Koska kertoa raskaudesta

Toiveissa on että vasta np ultran jälkeen kerrottais kaikille. Ei olla vielä kerrottu kenellekkään.
 
Töissä olen joutunut kertomaan jo asiasta työtehtävien vuoksi. Läheisille kerrotaan varmaan varhaisultran/np-ultran jälkeen. Esikoiselle kerrotaan vasta np-ultran jälkeen aikaisintaan.
 
Meillä takana pitkät hedelmöityshoidot joista jo kerrottiin lähimmille kavereille aikoja sitten. Sekä Tammikuussa oli keskenmeno, josta myös kerrottu lähimmille ihmisille. Lähimmät siis välillä kyselee miten jaksetaan jne. niin nyt ollaan kerrottu plussasta niille, jotka on kysyneet kuulumisia. Lähiperheelle kerrottiin heti plussasta, koska seuraavat meidän hoitoja ja kyselevät toki kuulumisia ja jaksamista usein.
Töissä en aio kertoa kun vasta kun on pakko, koska voi mennä kesken. Työyhteisössä en halua käydä sellaisia asioita läpi.
 
Me ei olla kerrottu vielä kenellekään. Parille ystävälle kerron ehkä parin viikon päästä 2. ultran jälkeen (8+). Mutta muuten kyllä pidetään salassa niin pitkään kuin mahdollista. Keskenmenot kummittelee taustalla, niin sen vuoksi odotellaan. Lapsille kerrotaan sitten tietenkin ennen muita
 
Oon kans läheisille ystäville ja siskolle jo kertonut. He ovat tukeneet paljon aikaisemmissa keskenmenoissa ja koen, että on helpompaa kun useampi tietää missä mennään ja ovat varmasti tukena nytkin, jos kävisi huonosti. Vanhemmille en ole kertonut vielä. Ajattelin, että jouluna voisi kertoa sitten lopuille. Viime jouluna tein keskenmenoa kohdunulkoisesta ja silloin oli surullisia uutisia. Toivottavasti tänä jouluna iloisempia :Heartred
 
Pari ystävää ja läheistä tietää puolison lisäksi. Odotellaan ainakin varhaisultraan, ja voi olla että odotellaan vielä nt-ultrakin ennen kun kerrotaan. Ensimmäinen tulossa, nii ei pitäis kovin nopsaa mahan tulla näkyviin. Nyt rv 6+3.
 
Meillä ei ees puoliso vielä tiedä. Katotaan sitten jos ja kun testiin tulee leffaviivat, sit voi jo vihjaista et jos ei oo huomannut niin menkat on myöhässä.
 
Minulla tietää muutamat ystävät ja esimies. Perheillemme kerromme vasta kun seulontojen tulokset ovat valmiit, ajattelin että pystyisikö viivyttämään jouluun asti. Me asumme kauempana vanhemmistamme ja sisaruksistamme, joten näemme harvoin.
 
Oon kertonut heti plussaamisen jälkeen jo lähimmille. Esim. vanhemmille ja muutamille ystäville, veljen perheelle ym. Mutta sit varhaisultran jälkeen kerrottiin myös miehen vanhemmille ja siskolle ja muutamalle muulle kaverille. Nyt on viikot 7+4 ja lopuille läheisille ja työpaikalla kerrotaan sit niskapoimu-ultran jälkeen varmaankin. Saa nähdä pysyykö salassa siihen asti, kun kolmannessa raskaudessa maha voi pullahtaa esiin paljon aiemmin
 
Käytiin syyslomalla molempien porukoilla niin oli pakko kertoa kun on niin väsynyt ja huonovointinen. Toisaalta kertoisin heille myös ikävät uutiset niin ajateltiin että se lienee ok. Muille sitten myöhemmin.
 
Mieli tekis huudella pitkin ja poikin mutta toistaiseksi ei tiedä kuin minä, mies, mun hammaslääkäri ja varhaisultran kätilö. Isänpäivänä kerrotaan molempien perheille ja siitä eteenpäin parhaille kavereille kun nähdään livenä. Ollaan tilattu isänpäivä lahjaksi isovanhempien täytettävä kirja molempien vanhemmille, nyt vaan koitetaan olla hyshys sinne asti. Lapsenlapsi on erittäin toivottu koko suvussa. Työpaikoilla kerrotaan vasta kun pakko. Nyt viikot varhaisultran mukaan 7+2.
 
Meillä myös lähipiiri tietää että olemme lapsettomuushoitoja käyneet läpi, niin hyvin nopeasti plussauksen jälkeen kerroimme molempien vanhemmille ja omalle siskolle. Nyt varhaisultran jälkeen kerron varmaan tilaisuuden tullen niille ystäville jotka myös hoidoista tietävät, ja sitten vasta np-ultran jälkeen muille.
 
Kerroin jo läheisille koska voin kovin pahoin... ja lisäksi en syl raskaana tiettyjä ruokia. Tosin tässä raskaudessa huomaan ottavani rennommin esim kylmää kalaa olen syönyt nyt useamman kerran.
 
Mulla tullu fiilis, että en vieläkään halua kertoa, samat henkilöt tietää kuin tuolloin 6+3 (nyt 9+0) kun viimeksi kirjoittelin. Tasan kuukauden päästä on nt-ultra, jo siellä kaikki hyvin, vois anopille ja miehen puolen suvulle kertoa ennen joulua. Aattelin, että omille vanhemmille kertoisin vasta joulun aikaan, kun mennään siellä käymään. Kasvotusten mukavampi kertoa nii pääsee näkemään reaktiot mukavammin.
Ehkä miehen siskolle voisi tulevana viikonloppuna kertoa, kun nähdään häntä vain pari kertaa vuodessa (asuu sen verran kaukana). Pitää vaa pyytää häntä pitämään vielä salaisuutena.

Mulla jotenki niin epäuskoinen olo, että olisin raskaana, kun oireita ei oo lähes ollenkaan. Sen vuoksi myös tätä kertomista jätättäny mahdollisimman myöhäiseen.
 
Meillä tietää jo molempien vanhemmat ja sisarukset. Myös parille ystävälle ollaan kerrottu kun ollaan treffattu heitä. En osaa pitää salassa tätä ja nyt on helpottunut olo kun ei tarvi juksailla läheisiä. En osaa yhtään keksiä valkoisia valheita.
 
Ajattelin tammi-helmikuussa mainita esimiehelle. Ehtii sitten ihmetellä sijaista ajoissa. Meillä on aika paljon hommaa töissä.
 
Hyvä idea tuo jouluna kertominen, mutta vielä ei olla päätetty milloin ja miten kerrotaan. Joulu vois kyllä olla hyvä ajankohta mikäli maha pysyy piilossa sinne asti. Jos joku kysyy oonko raskaana, niin luultavasti myönnän koska en tykkää valehtelusta.
 
Ollaan kerrottu heti alusta perheille ja parille läheiselle ystävälle. Ekaa kertaa ikinä raskaana niin eihän sitä osannu pitää salassa. Nyt tosin alko vähän kaduttaa, kun anoppi niin innoissaan, että oli jo hommannu kyselemättä vauvanrattaat.. Anxious Face With Sweat-Cat With Tears Of Joy
 
Läheiselle kaverille olen jo kertonut, mutta itselle on ollut sopiva henkinen virstanpylväs tuo ensi viikolla odottava np-ultra. Beaming Face With Smiling Eyes
Ollaan yritetty kohta jo 2 vuotta ja takana yksi keskenmeno josta ei kerrottu kenellekkään, niin ei ole tehnyt mieli hehkuttaa kun vaan jännittää että jatkuuko raskaus. Anxious Face With Sweat
 
Ollaan puolison kanssa suunniteltu kertovamme perheelle ja ystäville raskaudesta ekan seulontaultran jälkeen, joka olisi joulukuun puolivälissä. Sisarelle tuli kuitenkin lipsautettua puhelimessa reilu viikko sitten raskaudesta. Tuntui hirveältä yrittää selitellä, miksi musta ei ole kuulunut mitään. Oon ollut niin pahoinvoiva ja lähinnä kaiken vapaa-ajan maannut hämärässä tai sitten nukkunut aina kun pystynyt, joten yhteydenotot läheisiin on jääneet vähemmälle Confused Face Mutta olihan se valtava helpotus, että sai jakaa ja sai heti tukea. Ensimmäinen raskaus ja kaikki kokemukset on niin uusia.
 
Takaisin
Top