Läheisille kertominen
- Ketjun aloittaja Ilpuri
- Aloituspäivämäärä
_MillaMagia_
Oman äänensä löytänyt
Täällä ei tiedä vielä kuin miehen äiti. Ei muuten tullut onnitteluja, tais olla aika iso ylläri. Toivoin kyllä jotenkin hullaantuneempaa reaktiota, mutta hän totesi vain, että se on sitten aikamoinen muutos ja mahdutaanko me sitten edes enää meidän autoon. Joo.. ja hän ei ole kertonut edes miehelleen asiasta. Ehkä tuli siinä vähän varovaiseksi, enkä sitten tosiaan ole kertonut minäkään muille. Töissä tosin kerroin pomolle ja lähimmille työkavereille, sieltä ainoat onnittelut onkin tullut. Äh, miks tää kuulostaa nyt munkin korvaan ihan surkealta?
Mutta tosiaan, mulla myös vatsa pompsahti esiin ihan muutama päivä sitten. Eikä kyllä enää jää epäselväksi, ainakaan illan turvotuksissa. Ero entiseen on nimittäin valtava. Kohta ei tartte edes siis itse kertoa, kun kaikki kyllä näkee [emoji28]
Mutta tosiaan, mulla myös vatsa pompsahti esiin ihan muutama päivä sitten. Eikä kyllä enää jää epäselväksi, ainakaan illan turvotuksissa. Ero entiseen on nimittäin valtava. Kohta ei tartte edes siis itse kertoa, kun kaikki kyllä näkee [emoji28]
Mie kerroin miehen vanhemmille ja sisaruksille yhtä lukuunottamatta. Tosi iloisia ja liikuttuneita olivat. Kävin juoksemassa kilpailuissa ja sit seuraavana päivänä kerroin uutiset. En kilpaillut yksin. [emoji6] mun sisko tietää kans ja on ihan haltioissaan vaikka kolmas lapsi meille onki.
No pöh. En ymmärrä nuivaa suhtautumista vauvauutisiin. Meidän mummo oli samanlainen, ei onnitellut eikä sanonut mitään positiivista. Alkoi vaan voivottelemaan että miten raskasta on kun lapset tulee niin pienellä ikäerolla (2 vuotta). Jäi vähän paha mieli :/ Onneksi kaikki muut on olleet onnessaan uutisista :)
Eeputzka
Oman äänensä löytänyt
Moi! Me ei olla kerrottu vielä kenellekään. Paitsi työnantajalle koska minut irtisanottiin, eikä kertomastani huolimatta raskaus ollut painava syy että työsuhdetta ei olisi päätetty. Taloudelliset syyt ja yrityksen velkaantuminen taustalla... töitä jaettiin konsernissa toisella tavoin. Olen katkera koska tällätavoin kohdellaan vaikka raskaana!!!
Viikkoja nyt 16+5 ja koska hieman ylipainoa niin raskautta ei kukaan osaa arvata.
Jotenkin kaikki tämä irtisanominen ja stressi luonut painetta perhe-elämään ja parisuhde voinut myös huonosti. En tiedä koska esim lapsilleni kertoisin? Muista läheisistä tiedän että vauva uutinen ei ole se mikään odotetuin eikä toivottuin uutinen... miehen vanhemmat ei varmasti ilahdu koska tämä miehelle 5 lapsi ( ja nämä 4 edellistä kahdelle eri naiselle) ja mun äiti puolestaan pelkää mun terveyden puolesta koska on vakavia lantion alueen vammoja...
Huoh... tämmöinen purkautuminen nyt sitten sateisen torstaipäivän kunniaksi
Viikkoja nyt 16+5 ja koska hieman ylipainoa niin raskautta ei kukaan osaa arvata.
Jotenkin kaikki tämä irtisanominen ja stressi luonut painetta perhe-elämään ja parisuhde voinut myös huonosti. En tiedä koska esim lapsilleni kertoisin? Muista läheisistä tiedän että vauva uutinen ei ole se mikään odotetuin eikä toivottuin uutinen... miehen vanhemmat ei varmasti ilahdu koska tämä miehelle 5 lapsi ( ja nämä 4 edellistä kahdelle eri naiselle) ja mun äiti puolestaan pelkää mun terveyden puolesta koska on vakavia lantion alueen vammoja...
Huoh... tämmöinen purkautuminen nyt sitten sateisen torstaipäivän kunniaksi
_MillaMagia_
Oman äänensä löytänyt
No kuulostaapa kaikin puolin kurjalta tilanteelta! Toivottavasti löydät uuden työn.. mä kerroin muksuilleni jokunen päivä sitten. Siitä se odottaminen, ja odotuksen jakaminen sitten alkoi. Pojat tuo asian esiin joka päivä, ainakin nyt, kun se on vielä aika tuore uutinen. Se on mukavaa.
Me ei oltu kerrottu viel kavereille, mutta miehen kaverin puoliso oli yhdestä some-kuvasta alkanut miettiä, että olenko raskaana. Mun mielestä kukaan ei sais sanoa tossa vaiheessa noita ajatuksia ääneen. Ihan loukkaavaahan se vois olla, kun mun mielestä epäsuotuisa vaatetus ja turvotus sais saman efektin aikaan. Mut joo, on mun maha sit kai jo iso, mutta silti, en ite nähny siinä kuvassa mitää raskaustodistuksia. Ja nyt jostain on sit puoli kylää ja miehen kavereita alkanut juoruilla, että meillä odotetaan. Nää kyläläiset on varmaan alkanut myöskin juoruilla sen mukaan, että vatsa kasvanut, jossain tarhassa tms joku vilaukselta nähny.
Ärsyttää sekin. Tollanen pirun juoruilu. Ja ärsyttää, että sitä sit on nii paisunu, että muka kilometrien päähän näkyy vaikka mitä tekis. Ja toisekseen, mitä jos olisinpa saanu pari kiloa lisää muuten vaan, ni onhan se ny ihan p:stä, että tolla lailla kytätään mun ulkonäköä. Äh!
Tiinatytti
Oman äänensä löytänyt
Me haluttiin pitää alkukolmannes salaisuutena. Oli jotenkin ihanan kutkuttavaa, kun vain minä ja mieheni tiesimme! Rakenneultran jälkeen heti soitimme perheenjäsenille ja seuraavana päivänä kerroin töissäkin. Se tuntui sopivalta ajankohdalta kertoa kaikille!
Zuila
Oman äänensä löytänyt
Edellisestä raskaudesta ilmoitin työyhteisölle rakenneultran jälkeen kahvihuoneessa vadillisella tuoreita hedelmiä (koska tietty terveellistä) ja kortilla. Nyt mulla on rakenneultra vasta kuukauden päästä, mutta maha on jo niin iso, että työtakki alkaa kiristää. Yksi työkaveri arvasi jo ja kysyi tänään kun oltiin keskenään kahvihuoneessa. Että ehkä se olisi jo aika tulla kaapista ulos ja ilmoittaa että jään äitiyslomalle JO neljän kuukauden päästä!!
Tuo juoruilu on niiiiiiiiin loukkaavaa! Edes kaikki perheenjäsenet eivät tiedä ja silti on kyliltä kuulunut juoruja että meillä odotetaan.. Mistä ihmeestä se tieto voikin lähteä liikkeelle/levitä??? Millä oikeudella muut kokevat että on heidän asiansa edes ilmoitella tästä asiasta? Suututtaa!
Clownn
Näppärä viestien naputtelija
Niin samaa mieltä. Kai osalla on niin tylsä ja sisällyksetön elämä, mikä muka oikeuttaa juoruamaan.
Me on kerrottu "vasta" mun vanhemmille ja sisaruksille, miehen sisaruksille, molempien työkavereille ja läheisimmille ystäville, muutama muukin sukulainen tietää eikä enää varsinaisesti pidetä raskautta salaisuutena, mutta miehen vanhemmille on jätetty tarkoituksella kertomatta. He on juuri näitä kovia juoruamaan muiden asioista eivätkä osaa olla hiljaa vaikka miten rautalangasta vääntäisi. Esikoista odottaessa niinkin pieni asia kuin sukupuoli haluttiin salata muilta paitsi omilta vanhemmiltamme, koska se ei ollut 100% varma. Noh, sukupuoli oli äkkiä anoppilan naapureiden, kauppatuttujen, kavereiden ja joka ikisen sukulaisen tiedossa. Arvata voi, että sitten oikeasti henkilökohtaisilla asioilla oikein mässäillään naapureille ja hyvänpäivän tutuille, sukulaisista puhumattakaan..
Ei ole kovin lämpimät välit siihen suuntaan, ei miehen eikä minun puolesta. Mies on tuumannut josko sitten synnäriltä laitetaan kuva tulokkasta :D
Nyt on paljon puhuttu lehdissäkin viime aikoina siitä että mitä on raskausrauha. Sitä että ihmiset antais naisten olla rauhassa raskaana/ei-raskaana! On todella epäkohteliasta lähteä arvuuttelemaan toisen vatsan muodon ja koon perusteella yhtään mitään. Ja mun mielestä aloite keskusteluun pitää tulla raskaana olevalta henkilöltä itseltään, ihan sama että miten valtava maha jollain on.
_MillaMagia_
Oman äänensä löytänyt
No juuri näin!
Mie ootan innolla ensi viikon lauantaita,kun juhlitaan tytön 13v.synttäreitä ja taaperon 2v.synttäreitä.Maha on jo ihan selkeesti nähtävissä,mutta edellisiä raskauskiloja on ollut jäljellä ja saa nähdä mitä ihmiset kommentoi.Osaavatko olla hiljaa...Ei ole itsellä vielä aikomusta kertoa,koska nähdään sukulaisia todella harvoin.Miehen vanhemmille ei oo kerrottu myöskään.Eläkeläispariskunta asuu 15km päässä ja näkee pojanpoikaansa 2-3kkn välein,joten ei oo intoa uudestakaan kertoa.Niin paljon loukkaa heidän välinpitämättömyys.Käymään on pyydetty lukuisia kertoja,mutta eivät tule. 
helmimeri
Sukkela juttelija
mua ei henk koht haittaa jos kysytään. on kysytty kun esikoinen oli 6kk ja sit 8kk. ja vielä sama tyyppi :D ite en ehkä viiti jos en oo sata varma ja oon aatellu että kaikki läheiset kertoo ajallansa, muitten asiat ei kuulu mulle :D itekseni ehkö mietin mut ei elämä riipu siitää
