Kummit

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Marilin
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Jaa, siinäpä pulma Susamama! Meillä on joitakin varteenotettavia vaihtoehtoja, mutta saisi olla enemmänkin. Meille ei ole niin merkityksellistä tässä valinnassa se, onko kummit sukua tai onko heidän kanssaan pitkä historia tms. Meille merkkaa paljon se, minkälaisena me nähdään ihmiset kummeina. Kaikista oleellisinta on se, että heidän pitää tykätä lapsista. Sitten tietysti elämänarvot ja -tavat, toisten ihmisten kunnioittaminen, yleensäkin asenne ja suhtautuminen kaikkeen... Kummin pitäisi meidän mielestä olla hyvä roolimalli ja tuoda lapselle niitä positiivisia kokemuksia sekä auttaa hyvän itsetunnon muodostumista. Lisää vaatimuksia? :D Tietysti toiveena olisi, että kummi uskaltaisi olla paikalla myös huonoina hetkinä, ei vaan silloin, kun kaikki on kivaa ja hauskaa ja elämä hymyilee.
 
Kunnasta saadaan kotiapua koska minulla vaikea reuma. Eipä tässä tukiverkkoja ole. Äitini oli tukemme ja parasystävä, mutta kuoli yllättäen kotonani 61v sydänkohtaukseen 2v sitten.
 
Toisella lapsellani kaksi ev.lut kummia ja kaksi ei kirkkoon kuuluvaa. Eivät saaneet kummitodistusta. Nimenantojuhla vois olla ihan kiva, en ole uskonnollinen. Vasta kirkkoonkin liityin takas.. ainut miksi kaste kiinnostaa on suoraan sanottuna seurakunnankerhot. Saako ei kirkkoon kuuluvat lapset osallistua? Pienellä paikkakunnalla kun ei muuta tarjolla..
 
Me päätetään "kummit" vasta syntymän jälkeen.. Ei muutenkaan kuuluva kirkkoon niin nimenantojuhlat järkätään :)
 
Toisella lapsellani kaksi ev.lut kummia ja kaksi ei kirkkoon kuuluvaa. Eivät saaneet kummitodistusta. Nimenantojuhla vois olla ihan kiva, en ole uskonnollinen. Vasta kirkkoonkin liityin takas.. ainut miksi kaste kiinnostaa on suoraan sanottuna seurakunnankerhot. Saako ei kirkkoon kuuluvat lapset osallistua? Pienellä paikkakunnalla kun ei muuta tarjolla..
Tietääkseni seurakunta ei syrji tässä. ;) Muistelisin, että siitä tais olla juttuakin joskus kun oli paljon näitä kirkosta eroamisia... Jotkut napis kun toiset ottaa vaan rusinat pullasta eli käy kerhoissa maksamatta kirkollisveroa. Mutta kannattaa toki varmistaa seurakunnasta. Jos en kuuluisi kirkkoon, niin en itse kehtaisi käydä kerhoissakaan, mutta sinullahan on siinä eri tilanne, että itse maksat ne verot kuitenkin, niin minusta on moraalisestkin ihan sama kuuluuko lapsi kirkkoon vai ei. :)

Oletteko harkinneet että samat kummit ovat useammalla lapsella?
 
Minullakin sellainen käsitys että srk kerhoihin yms. saa osallistua vaikka ei kirkkoon kuulukaan. Itse erosin kirkosta vasta vuosi sitten ja mieskään ei ole sinne muutamaan vuoteen kuulunut, eli mennään nimenantotilaisuudella. Kaverin lapselle järjestettiin muuta vuosi sitten samanlainen, ja siellä oli myös valittuna "kummit". Ei jää lapsi "paitsi" mistään :)
 
Minä en kuulu kirkkoon ja silti mulla on 3 kummilasta. :)
Yhdestä sain myös sen kummitodistuksen. Että on vaan kiinni seurakunnasta ja siitä että haluaako uskonnollisin syin kummin vai ei.

Voihan kummiksi pyytää ja laittaa sellasenkin kuka ei kirkkoon kuulu, mutta "virallisiksi" kummeiksi niitä ei lasketa jos lapsi seurakuntaan liitetään eli ristiäiset pidetään. Nimiäisistä en tiedä ollenkaan. Tämä on tiedossa, kun saatiin miehen kans kummilapsi jonka toinen kummipariskunta ei kuulunut kirkkoon, niin kirkkoherranvirasto ei antanut heille edes kummitodistuksia vaan meille ainoastaan. Ja me ollaan sen lapsen ainoat viralliset kummit, kun kirkkoon kuulutaan. Pappi olis antanut kyllä kummitodistukset kirkkoon kuulumattomillekin ja laittanut virallisiksi kummeiksi, mutta ei niitä siellä kirkkoherran virastossa (tai missä onkaan :D) laiteta virallisiin kirjoihin. Eli jos ristiäiset pidetään niin kaksi kirkkoon kuuluvaa kummia pitää olla.
 
Ai niin ja vielä se, että pappi sitten antoi kyllä meille pariskunnittain ne kummitodistukset että nämäkin sai ketkä ei kirkkoon kuuluneet, mutta sitten kun kirjoitti virallisia papereita, niin niihin ei voinut laittaa kuin meidän nimet.
 
Sepä just. Että sitä on kummi lapselle vaikkei kirkonkirjoissa sitä nimeä olekaan. :) ja mun pojillakin on kummit vaikka ei ole kuin nimiäiset ollut.

Kummina olo tarkoittaa minulle sitä että ollaan toisen elämässä ja apuna, niin kasvatuksessa kuin lapsen kaverina, siis muutenkin kuin vain synttäri- ja/tai joululahjan muodossa.. Esim itsellä kummit olleet vain yhteydessä vain juhlapäivinä, vaikka kirkonkirjoihin kirjoitetut kummit ovatkin. Ja eihän se uskonnon mukaan mene niin..

Jospa saisitte selvää mitä ajan tässä takaa.
 
Me todennäkösesti päätetään vasta kun vauva syntyy, ei ole vielä ainakaan mitään tietoa kummeista. Vaikeeksi tekee se että tosi moni on eronnut kirkosta, joten jos pitää ristiäisissä olla vähintään 2 kirkkoon kuuluvaa kummia niin vaikeeta on keksiä.
 
Meillä kummit on ollut päätettynä jo ennenkuin lapsesta oli tietoa. Pari hyvää ystävää jäi vielä kummeiksi seuraavillekin lapsille. Päätimme pitää vain nimiäiset koska emme kuulu tällä hetkellä kirkkoon kumpikaan. Samoin myös ajatus vähän rennommasta nimijuhlasta viehättää sen normaalin kastepönötyksen sijaan.:biggrin
 
Mie kans heräsin hetki sitten siihen ettei meillä oo ketään ketä kummiksi pyytää. Miun veljeni ajattelin kummiksi pyytää, mutta hän ei kirkkoon kuulu joten edelleen tarviais sen 2 kummia lisää!! :'(
Meillä siis sellanen tilanne ett muutettiin reilu pari vuotta sitten muutamia kilsoja kauemmaksi edellisestä paikasta ja vaikka ollaan edelleen samojen ystävien kanssa tekemisissä ku ennenkin, niin heistä kukaan ei ole käynyt meillä kahta kertaa (ja miun paras ystävä, josta tyyliin 15vuotta on pitänyt miun lapsen kummi tulla, ei ole vieläkään täällä ehtinyt käymään!). Meidän täytyy aina ajaa heille jos sovitaan kahvittelusta esim. En todellakaan aio pyytää ketään sellasta kummiksi, joka ei tänne voi ajaa, eikä varmaan edes osaisi meille ilman navigaattoria...
Miulla on yksi sellanen kummi itselläni jonka olen nähnyt viimeksi 5-vuotiaana. En tahdo samaa kokemusta lapselleni.

En oikeesti tiiä mitä tehdään :(
 
nenna, toi on tosi ikävää, varsinkin kun ette nyt ihan toiselle puolelle Suomea muuttanut :eek:. Meilläkin on se tilanne, että meillä on esikoisella kummeina meidän sisarukset ja lisäksi mun yks parhaista ystävistä. Ja sitten kukaan muu mun läheisistä ystävistä ei kuulu kirkkoon... Tai kaks kuuluu, mut heilläkin on just pieniä vauvoja ja/tai laskettuaika samoihin aikoihin, niin ei siks viitti kysyä... Miehenkään kaverit ei kuulu kirkkoon :grin. Sitten näitä kavereita joita näkee sen kerran/kaks vuodessa, niin en haluais pyytää...
 
Pakko kommentoida heinäkuisista mut mä esim olen mun nuoremman kummipojan sylikummi vaikka en kuulu kirkkoon :) Lisäks toki oli kaksi kirkkoon kuuluvaa mutta he ei ole oikeastaan lainkaan tekemisissä kummipoikansa kanssa. En saanu todistusta mutta ihan oikea kummi oon silti ja eniten tekemisissä lapsen kanssa. Valitkaa taas sisarukset kahdeksi pakolliseksi kirkkoon kuuluvaksi kummiksi ja sit vaan kolmanneksi parhaiten hommaan soveltuva ja tahtova vaikka ei kuuluis kirkkoon :wink
 
Cherry, totta tuokin ettei viitti ketä vaan pyytää, vaikka tärkeä ihminen elämässä olisikin, jos ei montaa kertaa pysty näkemään. Toivottavasti kuitenkin teinkin vauvalle löytyy parhaat mahdolliset kummit! :)
 
Oma sisko ei kuulu kirkkoon ja miehellä kaksi sisarta koista toinen jo lapsellemme kummina. Toista vois pyytää, mutta uupuis vielä 3 kummia..ystäviä ei ole, molemmilla harrastus tuttuja..miehelläni on vielä vanhemmat elossa. Äitinsä on ev.lut mutta isä ortodoksi..voiko isovanhempaa pyytää?

Mun kummitytön sylikummeja ovat hänen isovanhempansa. Heillä on kuulemma suvussa tapana, että isovanhemmat ovat ensimmäisen lapsenlapsen sylikummit. :) En tosin muista, että saivatko he ihan kummitodistuksetkin.
 
Meillä kanssa kova mietintä. Miehen sisko on jo päätetty, mutta omilla sisaruksillani on molemmilla jo todella monta kummilasta. Sitten on jäljellä vaan niitä kenen kanssa on vähemmän tekemisissä..vaikka siitä porukasta ihania löytyisikin, niin kehtaakohan? Esim. ex-miehen veljen vaimo olisi yksi jonka tahtoisin, mutta meki on nähty vaan muutaman kerran vuodessa. Sovittiin kyllä että nyt pitää nähdä enemmän ja mennä samoihin kerhoihin kun itsellekin tulee vauva.
 
Hei.
Haluaisin sanoa oman mielipiteeni asiaan.
Minulla ei ole lapsia ja olen 25 vuotias.
Olen kyllä yhen kohta 12 v tytön, yhden 3 vuotiaan pojan ja tällä viikolla syntyneiden kaksosten tuleva kummi.
Vanhin kummilapseni on myös serkkuni ja muut ystävien lapsia.
Olen ollut onnellinen että kummiksi on pyydetty n. 3-4 kk ennen laslettua aikaa kummiksi. On saanut aikaa miettiä millainen kummi haluan olla ja mimmoinen kummi on vanhempien mielestä. Olen pitänyt ajatuksesta kiintyä ja tutustua vauvaan jo ennen syntymää.
Kerran olen kieltäytynyt kummiudesta kun kysyttiin 5 päivää ennen ristiäisiä ja olin juuri ollut silloisen kummini ristiäisissä.
Tämä on minun mielipiteeni, joten en muista tiedä.
 
Takaisin
Top