Koska ajattelitte kertoa?

Käytiin kertomassa mun vanhemmille ultran jälkeen. Olisin halunnut ostaa tuleville isovanhemmille "isoisä" ja "isoäiti" mukit mutta en löytänyt mieluisia.
Miehen vanhemmille kerrotaan reilun viikon päästä kun mennään käymään heidän luona.

Onnellinen vastaanotto oli :) Itkuksi meni :D Äiti arvasi heti, väitti että maha näyttää siltä että siellä joku on. :) Omasta mielestä olin onnistunut mahan piilottamaan löysiin vaatteisiin, mut en sit vissiin onnistunu :D

Huh, kyllä helpotti kun sai asian julkistaa. Oon viimeiset pari kk yrittäny vältellä sukulaisia pahanolon takia.
 
Sisarukset tietää ja pari läheisintä ystävää, jotka myös raskaana. Mulla on sellainen työpaikka, jossa raskautta on tosi vaikea salailla yhtään (olen siis sairaanhoitajana syöpäosastolla, jossa käsitellään päivittäin solunsalpaajia ym.sikiölle haitallisia aineita, ja näitä raskaana olevan pitää välttää>melkein heti plussatestin jälkeen kerrottava esimiehelle tai ainakin yhdelle vuorossa olevalle työkaverille, ettei voi noita e.m lääkkeitä viedä>kaikki arvaa heti että on raskaana).

Nyt siis rv 12+0 ja nt-ultra 4.12, ja mikäli siellä kaikki ok, harkitaan vanhemmille kertomista. Tai sitten jouluaattona. Mitä myöhemmin, sen parempi (sekä omat että miehen vanhemmat on vähän sellaisia lörppähuulia, eivät osaa pitää asioita salassa. Siksi näinkin myöhään halutaan odottaa )
 
Me ei olla kerrottu vielä kenellekään. Kerrotaan vasta ultran jälkeen. Ultra vasta tulossa parin viikon sisään. Halutaan saada ensin varmistus, että siellä joku on :Heartred Jos ikäviä uutisia sitten tulisikin, niin ei tarvitse muille lähteä niitä kertomaan. Helpompi näin päin.

Sitten kun varmistuu, että raskaana tässä ollaan ja masussa kaikki hyvin, niin sitten kerrotaan aina sitä mukaan kun kavereita ja sukulaisia nähdään. mm. anopille ajateltiin antaa jouluaattona lahjapaketti, jossa kirjekuori ja kirjekuoressa ultrakuva. Voi sitten pomppia tälleen. :happy093 Ollaan siis sinne menossa viettämään joulua.
 
Me ollaan kerrottu jo miun vanhemmille ja molemmille veljilleni. Eilen sai tietää anoppi ja appi ja siinä samalla miehen siskotkin. Muutama ystävä tietää myös. Nyt sit kerrotaan muillekin sukulaisille ja ystäville kun tilaisuus tulee. :) kaikki on tähän mennessä ottaneet uutisen hyvin tai ihan ok vastaan, vaikka tietyille onkin jännittänyt kertoa.
 
Me kerrottiin miehen vanhemmille eilen. Olivat osanneet uutista odottaa ja hyvin onnellisia asiasta olivat :)

Nyt kun vanhemmat tietää, tietää pian koko muu sukukin :rolleyes:

Seuraavaksi kerron töissä pomolle ja hiljalleen työkaveritkin saa asiasta tietää. Maha alkaa olla sen kokoinen jo nyt, että se ei salassa pitkään pysy.
 
Itse en oo viel kertonut muille kuin työkavereille lähinnä sen takia et mun perussairauden takia on lääkärikäyntejä ja seurantoja enemmän. Ihmettelisivät muuten missä ravaan koko ajan. Paras kaveri tietää myös. Tuleville isovanhemmille kerrotaan nyt jouluna jolloin viikkoja on 17 :)
 
Me ollaan kerrottu muutamalle lähimmälle ystävälle, lähinnä on ollu jotain pikkujoulua tms, niin on ollu vähän pakko... mut Jouluaattona sit kokoontuu sisarukset ja molempien vanhempia, sekä isovanhempia yhteiselle jouluaterialle, niin silloin kerrotaan virallisesti ja sen jälkeen ei enää yritetäkään salailla! :D tänään siis 13+0 :Heartred
 
Kerroin jouluaattona mun isoäidille vauvauutiset. Oli onnellinen ja sanoi sen uutisen olleen joulun paras lahja :)

Eilen kerrottiin miehen veljelle, tyttärelle ja ex-vaimolle. Ja tänään he varmaan kertoo muille miehen puolen sukulaisille, joten kohta tietää kaikki :rolleyes:
 
Me kerrottiin nt ultran jälkeen isommille lapsille, mun siskolle, miehen siskolle ja kahdelle ystävälle. Isovanhemmat tiesivät siis jo. Pienemmille lapsille kerrottiin pari päivää sitten rv 15. Vastaanotto on ollut ihan positiivinen. Mä en aio missään sosiaalisessa mediassa ilmoitella enkä sen kummemmin kertoilla muutenkaan, tulkoot loput kysymään itsw kun kerran jo näkyy :)
 
Me kerrottiin tuleville tädeille ja isovanhemmille aattona :) omalta äidiltä ja toiselta siskolta pääsi itkun sekaiset naurut ja sisko toisteli vain, että häntä olisi voinut varoittaa edes jotenkin :D tuleva anoppi oli kuulemman jo arvannutkin, kun kahvia lakkasin juomasta.
Kummankin siskoista yksi tiesi ja aiemmin, joten osasivat odottaa nt ultrakuva lahjoja vanhemmille :)
 
Np ultran jälkeen kerrottiin perheillemme. Kaverit tiesivät (mun kaverit) jo ennen sitä. Töissä tietää pomo, mutta muilta yritän piilotella kenties rakenneultraan asti :) Kävi kyllä mielessä mennä kireessä trikoopaidassa joulun jälkeen töihin että ohhoh ku tuli syötyä :grin
 
Aattona keskusteltiin, kuinka monta senttiä on lunta ja tokasin ohimennen, että "meille tulee vauva"! Mun isä oli, että Mitä? Ja alko itkee ja meinas mennä aamupuurotkin väärään kurkkuun. Sisko arvas samana aamuna ja Mummi tokas, että onhan tuota jo ootettu. Ihania reaktioita oli! Ja hyvä tilaisuus kun oli kaikki lähimmät koolla. Kuvaviestit ultrakuvasta laitettiin sit niille läheisille, ketkä ei päässy paikalle.

Loput isovanhemmat ja tädin perhe sai tietää 26.12.

Tänään sit kerroin kiivaimman työkeskustelun lomassa pomolle ja työkaverille. Olivat onnellisia meidän puolesta. Tuntuu hyvältä kun töissäkin niin hyvin tukeevat!

Millaisia reaktioita te ootte saanu aikaan?

Yhdelle kaverille kerroin kun tämä ajo autoa, nii kiljahti vain, ettei tollasta saa sanoo sillon ku toinen ajaa... :D
 
Mä kerroin mummulle ja se pitikin kyllä huolen siitä että koko suku sai tietää siitä!! Eipä tarvinnut itse vaivautua kertomaan muille!! :grin:dead::hilarious:
 
Joo, Mummot on kyllä paras tiedon välittäjä! Mullekkin tuli heti 500km päästä kaukaisilta sukulaisilta onnitteluja, kun Mummille kerroin :D
 
Joo kun olin ite kertonut niin ei mennyt kun pari tuntia että tuli ensimmäinen puhelu että "mikset oo kertonu" :hilarious::hilarious:
 
Meillä läheisimmät ystävät ja isovanhemmat sai kuulla heti plussan jälkeen kun oltiin ekassa ultrassa oltu ja varmistettu että pikkuinen on oikeassa paikassa (keväällä oli kohdunulkoinen niin haluttiin sen verran pelata varman päälle). Olin kuitenkin sitä mieltä että jos jokin olisi ekoilla viikoilla mennyt pieleen niin olisi ollut läheisten tuki siinäkin tilanteessa, huomasin sen tärkeyden keväällä.

Nyt jouluna kerrottiin mun nuoremmille sisaruksille jotka ovat vielä alaikäisiä kaikki. Samalla näytettiin nt ultra kuvia :-)

Meidän odotusta varjostaa hieman veljeni ja hänen puolisonsa loppukesästä kuolleena saamansa vauva rv 25. Halusin heillekin kuitenkin kertoa jo nyt, molemmat ottivat uutisen ihan hyvin. Kuitenkin meilläkin pitkään ollut yrityks pikkukakkosesta. Mutta huomaa että sukulaiset suhtautuu aika neutraalisti tähän raskauteen, pistän sen piikkiin ettei kukaan ole vielä oikein toipunut tuosta loppu kesän järjestyksestä. Itsellänikin tekee välillä tiukkaa olla luottavaisin mielin tästä raskaudesta. Onneksi mies tsemppaa mua heikkoina hetkinä.

Kerrottiin ennen joulua myös meidän kohta kolme vuotiaalle pojalle joka ei oikein ymmärrä vielä asiaa mutta aina välillä juttelee "vauvan pitää kasvaa äitin mahassa että se voi syntyä" :Heartred
 
Kerrottiin lähimmille ystäville jouluaattona myös. "Anopille" olisin kertonut itse vasta syntymän jälkeen mutta mies ehti paljastaa tämä on toinen raskaus niin ei huvita tällä kertaa hehkutella sen kummemmin vaikka toivottu raskaus onkin
 
Mun kaverit on suhtautuneet aika neutraalisti, kuitenkin iloisesti. Perhe samaten. Vain yksi kaveri alkoi kiljumaan niin, että kuului varmaan naapuriin asti. Anopin nuivasta suhtautumisesta kerroinkin täällä jo kauan sitten, mutta hänkin on nyttemmin ollut ihan innoissaan asiasta, oli varmaan vaan alkujärkytystä.

Hauskimmat reaktiot on lähipiirin lapsilla. Yhdenkin kaverin poika (3v.) oli kysellyt lauantaina koko päivän, kun oltiin menossa kyläilemään heille, että koska oikein tullaan ja saako hän sitten jutella mun mahalle. Kun syötiin, poika selitti, miten ruoka menee mun mahaan ja miten "pikkuvauva sitten syö sitä". Hän myös kysyi, jaksanko vielä juosta, vaikka mulla on "se pikkuvauva mahassa". Tämä liittyi siihen, että poika halusi leikkiä sellaista leikkiä, missä me karataan vankilasta ja juostaan poliiseja karkuun :grin Hauskin kommentti oli kuitenkin, kun poika tokaisi kun oltiin lähdössä, että "siitä pikkuvauvasta tulee mun pikkuveli". :grin Muutkin tuon ikäluokan lapset on kyllä ihmeissään siitä, miten vauva voi olla mahassa ja miten iso mun mahasta voi oikein tullakaan. Lasten jutut tästä aiheesta on siis ehdottomasti parhaita :p
 
Meillä siis tietää lähisukulaiset ja osa kavereista ja "kylänmiehistä". Sitä mukaan kerrottu kun asia on ollut ajankohtainen. Esim mulle tulee tässä piakkoin eläkehevonen niin sinne tallille kerroin, jotta eivät turhaan ihmettele miksi sillä ei tässä tehdä juuri mitään :D Positiivista on ollu suhtautuminen ja moni varmaan jo osannut odotella. Olenhan kumminkin jo 30..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top