Kolmosta kaipaavat kuumeilijat

Työkaveri kävi tänään töissä näyttämässä pikkuista vauvaansa :Heartblue
Mä en ole sellainen, että kaikkia vauvoja paijaisin, mutta tänään olin kyllä se, joka oli koko ajan sen kimpussa :rolleyes:
Varmaan kohta työkaverit arvaa, että mulla on kauhea vauvakuume.
 
Moikka kaikille! :salut

Täällä kirjoittelee 30 + kiireinen bisnes nainen, jolla on jo pari muksua ennestään. Nuorempi täyttää tässä kuussa hurjat 4 vuotta ja todellakin ruuhkavuosia eletään täysin rinnoin. Olen opiskellut tässä muutaman vuoden lasten ollessa pieniä ja nyt viimein on koittanut se aika, kun saan tehdä omia juttuja; vähän jopa harrastaakin jotain ja ennenkaikkea painaa töitä. Tätähän minä olen kaivannut ja viimein saanut sen mitä halusin. Mutta sitten. Mitä tapahtuu.... Mies mokoma menee ja möläyttää, että millos me se kolmas hankittais?

Ensin olin, että nounou. Ei nyt, nyt ei ehdi eikä kerkeä. Ja muutenkin, aloitetaanko taas koko homma alusta, kun just ollaan päästy tähän pisteeseen. Oon miettiny tätä varmaan kohta vuoden. Ja pikkuhiljaa... no, en todellakaan ole vielä varma asiasta, mutta toisaalta.... ääh. Jos sitten ehkä kuitenkin? :scratch Tosi moni kaveri saanut tässä vauvoja ja mahoja kävelee vastaan varmaan joka päivä. Rakastin mun vauvamahoja ja ennenkaikkea sitä, mitä sen sisällä oli :dummy: Alan selvästikin lämmetä ajatukselle, tai siis mun pää pehmetä. Olenko siis ihan hullu jos suostun? :bag:
 
Tervetuloa joukkoon CriCri :)
Et ole sen hullumpi kun me muutkaan ;)
Kyllä se kolmosen kaipuu voi viedä voiton. Ihana kuulla et välillä on niinkin päin että mies on se jolla ensiksi vauvakuume :)
 
Tervetuloa joukkoon Cricri! :) Täällähän meitä on enemmältikkin kuule! Ja itsekkin ole jo vuosia sitten päättänyt että ei enempää lapsia, mutta sitten yks kaks tuleekin joku yllättävä juttu elämään, joka "laukeisee" vauva-ajatuksen ja voin sanoa että se vie niin lujaa mukanaan, että huh! :happy: Ja kuten WM tuossa sanoikin niin ihanaa että ajatus on lähtenyt miehestä ensin!
 
Tervetuloa mukaan CriCri :)
Meitä on täällä tosiaan useampi "hullu", joka ei millään malttaisi odottaa, että saisi aloittaa sen kaiken alusta. :grin mullakin lapset on jo niin isoja, että voin harrastaa koiran kanssa ihan vapaasti, kun ei mitään lapsenvahteja yms. tarvitse enää miettiä. Ja on parisuhdeaikaa kaksin jne... mutta kuten ansaki sanoi, ajatus vauvasta vie täysin mukanaan :cool:

Jee, on perjantai :wink pääsen lopultakin miehen kainaloon. Vauva-asian kannalta tosin liian myöhään, mutta onneksi muutenkin on ihana viikonloppu tiedossa. Lapsetkaan eivät ole nyt meillä, saadaan ihan kahdestaan tehdä, mitä halutaan :Heartpink
 
Muokattu viimeksi:
Anteeksi että tuppaudun tänne ihan ulkopuolisena ja vielä kuumeilematta :) Halusin vain kertoa kroonisesta vauvakuumeesta :)
Sain siis esikoisen 2002. Sen jälkeen oli jatkuva vauvakuume. Ilman ehkäisyä mentiin, vauvaa ei kuulunut. (siis kaksi eri miestä, suht pitkää suhdetta oli 2003-2010) Löysin nykyisen mieheni 2010 keväällä. Ensimmäinen raskaus lokakuussa 2010 tämän nykyisen kanssa, mutta oli mennyt kesken, mikä todettiin ekassa ultrassa. Sen jälkeen ollaan saatu kolme lasta melko peräkkäin, viimeisin sai alkunsa kellontarkasta pillerinotosta huolimatta. Ja siis luulin että krooninen vauvakuume ei lakkaa koskaan , mutta ei ollutkaan näin.. mieli, kroppa, mikä lie tahtoi tämän neljä lasta, koska nyt ei vauvakuumetta enää ole :) Ja uskokaan tai älkää, on TODELLA vapauttava tunne, kun ei siitä enää KÄRSI! :)
 
^ niin minäkin vuosia luulin, etten enää ikinä halua lisää lapsia :grin olin täysin varma ja tyytyväinen.
mulla ei ole ollut krooninen vauvakuume. mutta nyt on vauvakuume. :)
kauniit nimet sinun lapsilla akidi :)
 
Toivottavasti saatte vielä ne pienet ihanuudet syliin <3 Tykkään lueskella teidän juttuja ja kovasti toivon teille kaikille plussaa :) Ja kiitos Hormiga, itsekkin oikein tyytyväinen lasten nimiin :) Toivottavasti lapset itse myös :)
 
Mä odotan just kolmatta, kotona on 1v ja 2,5v, ja mä jo mietin neljättäkin! :D :D
Mä en ehkä puhuis vauvakuumeesta, vauva-aika on aika työlästä... ;) Mut mietin elämääni esim 10 vuoden päähän. Ja näen sen hyvin lapsitäyteisenä <3

Mulla siis lapsikuume on kova! Nythän vasta esikoinen alkaa olemaan ihana kun sen kanssa voi jo kaikkea touhuta eikä koko aika ole sitä perustarpeiden tyydyttämistä :)
 
Niin ja jäi häiritsemään akidin lasten nimet :D pitää katsoa koneelta, jos ne sieltä allekirjoituksesta löytyy :)

Ja tervetuloa CriCri! :) Mä vielä täällä kirjoittelen vaikka plussasin vähän aikaa sitten :) rv 7+2 nyt menossa :)
 
Jatkanpa pohdintaa siitä, ettei ollut vauvakuume ja olin ihan varma, etten enää halua lisää lapsia. Olin täysin tyytyväinen kahden lapsen kanssa, ja ajattelin, että seuraavat vauvat ovat lapsenlapsia. Lisäksi sain ihastella ja hoitaa siskoni lapsia – eikä siitäkään tullut vauvakuume, päinvastoin, oli ihana hoitaa, mutta mukava myös antaa pois ja elää omaa helpompaa elämää isompien lasten kanssa.

Sitten monien sattumien yhteissummana vauvakuume iski. Yksi syy on varmasti ikä, tulee realiteetit vastaan ja ymmärtää, että jos vähänkään haluaa, niin asiaa ei voi lykätä. Toinen on hyvä parisuhde, vuosien yksinhuoltajuuden jälkeen löysin elämäni miehen, ja koska suhde ei enää ole ihan tuore, niin uskaltaa haaveilla yhteisestä lapsesta (mies oli aiemmin täysin vastaan asiaa). Lisäksi yksi yllätysraskaus, joka ei päättynyt onnellisesti, herätti myös.

Jälkeenpäin luulen, että aiemmin vauvakuumetta ei ollut ihan vain elämntilanteesta johtuen. Lapseni olivat 1v ja 3v, kun jätin heidän isänsä, olin siihen astikin hoitanut kaiken yksin, joten ero ei sinänsä ollut iso muutos, mutta palasin silloin myös töihin, ja kaiken sen päiväkoti- ja työrumban pyörittäminen aivan yksin (minulla ei ollut tukiverkkoa, koska jäin asumaan exän paikkakunnalle) ei vauvakuumetta nostanut. Olin kyllä onnellinen yksin lasten kanssa (huonon parisuhteen jälkeen), eikä meillä mitenkään erityisen rankkaa ollut. Mutta en ihmettele, että silloin tosissani ajattelin lapsiluvun olevan täysi.

Toivottavasti vielä saan kokea yhden raskauden ja vauva-ajan (ja tietysti siitä eteenkin päin). Nyt kun olen katsellut vauvoja äitiensä kanssa, kaipaan erityisesti sitä suhdetta vauvan kanssa, kun vauva reagoi niin eri tavalla äidin katseeseen, kuin vieraiden. Se yhteys on niin ihana. Haluaisin kokea kaiken sen nykyisen mieheni kanssa, joka jakaa ja osallistuu täysipainoisesti perhe-elämään, eikä kaikki ole vain minun hoidettavana.

Sori, tuli romaani :sad001
 
Hormiga, toivottavasti saat kokea ihanan vauva-ajan ihanan miehesi kanssa!

Onko kukaan muu huomannut että oviksen aikoihin on mieli ihan maassa? Mä oon nyt parin kierron aikana huomannut että plussan jälkeen seuraava päivä on tosi molli-voittoinen! Olen tänään pohtinut johtuuko hormooneista vai siitä "ei se kuitenkaan taaskaan tärppää" olotilasta vai johtuuko olotila hormooneista vai mitä tää on... Ärsyttää se kun kaikki ärsyttää :banghead: Sit kun nuo ihanat kaksi kitisee niin tulee ajatus että MIKSI mä haluaisin vielä lisää ja samassa kyyneleet silmissä miettii et siks kun nuo on niiiiin ihania. Huoh.. Ei ole naisen elämä helppoa... :rolleyes:
 
Kiitos tervetulotoivotuksista :happy:

Onpa kiva, kun täällä on näin aktiivista porukkaa.
Joo siis meillä mies ilmotti jo silloin seurusteluaikana, kun ensimmäisiä kertoja tulevaisuudesta ja lapsista puhuttiin, että hän haluaa 5 lasta, mutta on valmis hiukan tinkimään. laughing7

Tää kuume on nyt pienessä ajassa lähteny aivan käsistä. Huomaan miettiväni raskautta, vauvoja jne monta kertaa päivässä. Tuntuu, että kaikki olisi muuten valmista uuteen raskauteen, mutta tietysti nämä työjutut vähän ahdistaa. Olen siis yrittäjä ja en tiedä, kuinka voisin hoitaa ne hommat äitiysloman ajan. Se on ehkä se suurin kysymysmerkki tässä kohtaa. Voi tuska. Jotenkin pitäisi pystyä yhdistämään työnteko vauva-arkeen ja se ei ole mikään helpoin kombo. Ainakaan jos on yhtään haastava vauva. :confused2
Toisaalta uskon siihen, että asiat järjestyvät kyllä aina jotenkin ja siihen on vielä aikaa, ennenkuin se syntyisi jne. Toivoisin pientä ensi vuodelle, vaikka heti tammikuusta 2017 saisi mun puolesta tulla. Kevätvauva olisi ihana, mutta maltanko odottaa kesään asti, ennenkuin poistatan kierukan? Harkitsin tänään jo, että varaan ens kuulle kierukan poiston ja sitten odotellaan, kuinka kierto lähtee käyntiin. Tai onhan se kk kierto nyttenkin, mutta menkkoja mulla ei ole ollu juuri lainkaan kierukan kanssa, mikä on ollu kyllä ihan napakymppi valinta mulle. Pitäis nyt vähän kattoa, ettei käy vahinko jo maaliskuun puolella sitten.... en välttämättä halua jouluvauvaa kuitenkaan :confused4

Onko teillä täällä joku lista, mistä näkee vähän missä vaiheessa kuumeilua kukakin on?
Kun osa on jo ilmeisesti päässyt painimaan odottavien sarjaan, onnea kaikille jo plussanneille :grin
 
Molli voittoisuudesta en oviksen jälkeen tiedä, mulla kun niitä molli päiviä tuntuu olevan jokatoinen päivä muutenkin! :inpain: Mutta onkoos muilla ollu tällaista että tisulit kipeytyy heti menkkojen jälkeen? Mulla siis ollu joskus tisut kipeet ennen menkkoja ja menkkojen aikaan, mutta nyt ne kipeyty jälkeen tädin... On tää kans kummaa... Otteko muuten ikinä ajatellut sellaista, että jos teidän miehet pääsis/joutuis lukemaan nämä kaikki tarinat mitä me täällä kirjoitellaan?!? Olis sitten niilläkin ihmettelemistä kerrakseen! :laughing001
 
Niin piti vielä lisätä, että nyt siis kp 6... Ja CriCri:lle: kyllä jonkun sortin lista on olemassa, mutta en nyt muista koska se tehtiin... Muutama sivu taaksepäin kummiskin! :)
 
Mä ajattelin samaa eilen et toivottavasti mies ei vaan kysy, että millä sivulla sä kokoajan pyörit... En edes osaa arvata reaktiota jos näitä juttuja lukisi :smiley-angelic008

CriCri, kopioi lista ja lisää itses listalle niin se pysyy mukana tässä keskustelussa.

Ansaki, musta tuntu nyt viime raskauden jälkeen kun kierto käynnistyi, että koko kierron kolotti jostakin, mitä ei ennen ole ollut.. Nyt kun olen käynyt osteopaatilla 2kertaa (kolmas tulossa) ja vyöhyketerapiassa niin tuntuu et oireilu on helpottanu. Palautunut ehkä siihen normaaliin pisteeseen mikä oli ennen raskauksia.

Nyt on kyllä tänään ollut sellaset ovis-tuskat että huh huh.. Enpä tällaistakaan muista ihan vähään aikaan. Jospa se lupais hyvää... Toki tallettelut jäi vain dpo0, tänään ei ollut mahdollista (dpo1) mutta näillä mennään. Jos tässä kierrossa ei tärppää niin maaliskuu ois sit tjot-kierros ja huhtikuussa taas täysillä!
 
Niin ja jäi häiritsemään akidin lasten nimet :D pitää katsoa koneelta, jos ne sieltä allekirjoituksesta löytyy :)

Ja tervetuloa CriCri! :) Mä vielä täällä kirjoittelen vaikka plussasin vähän aikaa sitten :) rv 7+2 nyt menossa :)

Ne on Mimosa, Matilda, Alexander ja Benjamin :)
 
Kyllä se taitaa olla nää oviksen jälkeiset hormoonit mitkä jyllää mielen sekaisin... Kurkistin tuonne plussa vai ei ketjuun ja kyyneleet tuli silmiin kun siellä oli kaks plussa-testin kuvaa. Ajatus oli et minäkin haluan :arghh: Miks näin luonnollisen asian pitää olla näin hankalaa.. :confused: Eiköhän tää taas tästä huomiseen menessä rauhoitu :hilarious:

PiPaNaT, kp18/28-30, dpo2, yk/tjot 7
 
tervetuloa uusille. :)

PiPaNaT: täälläkin tulee vähän nyyhkytettyä tavallista herkemmin.:grin
Jotenki ihan järkyttyy kun ajattelee että 7kk yritystä on menny eikä ainuttakaan plussaa oo ollu. :eek:

Ovis oireita olis nyt ihan mukavasti kp15 mutta ovistikku on vieläkin sitä mieltä että ei oo ovista...
ei jaksa jos tää kierto taas venyy... :meh:
 
Takaisin
Top