Kolmosta kaipaavat kuumeilijat

Tsemppiä hirveästi Marsku82! Jospa ensi kerralla onnistuisi paremmin ♥

Meillä on isommat lapset aika saman ikäisiä. Mun esikoinen täyttää ostin viikon päästä 7 ja kuopus on 4v ja risat. Voin vahvasti jakaa tuon olon, että syliin mahtuisi vielä yksi!

Kiitos! :red-heart:

Toivon myös sinulle pikaista tärppiä ja paljon tarrasukkia mukaan! Kiva, että meillä on samaa ikäluokkaa olevat lapset.

Ehin myös kierrättää vauvatavarat tehokkaasti ja uusia sais ostella, jos tulisi ajankohtaiseksi. Tästä viimeisimmästä raskaudesta varmaan jäi itelle varovaisuus odottaa ennen kuin raskaudesta puhuisin tai uskaltaisin tehdä hankintoja.

Olen itse kuumeillut varsin pian toisen jälkeen jo kolmannesta. Hyvähän se on, että toinen osapuoli on ollut järjen ääni ja saanut minutkin vähän himmailemaan asian kanssa. Onhan tää arki aika haipakkaa.

Toivotan plussatuulia! :smiling-eyes:
 
Täällä kans kolmatta yrittävä äiti:red-heart: itellä kaks poikaa ja miehellä kolme lasta joten yritetään kuudennetta lasta saapuvaks meijän perheeseen. Kierukan poistatin kuukaus sitten ja nyt loppu ekat kuukautiset. Kohta saa alkaa tikuttaan ovulaatiota ❤️ Mulla on siis vuosisadan pahin vauvakuume menossa:tears::red-heart:
 
Ihanaa että täällä keskustelu aktivoitunut! Ja erityisen ihanaa että täällä on muutamia kuumeilijoita, joilla samanikäisiä lapsia kaks ekaa :)
Meillä siis 6v tyttö ja 4v, ihan juuri 5v poitsu :Heartred
Kahden lapsen piti todellakin olla se lapsiluku, johon jäädään. Nyt 36-vuotiaana tuntuu, että kyllä minä kovasti vielä yhden haluaisin! Meillä on ihana perhe ja lapset keskenään suloisia sisaruksia, olen varma että kolmas olisi ihan koko porukan hoivaama ja rakastama pikkuinen.

Täällä ovulaatio käsillä näinä päivinä, pari viikkoa pitäisi taas pärjäillä tämän kasvavan toiveikkuuden kanssa, että josko tässä kuussa olisi meidän tärppikierto ja lokavauva saataisiin…. Rehellisesti sanottuna en tiedä kuinka kauan olen valmis yritystä jatkamaan. Tuntuu, että kovin paljon vanhempana en halua enää vauvaelämään ryhtyä.

Missä kohtaa kiertoa muut täällä menee? :Heartred onko täällä kanssajännittäjiä tuossa helmikuun puolivälin kieppeillä? :D
 
Ihanaa että täällä keskustelu aktivoitunut! Ja erityisen ihanaa että täällä on muutamia kuumeilijoita, joilla samanikäisiä lapsia kaks ekaa :)
Meillä siis 6v tyttö ja 4v, ihan juuri 5v poitsu :Heartred
Kahden lapsen piti todellakin olla se lapsiluku, johon jäädään. Nyt 36-vuotiaana tuntuu, että kyllä minä kovasti vielä yhden haluaisin! Meillä on ihana perhe ja lapset keskenään suloisia sisaruksia, olen varma että kolmas olisi ihan koko porukan hoivaama ja rakastama pikkuinen.

Täällä ovulaatio käsillä näinä päivinä, pari viikkoa pitäisi taas pärjäillä tämän kasvavan toiveikkuuden kanssa, että josko tässä kuussa olisi meidän tärppikierto ja lokavauva saataisiin…. Rehellisesti sanottuna en tiedä kuinka kauan olen valmis yritystä jatkamaan. Tuntuu, että kovin paljon vanhempana en halua enää vauvaelämään ryhtyä.

Missä kohtaa kiertoa muut täällä menee? :Heartred onko täällä kanssajännittäjiä tuossa helmikuun puolivälin kieppeillä? :D
Täällä odottelen ovulaatiota. Näillä näkymin pitäis olla ensiviikolla.
 
Täällä kans kolmatta yrittävä äiti:red-heart: itellä kaks poikaa ja miehellä kolme lasta joten yritetään kuudennetta lasta saapuvaks meijän perheeseen. Kierukan poistatin kuukaus sitten ja nyt loppu ekat kuukautiset. Kohta saa alkaa tikuttaan ovulaatiota ❤️ Mulla on siis vuosisadan pahin vauvakuume menossa:tears::red-heart:


Mulla ehti olla kierukka pari kuukautta, kunnes tuskastuin, että kyllä haluun kolmannen. Se oli toissa keväänä. Ei sekottanu onneks kiertoa.

Mä oon kans kuumeillut bebeä oikeestaan toisen syntymästä ja hän täyttää toukokuussa 5.

Tsemppiä kuumeiluun! :Hugging Face:
 
Ihanaa että täällä keskustelu aktivoitunut! Ja erityisen ihanaa että täällä on muutamia kuumeilijoita, joilla samanikäisiä lapsia kaks ekaa :)
Meillä siis 6v tyttö ja 4v, ihan juuri 5v poitsu :Heartred
Kahden lapsen piti todellakin olla se lapsiluku, johon jäädään. Nyt 36-vuotiaana tuntuu, että kyllä minä kovasti vielä yhden haluaisin! Meillä on ihana perhe ja lapset keskenään suloisia sisaruksia, olen varma että kolmas olisi ihan koko porukan hoivaama ja rakastama pikkuinen.

Täällä ovulaatio käsillä näinä päivinä, pari viikkoa pitäisi taas pärjäillä tämän kasvavan toiveikkuuden kanssa, että josko tässä kuussa olisi meidän tärppikierto ja lokavauva saataisiin…. Rehellisesti sanottuna en tiedä kuinka kauan olen valmis yritystä jatkamaan. Tuntuu, että kovin paljon vanhempana en halua enää vauvaelämään ryhtyä.

Missä kohtaa kiertoa muut täällä menee? :Heartred onko täällä kanssajännittäjiä tuossa helmikuun puolivälin kieppeillä? :D


Joo! Kiva, että täälläkin on keskustelua ja samoja kuumeiluja. Mäkin aattelin, että kun nyt kaks lasta jaksaa (odotus, synnytys, kasvatus), niin hyvä. Mutta nyt kun on kaks sen verran isoja ja saanu itekkin olla välillä töissä ja jo kahdessa eri työtehtävässä lasten jälkeen, niin kyllä ilman muuta kolmas olis tervetullut.

Mäkin halusin kaikki lapset aikanaan alle 30v. Ja kohta kolkuttaa neljäkymmentä. Riskithän on olemassa ja raskautuminen (luomusti) kestää pidempää. Ja keskenmenostakin selviää. Mulla on siitä vajaa kaks viikkoa Onneks selvii. Jälkivuodot on loppu ja olotila ns. normaali.

Mä nyt odottelen menkkojen paluuta ja sitä kautta ovista. Luultavasti menkat alkaa 2-4 viikon päästä. Ehkä mä toivoisin sellasta alkuvuoden vauvaa. Poika aloittaa syksyllä koulun ja mul piti olla la just ennen koulun alkuu. Jos nyt jotenkin saataisiin sumplittua tää syksy työaikataulujen osalta ja ois sit talvi- kevätvauva. :smiling-eyes: Oon realisti, etten varmaan heti plussaa, vaikka sanotaan että km parantaa plussamahollisuuksia tyyliin puolen vuoden sisällä.

Mut mä kuumeilen niin kauaa, et meil se vauva on. Näin eilen ihanan pikkuvauvatytön pinkeis pöksyis ja ranskan buldogin, joka vaan katsoi kiltisti ja seurasi vauvaa. Olivat samaa seuruetta. Mä olin ihan myyty siitä vauvasta. :smiling face with heart-eyes:
 
Ihanaa että täällä keskustelu aktivoitunut! Ja erityisen ihanaa että täällä on muutamia kuumeilijoita, joilla samanikäisiä lapsia kaks ekaa :)
Meillä siis 6v tyttö ja 4v, ihan juuri 5v poitsu :Heartred
Kahden lapsen piti todellakin olla se lapsiluku, johon jäädään. Nyt 36-vuotiaana tuntuu, että kyllä minä kovasti vielä yhden haluaisin! Meillä on ihana perhe ja lapset keskenään suloisia sisaruksia, olen varma että kolmas olisi ihan koko porukan hoivaama ja rakastama pikkuinen.

Täällä ovulaatio käsillä näinä päivinä, pari viikkoa pitäisi taas pärjäillä tämän kasvavan toiveikkuuden kanssa, että josko tässä kuussa olisi meidän tärppikierto ja lokavauva saataisiin…. Rehellisesti sanottuna en tiedä kuinka kauan olen valmis yritystä jatkamaan. Tuntuu, että kovin paljon vanhempana en halua enää vauvaelämään ryhtyä.

Missä kohtaa kiertoa muut täällä menee? :Heartred onko täällä kanssajännittäjiä tuossa helmikuun puolivälin kieppeillä? :D


Myötäelän teidän mahdollisia plussia, vaikka en taida ihan ehtiä vielä mukaan, kun kierto vasta käynnistelee.
 
Mulla on nyt dpo3. Ovis tuli n. viikon myöhemmin kuin normaalisti. Nyt ei ollut oviksen aikaan myöskään samoja oireita kuin normaalisti niin en paljon laita tän oviksen varaan, mutta katsotaan.

Meille piti aluksi riittää kaksi lasta. Sitten lopulta päädyttiin yrittämään kolmatta ja ajatus oli se että tulis ennen kuin kuopus täyttää 3v että sais saman kelan rahan. Ja että jos ei tule ennen sitä niin antaa olla.

Tuo takaraja umpeutui jo elokuussa 2020. Nyt kuopus täyttää jo neljä ja edelleen yritetään.
Kolmannen kaipuu on jo niin kova, että ollaan harkittu että mentäis IVF:n.
Ikää tulee 38v ja yritystä pian 2,5v, että kyllä nää on viimeisiä hetkiä. Mutta kun se yrityksestä luopuminen on niin vaikeaa. Siks tuota IVF ollaan meinattu, että onpahan sitten koitettu kaikki. Vielä viime syksynä meinattiin ettei mentäis IVF.
 
Mulla on nyt dpo3. Ovis tuli n. viikon myöhemmin kuin normaalisti. Nyt ei ollut oviksen aikaan myöskään samoja oireita kuin normaalisti niin en paljon laita tän oviksen varaan, mutta katsotaan.

Meille piti aluksi riittää kaksi lasta. Sitten lopulta päädyttiin yrittämään kolmatta ja ajatus oli se että tulis ennen kuin kuopus täyttää 3v että sais saman kelan rahan. Ja että jos ei tule ennen sitä niin antaa olla.

Tuo takaraja umpeutui jo elokuussa 2020. Nyt kuopus täyttää jo neljä ja edelleen yritetään.

Kolmannen kaipuu on jo niin kova, että ollaan harkittu että mentäis IVF:n.
Ikää tulee 38v ja yritystä pian 2,5v, että kyllä nää on viimeisiä hetkiä. Mutta kun se yrityksestä luopuminen on niin vaikeaa. Siks tuota IVF ollaan meinattu, että onpahan sitten koitettu kaikki. Vielä viime syksynä meinattiin ettei mentäis IVF.

Sepä se. Toivoa on, kun jatkaa vaan yrittelyä. Joskus mietin, josko olis hyötyä letroista sun muista, että tärppäis nopeemmin. Edellinen tärppäs vuodessa luomusti, niin saa nyt nähä miten käy.

Ehkä mä vähän aattelen, että tulee jos tulee ja sit kuitenki vähän petyn, kun alkaa menkat.

Plussia odotellen ja toivotellen! :smiling-eyes:
 
Mulla ehti olla kierukka pari kuukautta, kunnes tuskastuin, että kyllä haluun kolmannen. Se oli toissa keväänä. Ei sekottanu onneks kiertoa.

Mä oon kans kuumeillut bebeä oikeestaan toisen syntymästä ja hän täyttää toukokuussa 5.

Tsemppiä kuumeiluun! :Hugging Face:
Mulla vissiin on ikuinen vauvakuume :tears::red-heart: esikoinen on pian 5 vuotta ja kuopus pian 3v. Toivottavasti pian tärppäis :Two-hearts:
 
Mulla on nyt dpo3. Ovis tuli n. viikon myöhemmin kuin normaalisti. Nyt ei ollut oviksen aikaan myöskään samoja oireita kuin normaalisti niin en paljon laita tän oviksen varaan, mutta katsotaan.

Meille piti aluksi riittää kaksi lasta. Sitten lopulta päädyttiin yrittämään kolmatta ja ajatus oli se että tulis ennen kuin kuopus täyttää 3v että sais saman kelan rahan. Ja että jos ei tule ennen sitä niin antaa olla.

Tuo takaraja umpeutui jo elokuussa 2020. Nyt kuopus täyttää jo neljä ja edelleen yritetään.
Kolmannen kaipuu on jo niin kova, että ollaan harkittu että mentäis IVF:n.
Ikää tulee 38v ja yritystä pian 2,5v, että kyllä nää on viimeisiä hetkiä. Mutta kun se yrityksestä luopuminen on niin vaikeaa. Siks tuota IVF ollaan meinattu, että onpahan sitten koitettu kaikki. Vielä viime syksynä meinattiin ettei mentäis IVF.

Ehkä kaikki kivet olisi käännettävä ja toivon niin teille plussaa! :folded::Two-hearts::loudlycrying: Käyn täällä aina välillä vilkuilemassa että joko on ilouutisia! :thumbs-up::thumbs-up:
 
Ehkä kaikki kivet olisi käännettävä ja toivon niin teille plussaa! :folded::Two-hearts::loudlycrying: Käyn täällä aina välillä vilkuilemassa että joko on ilouutisia! :thumbs-up::thumbs-up:
Kiitos Miitu.
Mitäs teille kuuluu? Onko tullut vielä neljännen kaipuuta?
 
Me päädyttiin kokeilee IVF.
Eilen oli lääkäri ja tänään alkaa pistokset, kun käynti osui sopivasti kierron alkuun.
Jännittää kyllä että kuinka käy ja tuottaako tämä tulosta. Lääkäri oli kyllä ihan positiivinen kun oon vielä alle 40v.:smiling-eyes:
 
Me päädyttiin kokeilee IVF.
Eilen oli lääkäri ja tänään alkaa pistokset, kun käynti osui sopivasti kierron alkuun.
Jännittää kyllä että kuinka käy ja tuottaako tämä tulosta. Lääkäri oli kyllä ihan positiivinen kun oon vielä alle 40v.:smiling-eyes:

Ihana juttu! :blowing: Ja että asiat etenee jo vauhdilla, pidän teille peukkuja ja plussa tuulia! :red-heart:
 
Kiitos Miitu.
Mitäs teille kuuluu? Onko tullut vielä neljännen kaipuuta?

Ollaan me yhä neljännestä haaveiltu :Two-hearts:, mutta täytyy punnita oma jaksaminen ja myös taloudellinen tilanne tietysti.
Nyt kuitenkin tuntuu että meidän kokoonpano on juuri hyvä näin, vaikka arki onkin yhtä hulabaloota välillä! :rolling::Two-hearts:
 
Voi toivottavasti Emir tärppää ivf:stä!
Itsekin yrittänyt olla ”tulee jos on tullakseen” -asenteella, mutta näinhän tämä jo vähän ressin puolelle on mennyt….
Viime kesästä asti menty ilman ehkäisyä. Eli 8 kiertoa takana toivetta. Vähän alkaa olla kisaväsymystä.

Mulla pitäisi olla normaalin kierron mukaan jo dpo14, mutta ovulaatiolimojen ja oireiden perusteella ovulaatio siirtyi tässä kierrossa 5-6 päivää eteenpäin. Olen nyt laskeskellut, että tänään olisi dpo8. Testi tänään ollut nega. (Olen kuitenkin malttamattomana testaillut jo, koska kiertopäivä on 31/29.)
Ei ole mitään oireita, että sikäli ei ”tunnu” että olisin raskaana. Mutta kahdessa edellisessä raskaudessa ei myöskään ole ollut mitään tuntemuksia tai oireita plussausvaiheessa, niin en ole kokonaan kirvestä heittänyt kaivoon :)

Menkkojen alkuun asti toivoa on! Odotan menkkoja alkavaksi ti-ke ovulaatiosta laskettuna.
 
Voi toivottavasti Emir tärppää ivf:stä!
Itsekin yrittänyt olla ”tulee jos on tullakseen” -asenteella, mutta näinhän tämä jo vähän ressin puolelle on mennyt….
Viime kesästä asti menty ilman ehkäisyä. Eli 8 kiertoa takana toivetta. Vähän alkaa olla kisaväsymystä.

Mulla pitäisi olla normaalin kierron mukaan jo dpo14, mutta ovulaatiolimojen ja oireiden perusteella ovulaatio siirtyi tässä kierrossa 5-6 päivää eteenpäin. Olen nyt laskeskellut, että tänään olisi dpo8. Testi tänään ollut nega. (Olen kuitenkin malttamattomana testaillut jo, koska kiertopäivä on 31/29.)
Ei ole mitään oireita, että sikäli ei ”tunnu” että olisin raskaana. Mutta kahdessa edellisessä raskaudessa ei myöskään ole ollut mitään tuntemuksia tai oireita plussausvaiheessa, niin en ole kokonaan kirvestä heittänyt kaivoon :)

Menkkojen alkuun asti toivoa on! Odotan menkkoja alkavaksi ti-ke ovulaatiosta laskettuna.
Tsemppiä sinnekin. Se tjot meininki on yllättävän vaikeeta varsinkin kun kiertoja on kertynyt jo useampia.
 
Plussasin eilen ja nyt ihmettelen niukkaa tuhruvuotoa, ei ole ihan iloksi tämä plussaus vielä muuttunut.

Olen varovasti ajatellut, että kaikki saattaa mennä hyvin, mutta olen myös varpaillani keskenmenon suhteen.

Mulla iski tänään ihan kamala pakokauhu tästä raskaudesta! Ja huono omatunto tästä paniikista. 8kk ollut toiveissa plussa, ja yhtäkkiä nyt plussa ja ajatus kolmannesta lapsesta kauhistuttaa.
Mitä tää nyt on, onko mulla raskaushormonit iskeneet päälle jonkun kauhun?
Että arjesta tulee ihan kamalaa ja vastahan ollaan hädintuskin ”toivuttu” vauva- ja taaperoajoista, arki alkaa olla leppoisaa ja parisuhdekin alkaa muistuttaa taas romanttista ihmissuhdetta työleirin sijaan…
Olen tosi pettynyt omiin fiiliksiin, olen epätoivoisesti toivonut raskautta ja nyt kun tärppäsi niin pelottaa ettei meistä olekaan tähän.
Auttakaa!
 
Tuhru voi tosiaan olla ihan normaaliakin. Mulla tuli esikoisesta yhteensä kaks viikkoa tuhrua (viikko ennen ja viikko plussan jälkeen).

Nuo pohdinnat kolmannesta kuulostaa varsin tutuilta. Oon kans miettinyt että jos se plussa tulee niin tuleeko sillon niitä ajatuksia, että tätäkö todella halusin. Ja varmaan sillon ehkä enemmän kun ikäeroa edelliseen on vähän enemmän.
Meillä kahdella ekalla on 2,5v ikäeroa ja tällä hetkellä toisen ja kolmannen ikäeroksi tulisi 4,5v niin kyllä oon sitä miettinyt että miten sitä jaksaa enää niitä vauva-ajan juttuja.
Uskon kuitenkin että kun raskaus etenee niin alkaa ajatukseen tottua ja se on vaan hienoa että se kolmas tulee.
 
Takaisin
Top