Koska kertoa?

Onko sun pomolla omakohtasta kokemusta raskaanaolosta? Ei se väsymys kokonaan katoa vaikka viikkoja lisää tulee! Vko 20 alkamassa ja kyllä mua väsyttää. Erilailla kun alkuviikkoina kyllä, mut en mä todellakaan töissä ole yhtä tehokas kun ennen raskautta. Pää on laho ja väsymystä pukkaa viimeistään keskiviikosta alkaen ihan kesken työpäivää. Maanantaina väsyttää aina muutenkin ;) tiistai on suht normaalia meininkiä mun mielestä, mut loppuviikko menee viikonloppua ja lepoa odotellessa... En todellakaan jaksa niinkun ennen enkä enää edes yritä, kun sitten väsyttää vaan enemmän.
 
No juu, on se ihan päälle 4-kymppinen nainen ja on sil kolme lasta, nuorimmainen taitaa olla 10vee. Mut sanoma tuli kyl harvinaisen selväks, vaik oon raskaana ni se ei saa vaikuttaa mun työtahtiin.. :S
 
Kauhee eukko sun pomo :( mulla on sikäli hyvä tuuri, ettei mun tarvii olla yksin töissä kun pomo on lomalla, kun maanantaina mulla alkaa uuden tyypin perehdytys (jippii......) ja se alkaa tekemään näitä meidän kanssa eli ei tarvi ahdistua sit heinäkuussa kun pomo jää 4viikoks lomalle. Saan ihan rauhassa olla tehoton ja siinä vaiheessa varmaan tehot laskenu entisestään jo. siinä vaiheessa meillä kyllä on hiljanen kausi menossa töissä muutenkin, et ei varmaan mikään kiire ole vaikka manuaalista hommaa on ihan sikana tullut viime vuodesta.

Ja enpä saanut kerrottua vkl kenellekkään kenelle olisin halunnut. Hohhoijaa. Ihan oikeasti kohta menee hermot itteeni tän asian takia. Viidennellä kuulla ja liian moni autuaan tietämättömänä asiasta. Miehelle heitin vitsillä aamulla, että voidaanko kertoa hänen vanhemmille vasta kun tää on syntyny :D
 
Mun työt alkoi 1.6. ja oli pakko heti ekana päivänä kertoa pomolle. Pelkäsin tuota tilannetta ihan mielettömästi! Tää pomo on viel eri ihminen kuin joka mut palkkas niin en edes ollut jutellut etukäteen tän naisen kanssa yhtään... Mutta koska teen vaan puolen vuoden sijaisuuden (marraskuun loppuun) oli pakko kertoa että hei mä kyl jäisin pois jo lokakuun alussa... Harmittaa kyl. Enkä ole muille vielä kertonut, tuntuis hassulta kun oon vasta aloittanut! Ja pomo oli kyl tosi ymmärtäväinen, vaikka joutuvatkin nyt sit 1,5 kk tekemään munkin hommia...
 
tääl ei oo väsyttäny alkuraskauden jälkeen pätkääkään (normaalisti oon väsyny ihminen AINA :D ) vaik paris viikos tippu nyt hemoglobiini yli 20kymmenellä.. pärjään 9h yöunilla ilman mtn väsymystä ekaa kertaa elämässäni :D mut siihen loppuukin sitten ne hyvät puolet... :D

ajattelin hoitaa ton mummolle kertomisen vaik sit kortilla.. en saanu vieläkään veinaan soitettua.. ja mahakin kasvanu päälle viikossa 14cm! sitä ei voi enän olla huomaamatta kukaan.. :D
 
Minä en oikein tiiä miten suhtautuisin tuohon omaan pomooni tuon kommentin jälkeen. Siis tottakai, henkilökohtaiset asiat eivät saa vaikuttaa työntehoon, eikä etenkää saa puolustautua sillä et on raskaana. Mutta minkäs minä mahan sille etten jaksa ensinnäkään keskittyä samanlai töihini kuin ennen, kun väsyttää töissä niin paljon, et meinaan nukahtaa istuvilteen! Kai minä oon sit nii paska alainen, et annan raskauden vaikuttaa töihini, vaik niin ei sais tapahtua. En tiiä, tosi kurja olo on edelleen, ja tää viel entisestään vähensi työviihtyvyyttäni, kun tiiän et oon nyt tuon silmätikku, kun en saa tehtyä riittävästi töitä.
 
No joskus ne henkilökohtaset asiat vaikuttaa työntekoon kanssa. Kyllä mä aion sanoa ihan suoraan, jos en jaksa sitten myöhemmin raskauden takia tätä työmäärää. No tän pitäis keventyä mun osalta kunhan toi uus tyyppi pääsee tekemään hommia. Mä en tollasta pomoa enää osais kunnioittaa, vihan puolelle menis ja välttelisin sitä ihmistä niin paljon kun mahdollista. Edellisessä työpaikassa mulla oli ihan hirveä pomo ja se meni siihen, että mua ei kiinnostanu olla sekuntiakaan samassa paikassa kyseisen naisen kanssa enkä puhunut ikinä mitään, jos satuin käymään ruokalassa syömässä ja se tuli samaan pöytään. Meni ehkä vähän aiheen sivusta, mut pointti oli, että kyllä sä selviät vikat kuukaudet siellä vielä vaikka pomo on mitä on. Teet minkä jaksat, mut älä stressaa liikaa! Ei tee hyvää sulle ikä vauvalle. Tätä joudun kanssa hokemaan itselleni, kn stressitaso nousee hetkittäin ihan liikaa.

Laitoin eilen kaverille viestiä, että mulla olis asiaa, et pitäis nähdä. Saa sitten kuulla vauvasta! Nyt loppu jahkailu ja hyvän hetken odottaminen. Muille voi kertoa sitten missä ja millon ikinä nähdäänkin ens kerralla, ihan sama mitkä kemut sitten on tai mikä muu syy näkemiselle on.
 
Kamala pomo sulla ddrops :/ Kyllä mun mielestä raskaus vaikuttaa ja tulee vaikuttamaan koko ajan enemmän työntekoon. Onhan se jo selvä kun maha kasvaa ja tulee muutenkin tukalat paikat. En tosin tiedä millaista työtä teet, mut omalla kohalla on selvää että tehot laskee, enkä pysty tekemään niin paljon kuin ennen. Olen tästä myös pomolle sanonu ja ainakin sanoi ymmärtävänsä ja että teen sit sen mukaan mitä jaksan. Seisominen käy jo vähän selkään, niin kyllä niitä taukoja tulee enemmän = työteho laskee, enkä saa aikaiseksi sitä mitä ennen. Myös kaiken painavan nostelun olen jättänyt muille, esim kuormanpurkupäivänä. Tästä olikin jo keskustelua pomon kanssa ja lupasi joko kaverin mulle kuormapäivään tai sitten vapaapäivän siihen. Ihan positiivisesti on suhtautunu pomo mulla kaikkeen, ettei tartte pelätä jos vaikka jokin asia jää tekemättä. Tällä en kuitenkaan tarkoita sitä, että laiskottelisin ja jättäisin asioita tekemättä sen takia vain että olen raskaana. Teen sen minkä pystyn ja pomokin varmasti tämän tietää ja siksi myös ymmärtää nuo muutamat jutut mitkä tän raskauden myötä vähän muuttuu :)
 
Kyllä tuo munkin viihtymiseen vaikuttaisi ddrops! Ajattelin heti, kun kirjoitit, että pomo tuli kysymään, miksi työteho on laskenut, että aika erikoista, että tulee kysymään noin suoraan. Tosin en tiedä, jos teillä on joku selkeä mittari, mikä osoittaa heti, miten tehokas oot, mutta jos se oli vain pomon fiilis, että tuntuu, että et oo tehnyt niin paljon niin vaikuttaa aika kummalta. Ja tottakai raskaus vaikuttaa työtehoon. Toisina päivinä enemmän, toisina vähemmän!

Ja mulla nousi karvat pystyyn myös tuosta, että väsymys kuuluu vaan alkuun! Mua raivostuttaa tuo oletus, että kaikilla menee saman kaavan mukaan! Noita kommentteja kun kuulee aika paljon.

Mulla meni eilen hermot anoppiin, kun oltiin siellä kyläilemässä. Siis sitä loputonta kysymystulvaa ja kilojen ja vatsan kasvun arviointia! Mulla tuli raja vastaan! Menin ihan lukkoon enkä olisi halunnut kertoa enää mitään. Nyt on kyllä pakko jotenkin huomauttaa tuosta jatkuvasta ahdistelusta, koska tätä menoa mua ei yhtään huvita edes mennä sinne. Toisaalta ikävä valittaa, kun parempihan se on, että on kiinnostunut, mutta liika on liikaa!
 
No meil näkyy pomolle kaikki mitä teet päivän aikana ja kaikki pitää tallentaa esim. kui monta minuuttia puhut asiakkaan kaa puhelimes jne. Ja on tosiaan mittari kui monta työtä pitää päivän aikana tehä ja jos ne ei täyty, niinku mullei oo nyt täyttyny reiluun kuukauteen, ni sit tulee valitusta niskaan. Tää työ nyt on tämmöst missä tulosten pitää näkyy ja yhtää ei saa laiskotella tai pomo on heti niskassa. Hiton kurjalt tuntuu ku minun työstä valitetaan, ku kuitenki parhaani oon yrittäny tehä.. Ois vissii vaan pitäny ottaa 3kk sairaslomaa, eikä ees yrittää puoliteholla tehä töitä, ku siit ei saa ku valitusta.. Tosi kurja olo.. Oon jo aiemmin miettiny etten jaksa tuon pomon takia tätä työtä, nyt siis viel vähemmän viihyn työssäni.. Mut sen päätin et jos vähänkää tuntuu etten jaksa töissä, ni meen valittaan työterveyteen tästä tilanteesta ja oon sit sairaslomalle ihan ilman huonoa omaatuntoa. Mutta eipä täst auta valittaa, tiiän työntavoitteet ja ne on täytyttävä, ja itte oon työpaikkani valinnu.
 


Mä oon miettinyt tota loppuvaiheen sairaslomaa.. 


Jos mä oon oikeesti kassalla tekemässä iltoja niin kuka luulee, että jaksan sen mahankaan kanssa siinä säätää! Jos menee hankalaksi niin mä kyllä heti varmana jäään pois, koska vessassakin pitäs varmaan sit pästä käymän kolme kertaa tunnissa ja kassalta tommoset järjestelyt on hankalampia.
 
Mä tiedän jo jääväni saikulle ennen äitiysloman alkua. Pomokin tietää, että todennäkösesti joudun jäämään aiemmin. Ihan aiemmista kokemuksistaan se sen tietää ja siitä, että sanoin ettei mun selkä tuu kestää istumista sen vikan kk:n aikana. Sitä se ei tiedä, että meinaan jäädä kk ennen äitiysloman alkua jo saikulle ja siitä lomalle. Enhän mä nyt sitä sentään voi pomolle sanoa. Jos lääkäri ei suoraan kirjota mulle sitä kk saikkua, niin sitten hypin hakemassa pätkän kerrallaan.
 
Joko teillä lähipiiri jne tietää? Suunnilleen yhtä mulle tärkeää lukuunottamatta kaikki mun tärkeät kaverit tietää ja muutama miehen kaveri, jotka sai äsken tietää. Jotenkin putos kivi sydämeltä, kun pari tyyppiä sai tietää. Oli niin onnellisia meidän puolesta! Vielä kun lopuille tosta yhdestä porukasta sais kerrottua..
 
Lähipiiri on tiennyt jo hyvinkin alusta saakka meillä kyllä. Kaverit on saaneet tietää viimeistään noin 12vkon paikkeilla, kun rupes olemaan vähän "turvallisimma vesillä". Nykyään tietää kyllä jo ei-läheisetkin, kun kyllähän tuo maha näkyy niin selvästi, ellei kulje teltta päällä.
 
Meilläki taitaa kaikki läheiset tietää.. työkaverit ei tiiä, mut eiköhän ne näe kun töihin meen. Pomolle kyllä kerroin ennen kesälomalle jääntiä, kun meinasivat vähä liian suurta kakkua mulle laittaa, niin käskin vähä rajottaa, tai oon muuten burn outin takia koht sairaslomalla. En kyllä meinannu niille erikseen mitään sanoa, tai kertoo laskettuu aikaa tms. Ovat niin mummoja et niillä oo muuta elämää ku kytätä toisten :D
 
Meillä on täällä töissä tienny jo ennen mun lomaa tilanteen, mut hyvin harva tietää lasketun ajan. Kun ei suurinta osaa kiinnosta, niin en mä sitä ala kailottamaankaan. Jos joku kiva tyyppi kysyy ja jutellaan asiasta, niin sit kerron kyllä.

Mut ei noi kaverit tosiaan tiedä vielä. Mua jänskättää kyllä muutaman ihmisen reaktiot, mut tavallaan sit mitä ne selän takana puhuu ei kiinnosta mua, kun on kyse enepi miehen kavereista kuitenkin. Näiden ihmisten mielipiteet ei paljon mua kiinnosta vaikka pari tytöistä onkin tosi kivoja. Mut en mä heitä näe kun ehkä pari kertaa vuodessa silleen, et ei oo isoa porukkaa siinä samassa. Lapsentulo ei siis muuta mitenkään asioita siinä mielessä meiän välillä.
 
Mun kavereista taitaa kaikki tietää, en oo tosin sellaisille erikseen ilmoitellut, joita nään tosi vähän, että näkevät sitten, kun nähdään, ellei viidakkorumpu ole ehtinyt tietoa kertoa ennen sitä. Mutta mua ehkä vähän häiritsee, kun mies ei ole kertonut juuri kenellekään. Saa kyllä mun puolesta kertoa ihan omassa tahdissaan, mutta kun musta raskaus jo niin hyvin näkyy niin tosi nihkeetä, jos mä satun näkemään sen kavereita ja mun pitää sitten olla se joka kertoo... No, kaipa se ennen synnytystä kertoo itse kuitenkin suurimmalle osalle läheisimmistä, että turhaan varmaan mietin :)
 
Mua häiritsi alkuun kanssa se, et mies ei kertonu kenellekkään! Toukokuussa kertoi parhaalla ystävälleen, mut sen jälkeen ei ole muille kertonu, paitsi nyt vkl kuuli 2 lisää. Mä saisin kuulema nyt kertoa noille enempi hänen kavereille jos juttelen heidän kanssa. Yhdelle tytölle varmaan joudunkin huomenna kertomaan, koska ollaan näkemässä ja samassa yhteydessä kerron yhdelle omalle kaverille. Huoh, miehet :) Toi mun mieheni tais olla alkuun kuitenkin vähän shokissa tästä, kun sanoi aina ettei tästä nyt tarvii mitään huudella kavereille. Nyt on jo kuulema ihan sama tietääkö kaikki vai ei, mut ei se kuitenkaan itse saa kerrottua. No pääasia mulle on se, että on kuiteski onnellinen vauvasta ja meillä menee hyvin. Kertokoot sitten lopuille kavereille kun haluaa, ellei ne ala sitten kuulemaan muilta tästä. En mä enää niin itteeni ota sitä, et ei halua jakaa tätä tietoa muille vielä erityisemmin. En vaan alkuun tajunnu ollenkaan, kun mulla alkoi olla jossain vaiheessa tarve kertoa kavereille.
 
Mun poikaystäväkin on ollut sitä mieltä että ei tästä vauvasta tartte kuuluttaa koko maailmalle. Mä olen kyllä töissä kertonut jo touko-kesäkuussa kaikille oman osaston työntekijöille meidän kesäjuhlissa ja mun raskaus otettiin tosi hyvin vastaan ja kaikki oli tosi iloisia mun puolesta.
Tässä vaiheessa luulisin että ainakin mun puolen koko sukukin tietää jo tästä vauvasta kun meidän suku on niin kova juoruilemaan :) Poikaystävän suvusta en tiedä kuinka moni siellä tietää, ilmeisesti vain poikaystävän perhe sekä hänen isovanhemmat. Vauvan sukupuoli on meidän suvulla tiedossa ihan kaikilla kun taas poikaystävän puolella sitä ei saanut kertoa kaikille, tosin osa tietää sen niin aika vaikea varmaan piilotella kun jossain välissä kuitenkin lipsahtaa, varsinkin kun käydään mökillä näiden henkilöiden kanssa jotka ei halua tietää kumpi tulee ja mä tykkään neuloa aika paljon ja just alotin neulomaan pojan tumppuja, siniharmaita sellaisia =D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top