Koska ajattelitte kertoa?

Ite kerroin omille vanhemmilleni rv 13, lähetin äidille tekstarin "kun mul on jo mummi ja mamma nii mikäs sä sit olet?" :')
Miehen äidille meni tieto samaan aikaan.
Piti alkuperäisen suunnitelman mukaan odottaa kauemmin kertomista muttamutta... en osannut olla hiljaa :cat:
 
Me kerrottiin nyt viikonloppuna minunkin vanhemmilleni. Aluksi luonnollisesti yllättyivät, mutta kuitenkin ottivat uutiset tosi hyvin vastaan! Olin itse todella positiivisesti yllättynyt ja helpottunut. Kovasti olivat meidän kotiinlähtiessä jo innoissaan tulevasta, ensimmäisestä lapsenlapsestaan. Neuvojakin rupesi ihan kiitettävästi satelemaan :grin Nyt kun perheen kesken kaikki tietää, on kyllä paljon helpompi olla. Etenkin tuo omille vanhemmille kertominen helpotti, kun etukäteen pelkäsin heidän reaktiotaan. Lisäksi oli koko ajan sellainen tunne, että en ole täysin rehellinen, kun näin suuren asian salaan.
 
Kuulostaa tosi kivalta Naskali että reaktiot olivat niin positiivisia ja että sait heti tukea. Mä ja mieheni päätettiin odottaa rv 12.
nyt on 8s vko menossa, on kyl tosi vaikeeta kun NIIN haluis jos kertoa. Mut en haluu (vielä) superhössötystä kun tää olis molempien isovanhempien toinen lapsenlapsi ja he NIIN odottaa uutisia. Kerroin mun ystävälle joka on myös raskaana ja muutamalle kaverille tuli paljastettua kun en synttäreillä ottanut boolia (olen huono valehtelemaan) niin tuli lipsautettua. Myös siskolleni kerroin kun hän tuli kanssani varhaisultraan kun jännitin niin kovasti. Periaatteessa kai vois jo kertoa kun tehtiin v-ultra ja kaikki oli hyvin mut ootellaan nyt...ensi ma eka neuvolakäynti ihan kiva kun viimeksi en sinne asti päässyt kun oli km
 
Me odotetaan perjantain ultraan... sitten varmaan vähitellen kerrottava. Myös töihin pakko kertoa kun tulee noita neuvola käyntejä ja varmaan diabeteksen takia äitiyspolilla joudun laukkomaan..
 
Me oltiin toissa viikonloppuna mun isällä kylässä ja hän arvasi heti kun en ottanut viiniä. Äitini on tosiaan tiennyt alusta asti ja neuloo jo vauvalle vaatteita. Eka lapsenlapsi on siis heille kyseessä. Mies haluaisi jo kertoa omille vanhemmilleen mutta itse en vielä haluaisi kun sitten asian tietää koko heidän suku. Mielelläni sinne vähän turvallisimmille viikoille odottaisin..
 
Miehen vanhemmat sai tietää oikestaan heti. Mies ei vaan kykene pitämään mitään tällaista salassa joten en ees aatellut ehdottaa kertomatta jättämistä :wink. Muut sukulaiset ei tiedä, ja ehkä saavat vielä jonkun aikaa odottaakkin, aika alussahan tässä vielä ollaan.
Töissä kertominen tulee tapahtumaan huomenna, ylihuomenna... millon nyt täytyy kertoa, mitä pidemmälle menee,sen parempi. Työn luonteen vuoksi pakko kieltäytyä osasta työtehtävistä, joten on vain ajan kysymys milloin tilanne tulee eteen.
 
Me kerroimme vanhemmille ja sisaruksille nyt kun kävimme ekassa ultrassa ja nähtiin että siellä tosiaan joku on :)
 
Mä kerroin omalle äidilleni tiistaina. Oltiin kävelyllä ja lykkäsin ultra kuvan käteen ja kysyin tiiätkö mikä toi on? :) hetki kului ja huudahti, teille tulee vauva :) ja halattiin! Eli hyvin meni kertominen vaikka hiukan jännitti tuleeko sieltä jotain joko taas kommenttia :wink eli nyt tietää mies anoppi ja oma äiti. Loput saa sitten päätellä vatsn kasvusta tai kuulla juorut tai ihan miten vaan :wink
 
Joillekin kavereille olen kertonut mutta perheille ei vielä. Erityisesti mietityttää uusperheellisenä lapsille kertominen ja varsinkin teinien reaktiot. Jos vaan mahan saa pidettyä piilossa niin ekaan ultraan tai ainakin neuvolaan asti halutaan pitää vielä salassa.
 
Lähimmät tietävät, eli miehen ja minun perheet > haluttiin jakaa tieto heidän kanssan. Molempien puolelta otettiin asia todella ihanasti vastaan ja kaikki ovat onnellisia, toivovat kaiken menevän hyvin :love7


Esimiehelle myös kerroin tälläviikoolla kun piti kysyä neuvolaan liittyvistä asioista työaikana. Muille en ole kertonut, enkä ihan vielä ehkä aiokkaan :)
 
Isänpäivänä kerrotaan miehen vanhemmille. Lapset kuulivat viimeviikonloppuna pikkusisaren tulosta :)
 
Mulla tietää nyt jo aika moni kaveri. Kerron sitä mukaa kun nähdään kasvotusten.

Meidän kaveripiiri on ollut aina tosi avoin kaikkien erilaisten asioiden suhteen. Mullekin on monet kaverit kertoneet raskauksistaan jo ennen ekaa neuvolakäyntiä. Ja monet, keille olen nyt kertonut on sanoneet heti, että ovat arvanneet asian jo pari viikkoa sitten josain mun käytöksestä. Ovat siis myös hyviä lukemaan sanattomia viestejä. Ei tuollaisilta kavereilta voi mitään salata :) Eikä kyllä ole nyt enää mitään tarvettakaan.

Ymmärrän kyllä hyvin, että kaikki eivät vielä tässä vaiheessa halua kertoa. Minulla on kuitenkin helpompi olla, kun muut tietävät.
 
Mä oon muutamalle työkaverille kertonu. Pakko melkein niin ne ymmärtää mua vähän sit enemmä. On kuitenki fyysisesti raskas työ ..
 
Me ollaan päätetty pitää salaisuutena ainakin ekaan ultraan asti. Yhdelle ystävälle kerroin eilen, en vaan pystynyt pitämään salaisuutta hänen kertoessa omasta raskaudesta :)
 
Huomenna pitää mennä anoppilaan viettää isänpäivää. Mies ei halua heille kertoa vielä. Katotaan meenkö ollenkaan kun kahvia en voi juoda ja kaikki arvaa siitä heti kuitenkin. :/ plus jos on kamalan pahaolo niin jään sen takia pois. Meillä tietää ainoastaan miun vanhemmat..
 
Tänään sai miehen paras kaveri tietää kun kertoi että oli nähnyt unta jossa meillä oli pieni. Oli tosi onnellinen kuullessaan ja laittoi vielä minullekin perään onnitteluja ja ylistystä asiasta. Tuntuu hyvältä. Oli kuulemma sanonut että äitinsä oli syyskuun alussa sanonut että kyllä noille joukkoa alkaa joutumaan ( ja siitä kierrostahan tässä nyt ootellaan) Huomenna kerron omalle ystävälle. Vanhemmille kerrotaan ekan neuvolan jälkeen, ultraavat tai eivät eli ensi perjantaina.
 
Kerroin eilen isosiskolleni ja hän oli jo arvannut kun olin perunut meidän tapaamisen edellisviikolla orastavan flunssan takia, todellinen syy oli vain etten jaksanut mennä tapaamaan häntä. Tietysti jakaminen oli iloinen asia mutta kerkesihän niitä neuvoja jo satelemaan ja voivotusta kuinka sitten on murhetta loppuelämäksi. Niinkuin en itse tietäisi, mä jo nyt oon koko ajan huolissani ja vauva on vasta vadelman kokoinen:wink), mut hyvä juttu oli se että selvisi että hänellä on esikoiselta jäänyt pinnasänky ja hoitopöytä jonka saamme. Jee. Lisäksi saadaan babybjörn-reppy tai miksikäs sitä kutsutaan(?).
 
Nyt tietää vanhemmat, isovanhemmat ja sisarukset. Eli puol sukua huomenna :D Miehen puolelta oltiin iloisia, mun puolelta järkyttyneitä (niinkun arvasin) mutta myös iloisia. Kaikki meni odotusten mukaisesti ja nyt on keveämpi mieli!
 
Mun äiti, veljet, ja kaks parhainta kaveria tietää jo. Mies on kertonut tyyliin kaikille :facepalm: mut kun ollaan uusiperhe niin tuleva isosisko ei tiedä. Tulee olemaan näreissään asiasta hyvin todennäköisesti. Hänelle kerrotaan pian ekan ultran jälkeen todennäköisesti. Samoin ekan ultran jälkeen teen joulukortit joihin mukaan liitän kirjeet joissa kerron tuleville nuoremmille enoille, ja isoisovanhemmille. Varasin ultran kyllä heti samalle päivälle kun tulee 12 viikkoo täyteen. Mitenniin malttamaton :angelic:
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top