Kun ei uskalla odottaa

Keskustelun 'Laskettu aika huhtikuussa 2015' aloitti Fizzi, 10 syys 2014.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | Top 100
?

Odotan rohkeasti

Poll closed 17 syys 2014.
  1. kyllä

    1 vote(s)
    6.7%
  2. en

    3 vote(s)
    20.0%
  3. varovaisesti

    11 vote(s)
    73.3%
  1. Mamma_88 Peruskäyttäjä

    HiHi minun miehellä on vähän samaa ongelmaa. Nyt tosin jo edes puhuu vähän vauva-asioista, kun kahdessa ultrassa on elävä alkio näkynyt. Mutta ei kyllä innostunut pinnasänkyjä ja hoitopöytiä katselemaan, vaikka yritin netistä esitellä.. :)
  2. Kyfi000634 Aloittelija

    HiHi, vaikeahan se on uskoa johonkin jota ei näe tai pysty koskettamaan. Minäkin uskoin vasta ultran jälkeen, että kyllä sielä pieni köllöttelijä on :)
  3. Pipsa* Aloittelija

    Kamalaa sano tätä, mutta ihanaa kun en ole ainut "rutisija". Mulla on ollut testien teko hetkestä asti sellainen olo että kaikki ei ole hyvin. Kärsin tästä tilanteesta ihan kauheesti. Tieto lisää tuskaa, niinhän sitä sanotaan...
    Kolmas raskaus menossa, kaksi ekaa mennyt hyvin, ja terveet lapset syntyneet...
    Joten miten voi käydä säkä että kolmaskin menee hyvin...

    Mulla ei ole ketään joka kuuntelee tai uskois mun tuntemuksia. Kaikki hokee koko ajan että kyllä kaikki on hyvin! Mutta kun tunne on että ei ole! Oon ihan 98% valmistautunut siihen että kun menen ultraan että lääkäri sanoo että täällä ei ole ketään, tai sykettä ei näy..

    Maailman ihanintahan olisi jos kaikki olisi hyvin ja sitä tietysti toivon eniten kun mitään... Mutta.... :sad001
  4. Mamma_88 Peruskäyttäjä

    Hirvee tilanne sulla Pipsa, jos on noin vahva aavistus siitä ettei kaikki oo hyvin.. :sad001
  5. Kyfi000634 Aloittelija

    Toivottavasti Pipsa pääset pian ultraan ja saat hyviä uutisia!
  6. eveliina23 Peruskäyttäjä

    Pipsa, toivotaan että kaikki on hyvin! Milloin pääset ultraan? Ymmärrän tuon tunteen ja tiedän ettei ole kiva silloin odottaa.. :sad001

    Minä olin luottavaisin mielin ekaan ultraan asti ja sen jälkeenkin, mutta nyt reilu viikon on tuntunut ettei kaikki ole enää hyvin. Onnekseni mies on edes uskonut että kaikki on hyvin, paitsi eilen mieskin alkoi epäröimään. Tuli itsellekin vielä epävarmempi olo. En vaan voi uskoa, että me koskaan saataisiin omaa lasta. 23.päivä on ultra, silloin pitäisi olla 12+4. Olen todella peloissani ja kyllä olisi valtava helpotus jos sitten olisi kaikki hyvin. Itkuksi meni koko eilinen päivä, vapaapäivänä pelko on kokoajan läsnä.. selkeitä oireita edes kaipaisin nyt..
  7. granger Tuttu foorumilla

    Tsemppiä Pipsa! Ultrassa pitäisi jo noilla viikoilla saada selvyys ja toivottavasti myös rauha jatkaa odotusta hyvillä mielin. Kunpa jaksaisit uskoa, että kaikki on hyvin kunnes toisin todistetaan.


    Sent from my iPhone using Vau Foorumi
  8. granger Tuttu foorumilla

    Eveliina, kun ultrassa jo kertaalleen on näyttänyt kaikki hyvältä, on aika todennäköistä, että raskaus jatkuu normaalisti :) oliko sinulla millainen tausta yrittämisen osalta? Kun jotain, mihin ei ole jaksanut enää uskoa, tapahtuu on varmasti hankala uskoa, että kaikki menisi hyvin. Viikkojen karttuessa toivottavasti sinäkin voit olla levollisemmalla mielellä. Reilu viikko ultraan meillä molemmilla. Toivottavasti uutiset ovat yhtä iloisia kummallakin!


    Sent from my iPhone using Vau Foorumi
  9. Pipsa* Aloittelija

    Keskiviikkona on semmonen pikaultra, tsekataan vaan onko siellä mitään. Kun neuvolassa sanoin terkalle et kun on vaan niin kauhee huoli.. Onneks oli ymmärtäväinen ja varas ajan sinne niin ei tarvii oottaa ntultraan 3.10 asti.
    • Tykkää Tykkää x 1
  10. niisku Aloittelija

    Hyppään tuolta toukokuisten puolelta. Niin toivottua ensimmäistä odotamme ja pelkään aivan hirmuisesti! Oireet on lähes olemattomia ja olen aivan varma että jotain on pielessä. Ensi viikolla on eka neuvola ja silloin viikkoja 8. Toivon saavani helpotusta olooni. Elämässämme on tapahtunut paljon ikäviä asioita ja on vaikea uskoa että meille tämä onni suotaisi. Mieheni lisäksi kukaan ei odotuksesta tiedä. En halua tuottaa kenellekkään pettymystä.

    Sent from my HTC One SV using Vau Foorumi mobile app
  11. Kyfi000634 Aloittelija

    Tervetuloa joukkoon Niisku :)
    Olisiko sinulla ystävää jolle voisit kertoa odotuksesta ja puhua peloista ja ajatuksista?
    Älä ihmeessä ajattele, että tuottaisit pettymyksen! Näihin asioihin kun valitettavasti voimme vaikuttaa hyvin vähän.
  12. eveliina23 Peruskäyttäjä

    Granger, kiitos vastauksesta. nyt on 3 vuotta ja 5 kk siitä kun alettiin yrittää. Loppukeväästä oli ensimmäinen raskaus, päättyi keskeytyneeseen keskenmenoon. Tämä raskaus oli seuraavasta kierrosta jossa sai yrittää. On vaan semmonen olo, että tuo oma vaisto on oikeassa. Toivottavasti olen väärässä... vielä viikko tätä epävarmuutta.
    Toivotaan tosiaan että saatais molemmat hyvät uutiset. Sitten olis jo sen verran pitkällä että pahimmat riskit olis ohi. Nyt toivon että mies pääsisi mukaan ultraan, ei pitäis yksin kestää sitä alkujärkytystä ja pettymystä. On kyllä henkisesti raskasta aikaa.
    • Sympatiaa Sympatiaa x 1
  13. rondine Rakastunut foorumiin Huhtikuunmammat 2015

    Minulla on ollut todella paljon epävarmuutta ja pelkoa heti alusta asti. Raskausoireet katosivat rv 6 moneksi päiväksi ja olin aivan varma, että oli mennyt kesken. Varhaisultrassa kuitenkin näkyi pieni sykkivä sydän rv 7+0, joka rauhoitti mieltä silloin. Kuitenkin sitten rv 8 epävarmuus tuli takaisin hiljalleen. Aloin jo miettiä uutta ultraa yksityisellä, koska tuntui niin pitkältä ajalta odottaa sitä julkisen puolen ultraa. Ajattelin kuitenkin ensin kokeilla kotidoppleria, joten tilasin sen ja hain sen eilen postista. Vaikka olin lukenut monesta paikasta, että kotidoppleria ei kannata kokeilla liian aikaisin ja minulla on vielä taaksepäin kallistunut kohtu, en millään voinut malttaa mieleni ja kokeilin sitä heti eilen, rv 9+5. Ei tarvinnut etsiä noin minuuttia kauemmin ja sieltä se löytyi, pienen pieni sykkivä sydän. :Heartred Rauhoitti mieltäni todella paljon ja nyt tuntuu, että voin taas nauttia raskaudesta. Dopplereista ollaan monta mieltä, mutta itselleni se tulee varmaan olemaan korvaamaton!
    • Tykkää Tykkää x 3
  14. rondine Rakastunut foorumiin Huhtikuunmammat 2015

    Eveliina23, paljon voimia sinne. Muistan todella hyvin sen suuren ahdistuksen, kun minulla oli todella vahva tunne siitä, että pikkuinen on kuollut. Viikko odottelua tuntui aivan ylivoimaiselta. Minun kohdalla vaisto oli täysin väärässä, vaikka niin varma olinkin. Toivon todella, että sinulla on myös!
  15. eveliina23 Peruskäyttäjä

    Kiitos paljon rondine! Ihanaa, että olette löytäneet dopplerilla äänet. Me ei olla vielä löydetty, kokeilin 10+4 ja eilen 11+3. Aattelin vielä perjantaina kokeilla, koska saisin siitä mielen rauhan jos kuulisin. Mistä kohtaa löysit äänet? Viikko tuntuu todellakin ylivoimaiselta. Kävisin yksityisellä vaikka heti tänään jos vain pääsisin..
  16. rondine Rakastunut foorumiin Huhtikuunmammat 2015

    Se kuului navasta noin puoliväliin alaspäin ja jotain 5-10 cm vasempaan. Muistin, että ultrassa pikkuinen oli löytynyt juuri vasemmalta puolelta. Parhaiten löytyi kun makasin tyynyt alaselän alla, jolloin selkä oli vähän kaarella taaksepäin.
  17. marge_ Aloittelija

    Rondine, mistä hankit dopplerin ja millaisen? Tekee mieli hankkia se itsellenikin.. :)
  18. niisku Aloittelija

    Kiitos tuesta :) Lohduttavaa lukea että muillakin on vastaavia tuntemuksia.
    Eilen olin illalla kovin itkuinen ja miehen tultua kotiin uskalsin viimeinkin hieman tihrustaa tuntojani. Aamulla tein digin ja viikot oli lisääntyneet joten sekin hieman rauhoitti.
    Perheeni ja ystäväni ovat oikein läheisiä ja tärkeitä, mutta varjelen salaisuuttaamme vielä kuukauden päivät.

    Sent from my HTC One SV using Vau Foorumi mobile app
  19. Tökkönen Rakastunut foorumiin Huhtikuunmammat 2015 Huhtimammat 2017

    Tsemppejä kaikille hermoilijoille,erityisesti hermoilijakamuilleni rondinelle ja eveliinalle... Itselläni epävarmuus hiipi pikkuhiljaa takaisin myös n viikko varhaisultran jälkeen. Ja myös minä harkitsin jo hetken uutta ultraa yksityiselle. En ole kuitenkaan mennyt.

    Itselläni on pahoinvointi vaivannut niin paljon etten ole uskaltanut oikein liikkua minnekään. Töihin menin jo takaisin, mutta hankalaa on ollut. Tänään onnistuin juuri ja juuri pidättelemään oksut kotiin asti.

    Rondine, mistä tilasit ja minkämerkkisen dopplerin? Olen itse ajatellut samaa, vaikka olen vannonut etten sellaista hanki... Toisaalta pelkään juuri sitä etten löydäkään niitä ääniä sitten!
    • Tykkää Tykkää x 1
  20. eveliina23 Peruskäyttäjä

    Minä hankin dopplerin raskauskeijusta, tuli seuraavana päivänä tilauksesta postilaatikkoon. Samalla ostin myös ultraäänigeeliä. :)

    Rondine, kiitos tiedosta. Pitää siis varmaan kokeilla vähän joka puolelta. Viimeksi en edes itse ettiny, mies etsi pelkästään ihan alhaalta.

    Tökkönen, kiitos taas tsempeistä ja sitä samaa sinnekin.. sulla ei sitten ole helpottanut :sad001 muista kuunnella itseäsi, että jäät taas kotiin jos tuntuu vaikealta olla töissä! Dopplerista mä luulen, että jos raskaus etenee niin voi tuoda mielen rauhaa ennen kuin tuntee liikkeitä.. ja sitten myöhemmin jos pikkuinen ei liiku.. Ainakin meille hermoilijoille! Nyt tosin mulla se on saattanut lisätä epävarmuutta, kun en ole löytänyt ääniä ja tuntuu että kaikki löytää niin aikaisin..

Jaa tämä sivu