kummit

iLa

iLa

Puuhakas puhuja
Elomammat 2017
Onko kukaan vielä miettinyt kummeja?

Itse olen ensimmäisestä raskaudesta lähtien miettinyt kummeja..

Siskoa olen miettinyt mutten oikein tiä siitä.. kun meilläkin on erimielisyydet ja ihan erilaiset elämän arvot ja ja
 
^ toi on kyllä kurjaa jos erilaiset arvot....
Mun mielestä kummissa tärkeää ois että vois jollain lailla ees olla esimerkillinen lapselle.

Meillä on molempien siskot esikoisella kummeina, niin ei aavistustakaan ketkä toiselle.. Josko selkiytyisi sitten ristiäisiin mennessä!
 
Me ollaan muutenkin kuin kahdesta eri puusta veistetty..
Ja jos en pyydä kummiksi niin tiedän että suuttuu..

Mies haluaisi pyytää isoveljeänsä mutta meillä on sellanen kutina ettei suostu. Ja nuorempia sisaruksiaan ei halua kysyä edes..
 
Itse olen kanssa miettinyt. Siskoa olen miettinyt, mutta hän ei kuulu kirkkoon joten ei (kai?) voi olla virallinen kummi sitten. Tytöllä on 3 kummia ja en enempää halua toisellekkaan.. :)
Yksi on jonka varmasti kysyn ainakin ja miehelläkin taitaa olla yksi jo tiedossa.. :)
 
Me pyydetään varmaan molemmat omista ystäväpiireistä yhdet. Ja sitten jos on niin ettei kuulu kirkkoon niin sitten voivat olla epävirallisia :)
Meillä on entuudestaan 3 lasta niin sukulaiskummit alkaa olla käytetty :D
 
  • Tykkään
Reaktiot: iLa
August14 sanoi:
Itse olen kanssa miettinyt. Siskoa olen miettinyt, mutta hän ei kuulu kirkkoon joten ei (kai?) voi olla virallinen kummi sitten. Tytöllä on 3 kummia ja en enempää halua toisellekkaan.. :)
Yksi on jonka varmasti kysyn ainakin ja miehelläkin taitaa olla yksi jo tiedossa.. :)
Click to expand...

Ei voi olla virallinen kummi. Mutta jos teillä on kaksi virallista jo niin sehän riittää niin se kolmas sitten voi olla epävirallinen.
 
Mä haluisin pyytää mun serkkua, vaikka ei olla oltu kovin paljoa nyt tekemisissä.. Ollaan vasta muutettu samalle paikkakunnalle, niin täytyy nyt katsoa jos tulisi nähtyä enemmän :) mies ei tiedä ketä pyytäisi, onneksi on vielä aikaa!
 
Meilläkin alkaa (mukavat) sukulaiset loppua, että nyt täytyy tälle 4:lle miettiä ihan huolella :) esikoisella on 3 kummia, keskimmäisellä on 3 kummia ja kuopuksella 2 kummia. Huomaa että jo vähän hiipumassa :hilarious:
 
Meillä oli jo esikoisen kanssa kummi-ongelma, kun kukaan potentiaalinen ei kuulu kirkkoon! Mun sisko ja hänen miehensä sentään vielä kuuluvat, joten heidät valittiin, mutta siihen se jää.. Kukaan lapsellisista kavereistakaan ei tunnu tarpeeksi läheiseltä, lapsettomia taas olisi mutta kaikki ovat omasta halustaan lapsettomia eivätkä siis kovin kiinnostuneita. Tää kummi-juttu ja tytön nimi (jos siis tulee tyttö) tulee olemaan vaikeita asioita! ;D
 
Meillä tulee kummeiksi kaksi läheistä yhteistä ystävää, joista toisen kanssa ollaan oltu ystäviä 12 vuotta ja toisen 11. :) Ja vastavuoroisesti pitää varmaan pyytää vielä sisarusta kummiksi, kun mä olen hänen lapsensa kummi. Vaikka mä olen kyllä vähän pakkokastamista vastaan, mutta varmaan kastetaan silti sukulaisten mieliksi. :rolleyes:
 
Meille haluan oman isosiskoni kummiksi (hänestä epävirallinen sillä ei kirkkoon kuulu), lisäksi miehen siskon ja hänen miehensä. Uskon myös, että miehen paras kaveri tulee kummiksi. Ovat tunteneet pikku pojista asti ja vieläkin ovat kuin veljekset
 
Meille tulee kummiksi minun veli sekä miehen paras kaveri, ainakin. Sitte ehkä saatetaan pyytää miehen veli sekä minun ystävä. 2-4 kummia haluaisin lapselle. Meilläkin toiveissa myöhemmin vielä lisää lisääntyä niin saattaa olla et lapsilla on samat / samoja kummeja.
 
Meillä tulee varmaankin juuri tästä syystä olemaan nimiäiset, kun tuntuu ettei kukaan tuttu enää kuulu kirkkoon... ei kuuluta itsekään, mutta oon tässä silti pallotellut silläkin ajatuksella että lapsi kastettaisiin.. jenkkimies eri mieltä, niillehän annetaan nimi jo heti sairaalassa ja se olis munkin mielestä kiva juttu.
 
  • Tykkään
Reaktiot: iLa
Minun Äidillä oli nimet molemmille lapsille valmiina heti sairaalassa ja samaa haluaisin omallekin lapselleni. En ymmärrä suomalaisten salamyhkäisyyttä lapsen nimestä ennen ristiäisiä/nimiäisiä. Tuntuu itselle vieraalta.

Kummeiksi pyydän perheellemme rakkaita henkilöitä, ei pariskuntia. Miehelläni ja minulla on molemmilla 2 kummia ja tätä perinnettä jatketaan.
 
Onhan se aika pitkäkin aika mielestäni olla ilman nimeä.. kiva että uudet sukupolvet vähän tuulettaa vanhoja tapoja. :)
 
Onko tuo nimen salaaminen sitten pitkäkin perinne vai mistähän juontaa juurensa?
Me pidettiin lopullinen päätös salassa, mutta osittain johtui siitäkin että itseasiassa ei itsekään oltu yhtään varmoja vaan makusteltiin eri nimiä rauhassa vauvan synnyttyä. Ja toinen nimi keksittiin ihan pari viikkoa ennen ristiäisiä!

Me ei haluta montaa kummia. Jotenki tulis mulle mieleen että joku kuvittelisi että halutaan vaan paljon lahjojen ostajia :confused: Vaikkei todellakaan ole niin. Toisaalta ymmärrän hyvin jos molemmilla vanhemmilla on useampia läheisiä ystäviä, sisaruksia ym että on sitte vaikea valita kummeja ja pakkokin ottaa useampi.
Se vähän mietityttää nyt kun esikoisella on molempien sisarukset nyt kummeina... ja toisen puoliso lisäksi epävirallisena kirkkoon kuulumattomana kummina... niin tuntuu hassulta jos toisella esim ei oiskaan suvusta kummit vaan kavereita... tai jos toisella sitten onkin kummina molempien serkut tms... Ymmärtääkö joku mun pointin?
Mutta ei haluttu "säästellä" kummeja esikoisen kohdalla myöskään kun ois ollu vaikea päättää kumman sisarusta ei oteta kummiksi. Ja kaksi kummiahan on se minimi periaatteessa...
 
Mun kummeista yksi muutti sveitsiin eikä pitänyt yhteyttä, ja toista ei hirveästi ikinä napannut kummius. Meillä varmaan valitaan kolme kummia siinä toivossa, että edes joku niistä pysyy, kun omat kokemukset on olleet heikkoja...
 
Mulla 3 kummia (eivät ole pariskuntia) ja totta tuo että yksi ei ole kovin hyvin muistanu... Että ehkä siinä kolmessa kummissa on puolensa. Mulla on ihanat kummit mutta silti oon aina jotenki ujostellu heitä ja kokenu jo lapsena kiusalliseksi että he laittaa lahjoja ja minä sitte vaan kiitän... Ja nyt aikuisenakin tuntunu että jos heitä ois vähemmän niin oisin kutsunu perheen kesken pidettyihin häihini. Mutta kolme pariskuntaa + lapset jne... niin enpä sitte kutsunu. Niin jotenki koen että ois kaikkein selkeintä jos ois vaikka vaan yksi pariskunta...
Mutta tosiaan jos huonoja kokemuksia...
 
Jos en väärin muista niin se on perua ajalta, jolloin paholaisen uskottiin ottavan lapsen omakseen, jos sai tietää tämän nimen ennen kastetta. Yms.
yritän parhaillaan vähä googletella mutta vanhoja uskomuksia :)
 
Just eilen miehen kanssa juteltiin alustavasti tästä..vaikeita valintoja kyllä tulee olemaan! Mun siskoa ajateltiin ainakin pyytää kummiksi mutta sitten muut oli vähän hakusessa. Mies mietti, että josko hänen siskonsa miehensä kanssa mutta mun mielestä, kun hän on jo heidän toisen lapsen kummi, niin se ei olisi niin välttämätöntä. Itse olen haluaisin kummeiksi vaikka molempien läheisimmät ystävät..
Olen myöskin sitä mieltä, että pariskunnista ei ole pakko molempia pyytää..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top