Lääkkeellisen tyhjennyksen kokemuksia!

[MinniN84]

Täällä tänään todettu kkm. Vastasi 5+5, ja tänään pitäs olla jo vähintään 7+6 alkuperäisten laskujen mukaan. 2viikossa ei mitään muutosta, ni peli selvä. Tänään otettu Mifegynet.
Keskiviikkona pitää mennä aamulla polille lääkkeelliseen tyhjennykseen, pois pääsen sitten kun ultralla todettu, että kaikki raskausmateriaali on tullut ulos.

Kerron koko tarinan paremmin, ku jaksan, mutta tässä on terveydenhuollon osalta möhlitty aivan alusta asti ja mua ei kuunneltu yhtään

Taustalla 18vuoden lapsettomuus, eka plussa ikinä ja näin siinä sitten kävi

 

[Kuuttituutti]

@MinniN84 olen todella pahoillani Hurjasti voimia fyysiseen rutistukseen ja ennen kaikkea psyykkiseen palautumiseen

 

[Kevät2025]

@MinniN84 osanotot menetyksen johdosta ja voimia tuleviin päiviin!

 

[Pajupuu]

Mulla todettiin keskeytynyt keskenmeno, joka kylläkin alkoi spontaanisti, mutta kroppa tarvitsi apua kaiken raskausmateriaalin tyhjentämiseen Cytotecilla. Mulla nimenomaan se spontaani vaihe oli kauhean kivulias, koska istukanpala jäi kohdunsuun päälle jumiin. Se kun saatiin eteenpäin, eivät lääkkeet mitenkään pahentaneet kipuja tai vuotoja, vaan loppu sujui aika jouhevasti. Vuotoa oli n. 1.5 viikkoa, loppua kohti niukemmin. Kovasti voimia kaikille, jotka joutuvat saman eteen.

 

[Vertsu]

Siis en edes tiedä itkeä vai nauraako jo tässä. Jälkivuotoa kestänyt 7 viikkoa, hysteroskopiaan uskaltauduin varata ajan kun maha tuli kipeäksi. Menin pelkäämälleni toimenpideajalle 1.5h ajomatkan päähän, "mielestäni näyttää tyhjentyneen", ei siis tehty toimenpidettä, kauheiden kipujen ja antibioottien kanssa kotiin edelleen vuotavana alle 1 crp:llä kohtutulehdusajatuksella, joku verisuonitus siellä näkyi?? Nyt antibioottikuuri puolivälissä, kivut ja verinen vuoto jatkuu. Oon ihan epätoivonen ja peloissani.

 

[Enkelinsiipi]

@Vertsu , eli katsoivatko he edes sinne kohtuun sillä tähystimellä? Uskomatonta jos eivät sinne kurkanneet, koska minutkin ultrattiin kevään aikana vaikka kuinka monesti, eivätkä kaikki lääkärit olleet varmoja näkemästään pelkällä ultralla vaikka olivat kokeneitakin!

Ja jos siellä kohdussa näkyi joku ylimääräinen verisuonellinen palanen, niin silloinhan siellä on vielä istukkaa, joka tuota vuotoa pitää yllä. Ole yhteydessä paikalliselle naistenpolille, vaadi nyt ainakin hcg verikoe jos sitä ei vielä otettu. Ihan viimeistään ole yhteydessä kun antibioottikuuri on loppumassa ja oireilua on. Ihan jo sillä perusteella voit olla yhteydessä kun jälkivuodon pitäisi tuossa ajassa päättyä ja menkkojenkin olisi pitänyt jo tulla.

Olen pahoillani siitä, mitä jouduit kokemaan. Valitettavasti kuten jo viimeksikin taisin sanoa, pitää sinun olla tässä asiassa aktiivinen ja vaatia asioita. Se on väärin, koska pitäisihän hoitotahon sinusta huolehtia paremmin. Kaikki sympatiat, minulla jälkivuotoa kesti kaikkinensa noin 4 kuukautta. Mutta on se 7 viikkoakin tajuttoman pitkä aika vuodella.

 

[Vertsu]

@Enkelinsiipi Ei kurkattu tähystimellä. Keskiviikosta asti aiemmin niukka vuoto muuttui sellaiseksi että kerran päivässä on hulahtanut ihan kunnolla verta ja sitten taas loppuu.
Kuukautisiksi en usko, kun vuotaa vaan n. Puolituntia päivässä ja sitten taas loppuu.
Täällä ei ole paikallista naistenpolia, joten jokainen käynti on 1.5h ajomatka suuntaansa ja siihen aina jonkun läheisen tarvii olla esikoisen kanssa kotona, eli senkin puolesta turhauttaa ravata sairaalalla, tämä oli 5. Kerta.
HcG ottivat maanantaina, se oli 2.3 ja siitä lukemasta en osaa mitään sanoa, muutakun että yli viiterajan se oli vielä. Tyhjäyksestä on ylihuomenna 8 viikkoa.
Soitin tänään polille ja kerroin samalla jaksamiseni olevan asian suhteen lopussa ja neuvoi olla yhteydessä päivystykseen, mutta enhän mä sitten tänään mihkään päässyt, kun en mä esikoista sinne viitsi mukaan ottaa. Täytyy huomenna soittaa sinne päivystykseen.
Kiitos, sinun viestisi rohkaisi minua varaamaan ajan toimenpiteeseen aiemmin kuin ajattelin vaikka sekin nyt meni mönkään. <3

 

[Elea]

Eilen todettiin kkm. Sikiö vastasi viikkoja 6+0, piti olla 7+3. Sain Mifegynen aamulla, yöllä vuotoa ja jäätävät selkäkivut. Oksensin kivusta, vaikka mulla on korkea kipukynnys. Otin 600mg Buranan ja kuuman suihkun, ne auttoivat. En voi parasetamolia käyttää perussairauden lääkityksen vuoksi. Huomenna aamulla klo 8 osastolle cytoja saamaan. Seurannassa olen perussairauksien ja tahdistimen vuoksi. Eikä meillä ketään muuta olisi ollut päivällä kotona kuin minä.
Tämä on nyt elämäni aikana kolmas lääkkeellinen tyhjennys. Eka kkm oli 3/2012. Toinen oli tm 12/2012 ja nyt tämä. Paljon ihmisen pitää oikein kestää ja jaksaa..?

Tyhjä olo. Eilen itku pääsi, enkä oo ihminen, joka näyttäisi tunteita saati itkisi.. huomenna voi olla rankka päivä. Saikkua otin nää kolme päivää, mitä pystyttiin kirjoittaa lääkäristä.

 

[iLa]

Hei,
Uskaltaudun tälle puolelle kirjoittelemaan.

Tiistaina ultrassa todettiin lkm. Piti olla 8+0 mutta vastasi 5+6 ja sykettä ei löytynyt. Sain paikan päällä sen mife lääkkeen ja tänään 4+2 sitä cyto jotain.

Vuoto ei ole vaan alkanut ja mietin että koska pitää mennä tekee asialle jotain.. mietin että kun kaikki on menny reisille nii kai sitä tässä joutuu viel kaavintaan

 

[Enkelinsiipi]

Hei,
Uskaltaudun tälle puolelle kirjoittelemaan.

Tiistaina ultrassa todettiin lkm. Piti olla 8+0 mutta vastasi 5+6 ja sykettä ei löytynyt. Sain paikan päällä sen mife lääkkeen ja tänään 4+2 sitä cyto jotain.

Vuoto ei ole vaan alkanut ja mietin että koska pitää mennä tekee asialle jotain.. mietin että kun kaikki on menny reisille nii kai sitä tässä joutuu viel kaavintaan

Pahoittelut menetyksestäsi. Jos vieläkään vuotoa ei ole, ole yhteydessä vaikka samantien saamaasi naistenpolin tai vastaavan päivysttsnumeroon. Sieltä neuvovat kyllä eteenpäin. Luultavasti käskevät ainakin aamuun odottamaan, mutta saisit soitolla ainakin oikeat ohjeet ja ehkä mielenrauhaa.

Et välttämättä joudu kaavintaan, on mahdollista että joudut osastolle ja ottamaan valvotusti enemmän cytoteceja. Kaavinnasta sanoisin, että sitä pelätään kyllä myös suotta, nykyään se on kohdulle paljon hellävaraisempi. Kokemusta on siis kaavinnasta kevyessä nukutuksessa ja oli ihan "mukavaa" kun sai olla taju kankaalla ronkkimisen ajan. Tsemppiä tuleviin päiviin ja tyhjennykseen!

 

[iLa]

Pahoittelut menetyksestäsi. Jos vieläkään vuotoa ei ole, ole yhteydessä vaikka samantien saamaasi naistenpolin tai vastaavan päivysttsnumeroon. Sieltä neuvovat kyllä eteenpäin. Luultavasti käskevät ainakin aamuun odottamaan, mutta saisit soitolla ainakin oikeat ohjeet ja ehkä mielenrauhaa.

Et välttämättä joudu kaavintaan, on mahdollista että joudut osastolle ja ottamaan valvotusti enemmän cytoteceja. Kaavinnasta sanoisin, että sitä pelätään kyllä myös suotta, nykyään se on kohdulle paljon hellävaraisempi. Kokemusta on siis kaavinnasta kevyessä nukutuksessa ja oli ihan "mukavaa" kun sai olla taju kankaalla ronkkimisen ajan. Tsemppiä tuleviin päiviin ja tyhjennykseen!

Kiitos tsempeistä. Luin lappua minkä sain kotiin niin siinä luki 3-4 pvä jos ei oo vuoto alkanut nii sit yhteys.
Ajattelin kyllä huomenna jo soitella jos ei nyt yön / aamun aikana ala..

Toi olisi kyllä positiivista ettei tarvi olla ihan tässä maailmassa

 

[MyMa]

Liitynpä tänne tähän maailman surkeimpaan liigaan. Allekirjoituksessa näkyy tiivistelmä, mikä tilanne mulla.

Nyt onnesta soikeana kolmannen lapsen yrityksen eka alkionsiirto toi plussan. Varhaisultrassa 7+2 kaikki hienosti ja syke vahva.

11+1 tuossa reilu viikko sitten tuli limaista, veristä vuotoa reilu ruokalusikallinen housuihin. Menin omalle lapsettomuusklinikalleni samantien (olen töissä lähellä) ja siellä todettiin keskeytynyt keskenmeno. Sikiö vastasi koko 8+4 eli oli ollut kuolleena jo 2,5 viikkoa. Raskausoireita oli edelleen, mutta olin takaraivossani ehtinyt miettiä, miksi kohtu ei tunnu yhtään "turpealta" sormelle, kun laitoin alkionsiirron tukilääkettä kuitenkin emättimeen aamuin illoin. Muistan aiemmista kahdesta raskaudesta, että kohtu oli koko ajan kasvanut ja ollut sellaisen turpean tuntuinen, nyt se oli pari viikkoa tuntunut napakalta ja kapealta.

Oli torstai, sain lähetteen sairaalan naistenpolille lääkkeelliseen keskeytykseen. Aika olisi tullut viikon sisään, mutta reilun vrk päästä vuoto alkoi kotona itsestään. Kipu ei ollut kamala, mutta jäätävä määrä hyytymiä valui pyttyyn. Lähdin taksilla sairaalaan, koska olin yön yli yksin kotona ja pelkäsin että pyörryn.

Osastolla sain Cytotecia eka 4 tbl ja 4h kuluttua vielä 2 tbl. Sitten lopulta tuli kaikki ulos, viimeinen satsi oli sellainen hirviö ja kivut ja krampit loppuivat kuin seinään, ei jäänyt epäilystäkään tuliko kaikki, vaikka ei edes ultrattu enää lopuksi. Särkylääkkeillä ja lämpöpussilla pärjäsin hyvin.

Tyhjennys meni siis paljon "helpommin" kuin olin odottanut. Kotiuduin 12h sairaalaan menosta. Jälkivuoto loppui jo 6 päivän päästä ihan kokonaan(!!!!) en voi uskoa, että tässä paskapilvessä on edes tällainen kultareuna. Nyt odottelen että raskaustestiin saisi negan, että pääsee uudestaan klinikalle jatkamaan hoitoja.

Mulla henkinen olo menetyksen suhteen on hyvä. En osaa jotenkin surra että menetimme vauvan. Enemmän surettaa, kiukuttaa ja tuntuu katkeralta se, että tässä meni 1/3 meidän viimeisestä mahdollisuudesta saada vielä lapsi. Tästä tuli surkea kappale meidän surkeaan lapsettomuusmatkaan, jossa aina vaan alleviivataan sitä, että lapsilukuaan ei saa valita kuten "normaalit" ihmiset. Mulla ikää 37v että ihan sikana ei ole enää aikaakaan jäljellä.

Osanotot ja jaksamiset ihan kaikille teille ja meille, jotka joutuu tällaisen kamaluuden kokemaan. Mutta kyllä erityisesti sydäntä kouraisi @MinniN84 tarina, 18 vuotta yritystä ja eka plussa päättyi näin elämä on kyllä helvetin epäreilua.

MUOKS. Vielä jätetään jälkipolville muistiin: että mulla 7 päivää sitten keskeytyneen keskenmenon lääkkeellinen tyhjennys, ja tuona päivänä kun hyytymäinen vuoto oli jo kotona alkanut, oli sairaalassa ennen Cytotecia otetussa verikokeessa hcg 4000 ja jotain rapiat päälle. Vuoto loppui kokonaan 6 vrk jälkeen ja 7 vrk jälkeen raskaustesti negatiivinen (kotitesti). Eli hyvin nopeastikin voi hcg poistua verestä, jos tyhjennys onnistuu hyvin.

 

[Evannu]

Kirjoitan myös oman, kolmen viikon takaisen kokemukseni tänne siinä toivossa, että se auttaa rohkaisemaan teitä, joilla lääkkeellinen tyhjennys on edessä. Nämä jaetut kokemukset ehdottomasti auttoivat minua, kun omaa tyhjennystä vielä odotin.

Syynä tyhjennykselle oli tuulimuna, joka todettiin heinäkuussa ensin 2 x neuvolaultrassa ja sitten vielä klinikalla, kun käytiin tyhjennysnapit hakemassa. Viikkoja olisi tuolloin pitänyt olla jo 9 + jotain mutta lääkäri arvioi raskauden ehkä jonnekin v5 + jotain maksimissaan. Se ruskuaispussi tms näkyi, mutta ei merkkejä alkiosta, joten diagnoosina tm.

Klinikalla otin mifegynen ja mukaani sain 6 kpl parin päivän päästä kotona laitettavia cytoja. Klinikalta käytiin miehen kanssa suoraan kaupassa ja siellä ollessa tuli fiilis, että maailma kallistui, kun yllättäen alkoi huimata ja heikottaa. Olo meni ohi nopeasti, mutta mifegynestä jäi kyllä sellainen etova ja ei niin täysissä voimissaan oleva fiilis.

En alkanut vuotamaan mifegynestä, ke tai to aikana, joten pe aamuna otin ensin kipulääkesetin (burana 600 ja panadol 1000), tunnin päästä siitä laitoin 4 cytoa emättimeen ja kävin sänkyyn odottamaan mitä tuleman pitää. Mainittakoon, että mua jännitti, suorastaan pelotti ihan hirveästi tässä kohtaa. Jotenkin olin varma, että tulee ihan hirveät kivut ja vuodot. Lisäksi pelkäsin pyörtymistä todella paljon. Onneksi miehen äiti tuli hakemaan meidän 8kk vauvan hoitoon siksi päiväksi, jotta mies saattoi olla mun lähellä. Mutta mutta, tunti meni eikä mitään, ehkä lievää menkkamaista kramppia, jotain hyvin, hyvin lievää supistusta sain päässäni kehitettyä, mutta ei muuta. Ehkä parin tunnin päästä ekoista napeista aloin vuotaa maltillisesti, kuitenkin niin paljon että kun oli viimeisten 2 cyton aika laitoin ne kielen alle.

Viimeisten cytojen jälkeen aloin vuotaa runsaammin, määrää voisi verrata ekoihin menkkapäiviin. Kivut loistivat yhä poissaolollaan ja nyt aloin pohtia toimiiko lääkkeet mulla lainkaan. Vain kevyesti jomotti lantiosta. Siinä iltapäivän aikaan aloin sitten liikkua enemmän elokuvan katsomisen lomassa, ja keinutella itseäni seisaaltaan, kun lopulta holahti pikkareihin jotain "isoa, kovaa ja kiinteää", aivan kuin geishakuula tms. olisi pudonnut emättimestä. Tätä tapahtui pariin- kolmeen kertaan. Juoksin sitten aina vessaan ja istuin siellä hetken. En olisi halunnut nähdä mitään raskausmateriaalia, mutta kyllä sitä sitten siteeseen oli jämähtänyt myös. Sellaista harmahtavaa, verensekaista ja ryynimäistä. Ja täytyy sanoa, että haisi kyllä todella pahalle. Mutta edelleen kivut olivat minimissään. Jotenkin odottelin niitä vain koko ajan.

Näin kului loppupäivä, ilta ja yö. Mulle tuli jopa vähän huijattu olo, niin typerältä kuin kuulostaakin, kun kipuja ei ollut nimeksikään. Vuoto jatkui lauantaille, ja jotain kohdunseinämää tuli vielä ulos, mutta sunnuntaina vuotokin tyrehtyi. En kuitenkaan uskonut tyhjennyksen olevan siinä, sillä lantion seudun krampit pitivät pintansa vielä pitkälle seuraavaan viikkoon. Seuraavan viikon aikana ulos tulikin vielä pariin otteeseen enemmän kiinteämpää materiaalia. Myös vuoto voimistui ja välillä tyrehtyi, mutta kun materiaalit oli vuotaneet loppuivat krampitkin. Kävin viikon päästä tyhjennyspäivästä omakustanteisesti ultrassa varmistamassa kohdun tyhjenneen, jonka gyne vahvisti. Vuosin tuosta vielä ehkä viikon sellaista rusehtavaa tuhrua, mutta jälkivuoto jäi kohdallani reiluun 2 viikkoon.

Eli minun kokemukseni lääkkeellisestä tyhjennyksestä oli fyysisesti... vaivaton ja helppo. Ehkä liiankin helppo? Odotin paljon pahempaa, mutta en lopulta saanut edes kivuliaiden menkkojen kaltaista kokemusta. Tunsin jopa jonkinlaista häpeää siitä, ettei tyhjennys ollut haastava. Aivan kuin koko raskautta ei olisi ollutkaan. (Eihän alkiota ollut, mutta toivoin kai kroppani taistelevan raskauden säilymisen puolesta kovemmin, joka ilmenisi kipujen muodossa.) Näin jälkikäteen olen kyllä kiitollinen, että pääsin vähällä. Lisäksi tuulimuna itsessään varmasti helpotti tuota fyysistä kokemusta. Mutta se tyhjä olo ja suru raskauden menetyksestä olikin yllättävän suuri, kun tyhjennys oli ohitse.

 

[Tuuttis]

Mutta se tyhjä olo ja suru raskauden menetyksestä olikin yllättävän suuri, kun tyhjennys oli ohitse.

Tämä osui... Tuulimunaraskaus meilläkin 2024 tammikuussa, joka keskeytettiin lääkkein. Ultraava lääkäri pahoitteli aidosti, ettei näe elinvoimaisia raskautta. Sen sijaan kun hain saikkua lääkkeiden aiheuttaman tosi pahan olon ja runsaiden vuotojen takia, työterveyslääkäri tuulimunaraskaudesta kuultuaan totesi "no eihän se edes ole oikea keskenmeno". Ei olisi voinut hämmentää ja sattua enempää, vaikka olisi lyönyt avokämmenellä naamaan. Vaikkei siellä alkiota ollutkaan, oltiin jo viikkoja eletty "meille tulee vauva" -kuplassa ja menetys tuntui sen mukaiselta.

 

[Evannu]

Tämä osui... Tuulimunaraskaus meilläkin 2024 tammikuussa, joka keskeytettiin lääkkein. Ultraava lääkäri pahoitteli aidosti, ettei näe elinvoimaisia raskautta. Sen sijaan kun hain saikkua lääkkeiden aiheuttaman tosi pahan olon ja runsaiden vuotojen takia, työterveyslääkäri tuulimunaraskaudesta kuultuaan totesi "no eihän se edes ole oikea keskenmeno". Ei olisi voinut hämmentää ja sattua enempää, vaikka olisi lyönyt avokämmenellä naamaan. Vaikkei siellä alkiota ollutkaan, oltiin jo viikkoja eletty "meille tulee vauva" -kuplassa ja menetys tuntui sen mukaiselta.

Voimia myös sinne
Ja siis uskomatonta, miten tunteeton vastaanotto työterveyslääkäriltä muutenkin km pysäyttää, ja sitten vielä tuollainen tokaisu hyvinvoinnin ammattilaiselta Jotenkin sitä kuvittelis, että alan henkilö osaa olla tilanteessa lempeä, mutta ehei. Meillä oli onneksi kaiken kaikkiaan hyvää sanottavaa hoitajista/lääkäreistä, vaikka vähän liukuhihnatyyppisesti km hoidettiinkin. Yritin ajatella niin, että joo tämä on heille arkipäivää, mutta meille hyvin järisyttävä, toivon mukaan ainutkertaiseksi jäävä kokemus. Tuosta olen myös saanut lukea täälläkin, että tm vähätellään km joukossa. Aivan kuin meillä tm kokeneilla ei olisi lupa surra vauvaa, vaikka teknisesti häntä ei olisikaan ollut

 

[Yrttiteetä tekisi mieli]

Voimia tuulimuna-kokemuksen vähättelyä kokeneille. Toivottavasti kyseiselle henkilölle vähän kerrassaan tihkuu palautetta loukkaavasta kohtelusta.

Mä olen parhaillani osastolla (rv14+0), odottelen josko seuraava cyto-annos (neljäs, 4 tabletin alkuannos mukaanluettuna) viimein laukaisisi kouristukset niin että saisin sikiön puskettua ulos. Hieman raskausmateriaalia on jo tullutkin ja aika isoja hyytymiä (viimeisintä teki mieli jo arvella istukaksi, vaikka en tiedäkään olisiko se tullut sikiöstä irrallaan) mutta pientä peikkolasta vielä odotellaan. Tultiin jo aamukuudeksi siltä varalta että tässä kestää mutta silti tuntuu vähän yllättävältä. Kivut oli pahat alussa (varmaan ennen kuin kipulääke ehti vaikuttamaan) ja vähän ennen puolta päivää kun materiaalia alkoi ensimmäistä kertaa tulla reilummin, mutta silloin otetun kipulääkkeen jälkeen on kyllä ollut aika hiljaista. Tipan paikka viriteltiin käteen päivävuorolaisen tullessa töihin vahvempia kipulääkkeitä varten, mutta tablettilääkkeet ovat toistaiseksi riittäneet aika hyvin.

Olin aiemmin vähän kahden vaiheilla haluanko nähdä vauvaa nyt kun keskeytykseen päädyttiin nt-ultran morfologialöydösten perusteella, mutta mitä pidempään tässä kestää niin sitä enemmän alan kallistua sille kannalle ettei katsominen voi niin kamalaa olla.

 

[Yrttiteetä tekisi mieli]

Mä olen parhaillani osastolla (rv14+0), odottelen josko seuraava cyto-annos (neljäs, 4 tabletin alkuannos mukaanluettuna) viimein laukaisisi kouristukset niin että saisin sikiön puskettua ulos. Hieman raskausmateriaalia on jo tullutkin ja aika isoja hyytymiä (viimeisintä teki mieli jo arvella istukaksi, vaikka en tiedäkään olisiko se tullut sikiöstä irrallaan) mutta pientä peikkolasta vielä odotellaan. Tultiin jo aamukuudeksi siltä varalta että tässä kestää mutta silti tuntuu vähän yllättävältä.

Päivitän tähän että osa raskausmateriaalista tuli ulos 1. päivän jälkeen yöllä mutta ei kaikki, vaikka cytotec-hoitoa jatkettiin vielä toinen päivä. Joten tänään tyhjennetään loput nukutuksessa imukaavinnalla.

Edit. Toivottavasti tämän päivän aikana, kun kiireellisemmät menee jonossa mun edelle. Alkaa paasto tuntua vaikka tipan onneksi sainkin etten ihan pääse kuivumaan.

Editedit. Toimenpide saatiin tehtyä iltapäivällä kahden jälkeen ja lääkärin mukaan kaikki meni suunnitellusti. Nyt oon ollut jo kolme päivää kotona surutyötä aloittelemassa/jatkamassa.

 

[Minmar]

Liityn minäkin tänne, taas. Kolmas raskaus vuoden sisään, tällä kertaa alkoi PAS-hoitojen ollessa tauolla kevään keskenmenon jälkeen, yllättäen spontaanisti.

Eilen 7+4 käytiin yksityisellä varhaisultrassa (se kun ei Pirhan alueella sisälly, kun ei ollut hoitojen myötä alkanut raskaus) ja aivan kuten keväällä, sikiön koko oli vain 6+1 ja syke lähes olematon

Viimeksi PAS-raskauden keskenmeno alkoi 6 päivää varhaisultrauksesta ja kohtu tyhjeni muutamassa tunnissa, seuraavan päivän kontrolliultra muuttui siis km:n toteamiseksi ja sain kuitenkin 2 cytoa, koska hieman oli jäänyt materiaalia kohdunsuulle.

Nythän tilanne on silleen entistä kamalampi, että kun ei ole lapsettomuushoitojen piirissä, niin tuntuu, että on tosi yksin lähestyvän km:n kanssa.
Onko kellään tietoa, pääseekö kunnalliseen kontrolliultraan, erityisesti jos km ei ole viikon päästä vielä alkanut? Onko neuvola nyt oikea paikka olla yhteydessä? Joka tapauksessa neuvolan ensikäyntiä pitää vähintään siirtää, ellei perua.

Voimia meille kaikille, jotka ovat tämän kokeneet ja/tai kokemassa parhaillaan

 

[Nektariini86]

@Minmar Meillä sama tilanne heinäkuussa (syke hyvä, alkio viikon liian pieni) ja silloin käytiin suosituksesta kontrolliultra ensin viikon päästä viel yksityisellä ja sieltä sit lähete naistenklinikalle kun sykettä ei enää ollut. Siitä n. viikko niin ultraus vielä naikkarilla ja lääkkeet. Sun kohdalla olisin vielä sinne yksityiseen yhteydessä et saisiko sieltä lähetteen tai varmasti neuvolastakin osataan kertoa kun kertoo sinne tuon ultran löydökset. Paljon voimia sinne

 

[Aakkoset]

Liityn minäkin tänne, taas. Kolmas raskaus vuoden sisään, tällä kertaa alkoi PAS-hoitojen ollessa tauolla kevään keskenmenon jälkeen, yllättäen spontaanisti.

Eilen 7+4 käytiin yksityisellä varhaisultrassa (se kun ei Pirhan alueella sisälly, kun ei ollut hoitojen myötä alkanut raskaus) ja aivan kuten keväällä, sikiön koko oli vain 6+1 ja syke lähes olematon

Viimeksi PAS-raskauden keskenmeno alkoi 6 päivää varhaisultrauksesta ja kohtu tyhjeni muutamassa tunnissa, seuraavan päivän kontrolliultra muuttui siis km:n toteamiseksi ja sain kuitenkin 2 cytoa, koska hieman oli jäänyt materiaalia kohdunsuulle.

Nythän tilanne on silleen entistä kamalampi, että kun ei ole lapsettomuushoitojen piirissä, niin tuntuu, että on tosi yksin lähestyvän km:n kanssa.
Onko kellään tietoa, pääseekö kunnalliseen kontrolliultraan, erityisesti jos km ei ole viikon päästä vielä alkanut? Onko neuvola nyt oikea paikka olla yhteydessä? Joka tapauksessa neuvolan ensikäyntiä pitää vähintään siirtää, ellei perua.

Voimia meille kaikille, jotka ovat tämän kokeneet ja/tai kokemassa parhaillaan

Mulla vain kokemusta nt-ultrassa todetusta kkm. Silloin saatiin lääkkeet kouraan ja onnea tyhjennykseen, soittivat pari. Päivän päästä, että menikö kaikki hyvin. Mitään muuta seurantaa ei ollut. Käskettiin olemaan narkkarin yhteydessä, jos tulee vakavia oireita tms. Mitään jälkitarkastuksia ei ymmärtääkseni tehdä ainakaan julkisella, kuin jos kkm tapahtunut vasta rv 13-15 jälkeen?