Osanotto amarous

Kliseiltähän nämä kuulostaa, mutta silti haluan toivottaa ensi kerraksi pysyvää plussaa ja vauvaa vuodelle 2017
Kirpulle onnittelut! Tarraliimaa ja liimasukkia ja liimatarroja ja muita mukaan
Pipanatille ovisonnea, toivottavasti ovis yllättää tai löytyis sitkeitä kavereita
Itsellä on vähän kehno fiilis kun tuli huudettua lapsille iltasella. Mulla on tyttö 2v8kk ja poika 1v5kk. Iltasella tietysti riehaantuvat. Mä en vaan jotenkin jaksanut enää sitä järjetöntä menoa. Tuli oltua ihan liian ilkeä

Tyttö tuli sit multa pyyteleen anteeksi, vaikka ei ollut mitään anteeksi pyydettävää. Siitä vasta mulle tulikin huono omatunto, ja ihan syystä. Onneksi sitten rauhassa saatiin lukea iltasatua, halailla ja pusutella. Ja minä pyysin lapsilta anteeksi. Jäivät sänkyihinsä nukkumaan.
Pitää tästä painua ihan just itsekin petiin ja muistaa että huomenna on uusi päivä!
Kyllä tässä on ihmisenä valtavan ison kasvun paikka

Vihaan tätä tunnetta mikä mulla nyt on, en koe olleeni hyvä äiti tänään ja tosi kurja käydä näin nukkumaan.
Tuleeko muille usein näitä fiiliksiä?
Syyskuussa pitäisi syntyä tämä meidän kolmas. Tiedän että silloin oma äitiyteni joutuu koetukselle. Etenkään silloin en halua sortua tämmöiseen käytökseen. Harmittaa ettei meillä oikein ole ketään jotka voisi lasten kanssa touhuta, viedä heitä jonnekin, olla mukana leikkien. Kaikki semmoinen "toiminta" on sitten itse järjestettävä, muuten ovat kaiken aikaa tässä kotosalla. Onneksi lapsenvahteja saadaan jos semmoista tarvitaan. Mutta hieman olen kateellinen niille kavereille, joilla esim isovanhemmat, kummit, tädit/sedät oma-aloitteisesti haluavat hakea/viedä lapsia omiin touhuihin mukaan. Mites muilla?