettavien kanssa toisaalta ihan mielellään jakaa ja nykyään ymmärtää paremmin että ne km ja muut haasteet raskaudessa on lopulta aika yleisiä. Mutta esim koko työyhteisön tietoon ei todellakaan haluta jaella omia juttuja. Toiset tuntuu vaan uteliaisuuden ilosta kaivelevan toisten asioita sillä ei mitään tekemistä ystävällisyyden tai ymmärryksen kanssa ja niistä tulee ikävä olo itselle. Raskaana olevan keho ja mieli on kyllä niin rakettitiedettä ettei aina itsekään pysy perässä mitä milloinkin ajattelee ja miksi jollain tavalla toimii .. hassua

 

[iorym]

Meillä kans esikoinen olisi tulossa ja tosi ristiriitaisia ajatuksia kertomisesta. Ainakin nt-ultra odotellaan ennen kuin muille kerrotaan, toki mulla voi tulla tilanne, että töissä esimiehelle pitää asiasta kertoa, jotta saa neuvolat järjestymään. Puoliso haluaisi kuulema odottaa jopa rakenneultran (jos vaan maha pysyy tarpeeksi huomaamattomana), mutta jotenkin itsestä se tuntuu tosi pitkältä ajalta. Katsotaan nyt mihin kompromissiin tässä päädytään, mutta toistaiseksi ollaan vielä ainakin ihan hiljaa asiasta. Alkuun mulla teki hirveästi mieli paljastaa yhdelle ystävälle asia, mutta nyt alkuinnostuksen jälkeen sekin ajatus on hieman rauhoittunut. Kumpa vain kaikki menisi hyvin ja pieni pysyisi mukana, täällä olisi kyllä odottamassa niin paljon rakastavia ihmisiä jotka menee varmasti innosta sekaisin kunhan saavat tietää.

 

[Bambutimali]

Mieli tekisi esikoiselle jo kertoa, kun tiedän hänen odottavan sisarusta niin kovasti. Hoidot kun aloitin itsellisenä noin pari vuotta sitten, niin raskauduin ensimmäisestä inssistä, joka kuitenkin meni kesken 11+6. Oli aivan järkyttävä kokemus itselle ja tuo esikoisen tuska tuosta oli niin järkyttävä, etten enää halua sitä tuskaa hänestä nähdä. Mut niin kovin odotan ja toivon, että saan hänelle tästä ilouutisen vielä kertoa

 

[Piazzu]

Meinasin tänään kertoa esimiehelle töissä, mutten uskaltanut. Ehkä sitten ensi viikon varhaisultran jälkeen, kuitenkin tullut jo poissaoloja raskausoireiden takia. Miehen yksi kaveri ja oma perheeni jo asiasta tietääkin, miehen perheelle ja lapselle kerrotaan vähän myöhemmin kunhan varmistuu että kaikki on hyvin.

 

[nyyti_]

Varmaan pitää hetki sulatella ennen kertomista, jotta raskaus varmasti alkaa toivotusti. lähipiirille ensin, muutaman viikon kuluttua aikaisintaan

 

[Adella-]

Esimiehelle pitää varmasti kertoa pian, jos haluan käydä neuvolassa työajalla. Ei kyllä huvittaisi sanoa näin aikaisin.

 

[Miimulainen]

Lähimmille kavereille ja perheenjäsenille olen kertonut, koska tiesivät yrityksestäkin. Muille ehkä sitten jonkun ultran jälkeen!

 

[Kettuneiti]

Me ollaan pidetty asia vielä salassa kaikilta muilta vaikka toisaalta itsellä ois hirveä hinku kertoa ihan kaikille. Ehkäpä sitten ekan ultran jälkeen vois olla sopiva hetki..

 

[Hannie_]

Nyt ultran jälkeen tekisi kyllä niin mieli jo kertoa omille ja puolison vanhemmille! Ollaan vielä tänään menossa hakemaan meidän koira mun vanhempien luota hoidosta, niin ois niin hyvä tilaisuus

 

[apri]

Haluaisin kertoa perheelle jouluaattona, mutta varmaan muutamalle ystävälle kerron jo aiemmin

 

[Larra]

Me odotellaan varmaan tuohon varhaisultraan eli viikolle 9 ennen kertomista läheisille. Esikoiselle kerrotaan varmasti vasta myöhemmin, kunnes raskaus on selvästi turvallisemmilla viikoilla ja alkaa masu näkymään. Mies meinasi jo tällä viikolla kertoa äidilleen puhelimessa, mutta sain estettyä. En suoraan sanottuna jaksa nyt sitä hössötystä, minkä uutinen varmaan saisi aikaan taas. Katotaan pitääkö meidän suunnitelm

 

[apri]

Ei malttaisi millään olla kertomatta jo läheisimmille ystäville. Mutta en myöskään halua innostuttaa ketään turhaan jos tämä ei jostain syystä jatkuisikaan. Koska aiotte kertoa työpaikalla? Ja oletteko jo miettinyt kuinka pitkään olette pois töistä?

 

[Larra]

Tämä työpaikalla kertominen pyörii paljon mielessä. Olen juuri vaihtanut työnantaja sisällä ihan eri yksikköön vuodeksi ja ekana työpäivänä selvisi tämä raskaus. Työ on päivätyötä eli väkisinkin joudun neuvola yms käyntien vuoksi jonkin verran lähtemään aikaisemmin tai tulemaan myöhemmin. En haluaisi kuitenkaan vielä paljastaa töissä, kun ei oikein vielä tunne sen paremmin uutta esihenkilöäkään. Toisaalta nolottaa, että jään kesken määräaikaisuuden äitiyslomalle. Mutta toisaalta tää on ollut meidän haave jo pitkään ja eipä sille mitään voi, että asiat tapahtuu samaan aikaan. Tän toisen lapsen alulle saanti on ollut niin vaikeaa, etten ikinä uskonut, että se voisi tapahtua juuri kun aloitan uudessa.. Olin jo vähän asennoitunut, että meille ei toista tulekaan.

 

[Hannie_]

Oon ajatellut kertoa töissä joskus alkuvuodesta, kun raskaus on about puolivälissä. Sit ehditään vielä hyvin rekryta mulle sijainen ja saan olla itse mukana haastattelemassa ja perehdyttämässä. Omalle esihenkilölle ja tiimille ehkä kerron jo vähän aiemmin, tosin vasta nt-ultran jälkeen. Toki mulla tää mahdollista kun teen lähinnä etänä töitä ja tosi vapaat työajat, niin ei tarvii esim. neuvola-ja ultrakäynneistä työnantajalle mainita, että saisi vapaata.

 

[Hannie_]

Ei malttaisi millään olla kertomatta jo läheisimmille ystäville. Mutta en myöskään halua innostuttaa ketään turhaan jos tämä ei jostain syystä jatkuisikaan. Koska aiotte kertoa työpaikalla? Ja oletteko jo miettinyt kuinka pitkään olette pois töistä?

Mulla on ollut ihan samoja ajatuksia, mutta sitten täällä joku muotoili sen hyvin, että oli kertonut niille ihmisille, joille todennäköisesti kertoisi mahdollisesta keskenmenostakin ja joilta kaipaisi siinä tilanteessa tukea.

 

[Hannie_]

Tämä työpaikalla kertominen pyörii paljon mielessä. Olen juuri vaihtanut työnantaja sisällä ihan eri yksikköön vuodeksi ja ekana työpäivänä selvisi tämä raskaus. Työ on päivätyötä eli väkisinkin joudun neuvola yms käyntien vuoksi jonkin verran lähtemään aikaisemmin tai tulemaan myöhemmin. En haluaisi kuitenkaan vielä paljastaa töissä, kun ei oikein vielä tunne sen paremmin uutta esihenkilöäkään. Toisaalta nolottaa, että jään kesken määräaikaisuuden äitiyslomalle. Mutta toisaalta tää on ollut meidän haave jo pitkään ja eipä sille mitään voi, että asiat tapahtuu samaan aikaan. Tän toisen lapsen alulle saanti on ollut niin vaikeaa, etten ikinä uskonut, että se voisi tapahtua juuri kun aloitan uudessa.. Olin jo vähän asennoitunut, että meille ei toista tulekaan.

Ei pidä missään nimessä nolottaa tai olla huono omatunto! Päinvastoin, täähän on ihana juttu, että nyt tärppäsi Kyllä työpaikallakin ymmärretään, ettei elämää voi kaikilta osin suunnitella, etenkään tällaisia perhetapahtumia.

 

[Piiru]

Mä ajattelin kertoa töissä joskus helmi-maaliskuussa, ehkä kolmisen kk ennen poisjäämistä, kun 2kk oli se raja. Mulla ei sikäli oo mitään kiirettä kertoo, kun firman meiningin tietäen mun tilalle ei ees oteta sijaista Pari hyvää työkaveria saavat kyllä tietää aikasemmin, mut taidan niidenki kanssa oottaa vuodenvaihteen tienoille

Me jaetaan kaikki vapaat tasan puolison kanssa, eli näillä näkymin oon sen puolisen vuotta pois töistä jos asiat menee suunnitelmien mukaan. Käytännön arjessa molemmat hyötyisi varmaan siitä että puoliso käyttäisi mahdollisimman paljon ja minä mahdollisimman vähän vapaita, kun hän tekee reissutyötä ja minä etää -> oon vapaallani osa-aika yh, mut puolison vapaalla ollaa koko ajan molemmat kotona.