Kuulumisia :))

Hui, siellä alkaa olla h-hetki lähellä mirr!! Tsemppiä loppumetreille!!Jänskättääkö synnytys yhtään?
Monet on sitä kaukalopussia kehunu. Ite en oo kokeillu, jostain syystä miellän sen turhakkeeksi.:P Tietty jos on oikein tuliluontoinen vauva, joka vihaa haalarin pukemista niin ehkä se sit ois helpompi, mutta kyllähän nyt pikkuvauvat yleensä antaa haalarin pukea, vaikka ääneen protestoisivatkin. Ainakin sit tottuvat heti pienestä pitäen siihen pukemiseen.:) Eiköhän ne pussit ihan lämpimiä ole, sitä varten suunniteltuja.

Hurjan paljon tuollainen yks vee oppii uusia juttuja...!! Mielenkiintoista seurailla miten toinen kehittyy.:) Meillä E puskee kovasti hampaita, niitä taitaa olla jo 12.:P Ja lisää tulee, saa nähä milloin puhkeavat. Käveleekin jo kuin vanha tekijä -melkein JUOKSEE- vaikka on vasta 1,5kk kävellyt.=) Ja hyvin ylettää kaikille pöydille, saa varoa, ettei jätä tavaroita liian reunalle..... Sellanen kokeiluvaihe menossa, että kaikkea kiellettyä kokeillaan uudestaan ja uudestaan sataviiskyt kertaa peräkkäin. Oikein kurillaankin, jos ei muuten. Kattoo isiä tai äitiä ovelasti ja koittaa päästä koskemaan johonkin mihin ei sais. Koko ajan tarttee olla kieltämässä. Mutta...se kuuluu tähän ikään.:P
Puhettakin poika suoltaa, enimmäkseen vauvalöpinää kylläkin.;) On kova poika höpöttelemään. Muutamia ymmärrettäviä sanojakin ja ilmaisujakin tulee, kivaa kun alkaa tulla jotain ymmärrettävääkin tekstiä väliin.:D hih.<3
 
sillai jännittää ett meneekö yhtä hyvin ku eka, kesto oli 10h, ponnistusvaiheesta ei jääny pelkoja ja sekin kesti vaan 20min. muistan kyll ett viime vuonnakin pelkäsin et jos mulle tai vauvalle käy jotain, ja se on nytkii päällimmäisen mielessä, miten mun lapset ja mies pärjäis ilman mua tai miten mä kestäisin jos menettäisin vauvan. normaalia kylläkin tommoset ajatukset, ahistavia vaan :) 

likalla on vasta neljä hammasta ja seuraavaa kuolaa kovasti jo.
minä ja mies tietty ymmärretään kun päivittäin lasta kuunnellaan ja katsellaan joitain sanoja, äiti ja iskä tulee omalla tavallaan, mut en oo vielä kirjottan vauvakirjaan että osaa ne sanoa, sit vasta kun joku muukin tunnistaa ne. ihanan helppo ja rauhallinen lapsi, iltasin puuron jälkeen otetaan syliin sänkynsä viereen ja laitetaan semmonen tilulilu soimaan, pyytää itse sänkyyn tai jää jätettäessä, ruuan kanssa meillä käytössä kaikki lelut ja turhakkeet että söis, musta parempi noin päin, kestän ruuan kanssa kiukuttelevan lapsen mut en ehkä joka ilta hirveetä huutonukutusta :)
ei sitä aina ymmärrä kuin paljon yks veekin ymmärtää, joka päivä itte kokee jonkuu ahaa-elämyksen, että oompa mä pitänny lasta jotenkin 'tyhmänä', sehän ymmärsi heti mitä mä sanoin :)
ootteko kovasti antaneet yökylään lapsia ? meillä ollu vasta kerran eikä isäntä ole saanu lupaa viedä mun sairaalassaolo aikana :D en tiiä mikä siinä on, en vaan halua antaa öiks pois.
 
E on ollu kaks kertaa yökylässä, ekan kerran 9kk ikäisenä. Ja oli vieraassa paikassa molemmilla kerroilla kuin kotonaan.:D Tiukkaa teki antaa, jotenkin sitä vaan aristelee, vaikka tietää, että toinen pärjää... Mutta kyllä se teki hyvää saada vähän ihan omaa aikaa, siinä akut latautu nopeasti. :)
Sit on viimestään taas pakko antaa heppuli yöhoitoon, kun lähdetään synnyttämään. Tai no ei välttämättä... Mulla kun on toive siitä polikliinisestä synnytyksestä ja jos se toteutuu ja vauva syntyy esim. aamupäivästä niin sithän ollaan jo kotona seuraavaksi yöksi. :)
Ois heppu varmaan useamminkin hoidossa, mutta tämän meiän hoitopaikan hoitaja käy vielä koulua (16v) ja hänen vanhempansakin tekevät töitä. Kesällä oli helppo antaa yöksi, kun hoitaja itsekin lomaili.=)

E on kiukutellut taas pari päivää aika lailla, vaivaa vissiin hampaat taas. Johan siihen tulikin taukoa, vaikka tekikin kolmessa viikossa viisi hammasta. Mutta taitaa nuo poskarit olla aika kipeä juttu pukata suuhun...:O Vaikka kyllä niistä viidestä uudestakin hampaasti kaks oli poskareita, hmmm...

Ja kyllä vaan oppivat ja ymmärtävät nopeasti ja paljon nämä pienet ihmisen alut!:D Se on ihan uskomatonta kuin ne ymmärtääkin... Siinä on haastetta itelle, ettei ihan aliarvioi toista...;) Hih...
Välillä taas tuntuu, ettei E ainakaan "ymmärrä" mitään, kun kokeilee samoja jäyniä uudestaan ja uudestaan. No eihän se oikeasti ole ymmärtämisestä kiinni, vaan kokeillaan rajoja ja sitä reagoiko vanhemmat. Mutta rasittavaa on pitemmän päälle...Että uhmaikää odotellessa, ounou.:D:D

Tsempit mirr lähestyvään synnytykseen!!!!:) Toivottavasti kaikki menee hyvin ja suht nopeasti taasen!!
Onhan nuo ihan luonnollisia huolia mitä sulla on. Mutta eiköhän kaikki mee hienosti, peukut sille!!=)
 
mulla on ollu yllätys miten vähällä komentamisella on päästy, mut neiti kun täytti 1v ni tuntu et sinä päivänä se laitto jonkuu riiviö-vaihteen päälle. ei koske digibokseihin, tietää ettei takan edessä leikitä eikä siihen etenkään kosketa, kaikki tämmöset kyllä muistaa ja noudattaa niitä, mut kaikki pienet uudet jutut ! esim syöttötuolissa tai vannassa seisomaan nouseminen, ole siinä nyt uskottava kun toinen nousee polvilleen ja ottaa semmosen häähää- ilmeen ja oikeen oottaa et millon äitin pokka pettää, ja sehän pettää :D

mulla ei kestäis yhtään kattoo kun neiti istuu ja polkee jaloilla lattiaa ja itkee ja kiukuttelee, yritän ukollekin sanoo ett pakko sen on oppia siihen ett aina ei saa mitä haluaa ja pitää osata vähän raivotakin, eikä niin et kun kiukuttelee nii annetaan kuitenkii se kännykkä sille leikittäväks kun sillä tuli niin paha mieli kun otettiin se pois.

ja kiitos, eiköhän tästä selvitä kunnialla, muakaan ei oikeen hotsittais jäädä sinne sairaalaan, mut kai kuiten otan vastaan senkii majapaikan kaheks yöks, jännittää vaa kaikki maidonnousut ja muut. enkä tiiä osaisinko sitte levätä kotona ? likkaa on jo nyt kaamee ikävä kun ajattelee et joutuu olee erossa.
 
Toi on niin totta, että on vaikee olla nauramatta, kun muksu oikein veikistelee ja virnuilee ilkikurisena tehdessään jotain kiellettyä...XD Sitä yrittää pitää pokkansa, mutta välillä ei onnistu, ei sit millään.:D Osaavat olla ovelia, vaikka ovat noin pieniä.;)

Me käytiin tänään Ikeassa, löysin E:lle unipussin ja vauvalle tuli ostettua muutama harso, pissialusta, lakanoita ja pitsiverhot, jotka tuunaan katosverhoksi pinnikseen (maksoi hurjat 9,99e! Kaupasta pelkkä kangas ois tullu kalliimmaksi, joten hyvä ostos.=)) Täytyy vaan vähän lyhentää niitä verhoja ja sommitella ne tuohon telineeseen. Saatiin siis yhdeltä tutulta niiden tytön vanha verhoteline, aattelin kokeilla tuliskos siitä kivan näköinen.:)

Ois kova polte päästä jo petaamaan vauvan sänkyä, mutta täytyy ensin siirtää tuo esikoinen pinniksestä toiseen sänkyyn, että pääsee vauvasänkyä laittamaan.:P Pesänrakennusvietti on KOVA!!!:D
 
Heipsulis taas, pitkästä aikaa :)

Työt alko kk sitten ja kauheesti semmonen jokapäivänen töissä istuminen rajottaa kaikkee oikeeta tekemistä, niinku tänne kirjottelua XD

Kurkkisin tuolta Uudestaa raskaana- keskustelusta, melkosen monta uudelleenodottajaa! Ihanaa, onnea kaikille! Meillä edelleen vaan yritetään sitä pikkukakkosta, vielä ei mitään tulosta oo syntyny. Tää loppuvuosi yritetään ihan keskenämme ja jos ei silti tärppää, ni sitten mennään jo tutkituttamaan, josko jostakin löytyy jotain häikkää.

Vauvakuume on kova, etenkin nyt kun tuo oma vauva täytti vuoden ja on jo aika iso poika. Pöydän tai sohvan reunasta kiinnipitäen tai seinää vasten nojaten tepsuttelee menemään, samoin semmosen kärryn kanssa kävelee, mut ilman tukea ei vielä. Vauhtia toki riittää näinkin, etenkin nyt kun osaa jo mennä portaat molempiin suuntiin. Siinä saa äiti olla sydän syrjällään vahtimassa kun toinen koheltaa alas rappusia :/

Tosta tottelemisasiasta, meillä kans on just tuommosta "tiiän ettei näin saa tehdä, mut teenpä silti"-virnuilua. Takkaan poika ei koske, kun on kielletty ja komennettu niin miljardi kertaa. Hän menee kovalla touhulla kohti takkaa, pysähtyy n. 2 metriä ennen ja jää siihen istumaan ja tuijottamaan, osottelee tulta ja huutelee jotain hööhöö-juttujaan :) MUTTA. Uuni keittiössä onkin sitten niiiiiiiin mielenkiintonen, että vaikka kuinka kieltää, ni sitä luukkua täytyy mennä taputtelemaan, jos uuni on päällä (=valo palaa sisällä). Ja kun kieltää, M katsoo, nauraa ja jatkaa taputtelua. Sitten ku hänet nostaa pois siitä vierestä, tulee kauhee kiukku, niinku koko maailma romahtais just siihen paikkaan.

Meillä on nyt päästy (ainakin hetkeks) eroon korvatulehduksista, mut pari viikkoa sitten poika sai päiväkodista enterorokon. Kamala tauti :( Tarttui muhunkin ja kädet on vieläkin ihan pilkulliset vaikka oon ollu terve jo viikon, samoin pojalla on jaloissa vielä jäljet näpyistä.

Isänpäivä lähestyy ja voih, miten äidiltä pääsi itku, kun hain pojan tarhasta ja siellä oli askarreltu isänpäivälahja ja -kortti :') pienet oli sohinu maalia purkkiin ja korttiin, se oli jotenkin niin liikuttava, ihana :)
 
Kirjotellaas nyt sit pitkästä aikaa tännekin pikakuulumiset... :)
Meidän tyttönen syntyi 28.01. (rv 40+5) mitoin 3390g ja 49cm. Täydet 9/9 apgaria.
Nyt Aada on jo 1kk 4pvä.:)
Isoveli on ylpeä siskosta. Haluaa halia ja sylitellä, käy usein kattomassa siskoa, kun se nukkuu. Silittelee päätä jne. Kun kaks viikkoa oli menny vauvan syntymästä niin E alkoi vähän mustasukkaiseksi, mutta ei kohdistanu sitä mitenkään vauvaan, kiukutteli vaan meille ihan hirveästi (ymmärrettäväähän tuo, kun ei saa enää niin paljon huomiota kuin haluaisi..:/ ). Mutta nyt alkaa taas jo helpottaa.=)

Elo kahden pikkusen kans on sujunu mallikkaasti. Pelkäsin, että mitä siitäki tulee, mutta täähän on oikein rattoisaa ja nautittavaa!=)
Öisin saan nukkua hyvin, kun otan tytön vaan viereen syömään ja pistän ite silmät kiinni.;) Nostan neidin sit jossain vaiheessa takas omaan sänkyynsä (joka on meidän sängyn kylessä sivuvaununa, eli mun ei tarvi koko yönä noussa sängystä. Helpottaa KUMMASTI!!). Tuolla on iso rooli, että saan nukkua kunnolla niin sit kyllä jaksan vaikka mitä.:) Ja nyt ei tullu mitään babybluesia ollenkaan!!:) Jälkisupistukset oli yllätys kyllä. Ja jälkivuotoaki oli enempi. Voisin muuten varata jälkitarkastuksenki jo, pitäis muistaa...:P

Isoveikka on vähän kärsiny korvatulehuksista, mutta ne ei oo onneksi vaikuttanu päivällä mitenkään. Ainoa oire on ollu öisin huutaminen. Nii ja ruoka-aineallergiaa veikalle pukkaa, kotosalla nyt altistetaan mahdollisille allergeeneille. Onneksi mun on helppo rajata niitä allergeenja, sillä oon ite myös ollu lapsena joilleki jutuille allerginen ja samat jutut nyt kokeillaan E:lla. Tomaatti nyt aineski on yks.
Isoveikka juoksentelee ympäri kämppää, sovittelee hienosti kuoma-kenkiä jalkaan ja tepsuttelee ne jalassa sisällä. E syö ite ruokansa ja nokkamukit pantiin jo pois. Uusia sanoja on alkanu tulla, esim "pikkusikko". Aaaaw<3 Ihana seurata kuinka nämä minit kasvaa ja kehittyy.<3

Mutta sellasta... :) Kevättä ilmassa, sieltä se kesä tulee!!<3
 
:greet025
Eksyisköhän tänne joku muukin kertomaan kuulumisia.
Meille on tulossa PikkuPikku juhannuksen tienoilla. :)
E:n pahin uhma on (toistaiseksi) laantunut, A:n uhmaa odotellessa...:rolleyes:
 
Takaisin
Top