Kolmosta kaipaavat kuumeilijat

[Miitu]

Eilen tuli kirkasta veristä vuotoa[emoji21] ajattelin että nyt peli menetetty,mutta yhtäkkiä tänään vuoto loppunu kokonaan..voiko kiinnittimys vuuoto olla kirkasta? Kun loppu lähes samantien..

Voi hyvinkin olla! Mikä dpo meneillään?

 

[katariina86]

Dpo?

 

[katariina86]

Piti ihan googleettaa tuo dpo..niin nyt olis dpo 12..

 

[katariina86]

Niinpä ne menkat vaan alkas..seuraavaksi tilaan ajan gynelle jos se osais kertoa apua mulle ...vuoto ja kivut ollu aina niin pahat:/
Mutta eikö se tästä..

 

[flikka]

Saanko hypätä minäkin tänne jo seuraamaan? ☺
Meillä lapset 2/15 ja 1/17 ja kolmas haaveissa
Hormonikierukka vielä paikallaan, tosin poistattaminen alkaa olla ajankohtaista ihan muista syistä. Ja mies ei halua enää lapsia. Mutta en jaksa uskoa, että ei ajan mittaan lämpenisi ajatukselle kolmannesta, kunhan se ajatus saa muhia rauhassa :)
Oon laskeskellut, että vuoden päästä voisi olla aika realistinen aika aloittaa yrittäminen. Eli aikaa on!
Mutta jonnekin pitää vaan päästä purkamaan tätä kuumeilua, kun ei omalle miehelle voi

 

[Avvi]

Joo minäkään en ihan vielä ainakaan pysty tästä oikein miehen kanssa juttelemaan.. Ettei hän vaan säikähdä liikaa

Meillä yrittäminen alkaa aikaisintaan loppukesästä, jos alkaa. Joka ikinen päivä olen sekä puolesta että vastaan kolmatta lasta.

 

[flikka]

Meillä yrittäminen alkaa aikaisintaan loppukesästä, jos alkaa. Joka ikinen päivä olen sekä puolesta että vastaan kolmatta lasta.

Niiiin tuttua! Että voikin olla niin ristiriitaiset tunteet taas tästäkin asiasta. Toisaalta nämä kaksi riittää, ja järkisyitä kahdelle lapselle kolmen sijaan todellakin löytyy!
Meidän lapset on olleet huonoja nukkujia, edelleenkään ei pienempi nuku täysiä öitä. Ja lisäksi todella mustasukkaisia ja vahvatahtoisia. Riitelevät kuin vanhat tekijät, eikä mustelmiltakaan vältytä.
Mutta silti...

 

[Miitu]

Täälläkin nuo samat ristiriitaiset ajatukset kolmosesta. Toisaalta on tunne että hän on meidän perheen puuttuva palanen, en vain voi luopua ajatuksesta! Ja sitten taas yritän olla myös kiitollinen näistä kahdesta ja miettiä, miksei näin voisi olla yhtä hyvä?

Miehen ystävä eilen ilmoitti että saavat kolmannen ja oli mieheltäkin tiedustellut, koskas liittyy joukkoon. Mies oli heti että no mikä jottei..

Mulla on molemmissa raskauksissa ollut ennenaikaisuuden riski. Kuopuksesta jopa muutama viikko vuodelepoa.
Molemmat perätilassa, esikoinen syntyi perätilassa alateitse. Kuopus kääntyi lopulta, mutta syntyi imukupilla avosuisessa tarjonnassa, hui.
Lisäksi kummastakin synnytyksestä kohtutulehdus.
Pitkät ponnistusvaiheet ja tästä toisesta kaavinta vuodon takia.
Mitenhän olisi kolmannella kerralla..
Saattaisin jopa harkita sektiota vaikka olen aina ajatellut etten IKINÄ vapaaehtoisesti.

 

[flikka]

Mä en kestä! Joka puolella tuntuu oikein tupsahtelevan vauvoja maailmaan. Koko maailma on raskaana, paitsi mä
Lähipiirissä siis saatu viime aikoina paljon vauvoja ja raskausuutisia

Pitäisi varata aikaa kierukan poistoon, mutta ärsyttää koko ajatus. Kierukka kuitenkin pitää kurissa nämä haaveet edes jotenkuten Ja mies, tietysti

Voisko joku vaan sanoa mulle, että haluanko kolmannen vai en? Oma mieli muuttuu monta kertaa päivässä
Ja ihan typerää edes miettiä tämmösiä, kun ei sitä ole ainakaan lähiaikoina tulossa!
Piti vaan jonnekin päästä tuntojaan hieman purkamaan, ei tule nukkumisesta muuten mitään. Pää ihan pyörällä kaikkien vauvauutisten keskellä

 

[marsupilami]

Täällä kans yks joka haaveilee kolmosesta. Oon aina(tai ainakin ennen) haaveillut useammasta lapsesta ja nyt meillä on 08/2015 ja 05/2017 syntyneet pojat itselläkin tosi ristiriitaiset tunteet, toisinaan oon ihan satavarma että haluan kolmannen ja mahdollisimman pian, ettei lapsille tulisi isoa ikäeroa, ja joskus taas ajattelen ettei meidän kannata enempää lapsia hankkia
Mutta kummiskin ajatus siitä että meille ei tuu kolmatta lasta, saa mut surulliseksi
Meillä on ollut puhetta jo jonkun aikaa että alettais yrittämään kolmatta kun tämä nuorimmainen täyttää 1v, mutta täs nyt sen verta itsellä epävarmuutta asiasta että taitaa siirtyä tuonemmaksi

 

[River]

Mulle on selvää se kolmannen (ja ehkä enemmänkin) haluaminen, mutta järki sanoo, että myöhemmin. Tunteet taas, että NYT heti kiitos.

 

[katariina86]

Mulle on selvää se kolmannen (ja ehkä enemmänkin) haluaminen, mutta järki sanoo, että myöhemmin. Tunteet taas, että NYT heti kiitos.

Voin samaistua jotenki vaan pelottaaki kun aina tulee se nega että missä vika:/
Jotenki ärsyttää ku toisille tulee vauvoja ovista ja ikkunoista..
Mutta ehkä se kolmonen tulee jos on tullakseen[emoji7]

 

[Nuppu3]

Oon lueskellut viestejä täällä taustalla ja kommentoisin tuohon kolmosen haluamiseen, siis kannattaako vai ei jne., kun mieli sahaa ees taas. Mulla oli parin vuoden ajan ihan samat fiilikset. Haluanko oikeasti kolmannen lapsen vai en, onko järkeä, jaksetaanko hoitaa, riittääkö rahat, onko talossa tilaa jne. Parin vuoden epäsäännöllisen pähkäilyn jälkeen päätettiin, että annetaan kolmannelle mahdollisuus tulla jos on tullakseen. Eli ei päästy suoranaisesti tilaan, että ”juu ehdottomasti halutaan kolmas”. Pian meillä tärppäs, ja oltiin todella iloisia, vaikka kyllä mun mieli välillä sahas edelleen ees taas ekalla kolmanneksella. Pelotti, että tiedetäänkö nyt varmasti, mihin ollaan ryhdytty ja että ”APUA”! Mut viimeistään rakenneultrassa sen tajusin, että oli tämä aivan oikea päätös, ja aivan ihanaa, että se kolmas oli tosiaan tulossa. Isommat lapset on jo 7v ja 5,5v vauvan syntyessä, joten ovat sen verran isoja, että tätä vauvaa on odotettu yhdessä koko perhe Nyt tämä vauva on jo 3 kk, ja hyvin on mennyt. En enää osaisi kuvitella, ettei tätä pientä olisikaan meille tullut. Aivan ihana tyyppi Samalla nyt on se fiilis, että tässä on nyt hyvä, tämä on meidän perhe, se on nyt valmis. Enää ei vaivaa se kaipaus, ja ”entä jos sittenkin” fiilis, mikä oli ajoittain kakkosen jälkeen. Nyt on hyvä

Tsemppiä kaikille yritykseen ja toivotaan tälle keväälle monta plussaa!

 

[River]

Voi miten ihana kuulla Nuppu! Ihanaa vauva-arkea sinne :)

 

[Miitu]

Täällä kans yks joka haaveilee kolmosesta. Oon aina(tai ainakin ennen) haaveillut useammasta lapsesta ja nyt meillä on 08/2015 ja 05/2017 syntyneet pojat itselläkin tosi ristiriitaiset tunteet, toisinaan oon ihan satavarma että haluan kolmannen ja mahdollisimman pian, ettei lapsille tulisi isoa ikäeroa, ja joskus taas ajattelen ettei meidän kannata enempää lapsia hankkia
Mutta kummiskin ajatus siitä että meille ei tuu kolmatta lasta, saa mut surulliseksi
Meillä on ollut puhetta jo jonkun aikaa että alettais yrittämään kolmatta kun tämä nuorimmainen täyttää 1v, mutta täs nyt sen verta itsellä epävarmuutta asiasta että taitaa siirtyä tuonemmaksi

Niin samat fiilikset ja aivan kuin olisi omia ajatuksiani. Ja suht samalla ikäerollakin, meillä 11/15 ja 10/17. :)

 

[yllätys15 & 16]

Mulla tosiaan on 4/15 ja 10/16 syntyneet lapset ja samaistun niin teidän ajatuksiin. Oon aiemminkin kirjoitellut tänne omasta kuumeilusta, mutta nyt kun olen palaillut töihin ja arki muutenkin muuttunut on tullut ajateltua että jos nää nykyiset lapset riittäisikin. Silti kun laitan pieniä vaatteita pois tai kun mietin miten joudun pian luopumaan tuplavaunuista tms aiheuttaa surua ja kolmannen kaipuu saa pontta.

Mää olisin valmis vaikka heti kolmanteen mutta meillä(kin) mies hinkkaa vastaan. Hän haluaisi odotella sinne että esikoinen on 6-7v ennen kuin yritettäisiin kolmatta. Tässä on vaan se että miehen ajatukset ovat muuttuneet ja on alkanut enemmän puhumaan siitä kuinka nää kaksi on hälle sopiva määrä. Toki itseäkin mietityttää se mitä elämä olisi kolmen kanssa mutta samalla tavalla siitäkin selviäisi kuin kahden alle kolme vuotiaan kanssa. Ja olen miehelle yrittänyt järkeillä että kolmannellekin olisi esikoisesta ja kuopuksesta kaveriksi jos nyt perään tekisi, kun 6-7v ikäero voi olla vähän hankala sisarussuhteelle. Ja toisaalta ajattelen myös että jos perään tekee heti niin on kaikki vauva vuodet lusittu eikä enää sitten kun arki pyörii koulujen ja työn ympärillä tarvitsisi uudestaan aloittaa vaipanvaihtorumbaa ja yöheräilyjä jne. Mutta saa nyt nähdä mihin oma tai mieheb ajatusmaailma muuttuu.

 

[River]

Yllätys, pyörittelet aivan samoja ajatuksia kuin täällä. Ihan samat perusteet puolesta ja vastaan :D

 

[flikka]

Juupas eipäs juupas eipäs...
Juupas. Varmasti juupas.
Vaan katotaan mitä mieltä taas huomenna olisin On tää yks suo tää puolensa päättäminen.

Ja ihan todella typerää ja turhaa! Kun ei mun tarvii vielä tietää. Eikä ole vain minusta kiinni.

Mutta kyllä te tiedätte, kun kuume iskee se on heippa terveelle järjelle

 

[Kyfi2356830]

Mä liityn kans tänne! Esikoinen 3/15, kuopus 7/17 ja kolmannesta haaveillaan :) yritys kyllä aloitettu jo, mutta imetys häiritsee kiertoa, ei siis ole kuukautiset alkaneet. [emoji21]

 

[flikka]

Miehen kanssa tuli puhetta raskaudesta. Valitin menkkakramppeja ja siitä loogista siltaa juttu eteni vauvoihin. Vitsailtiin jotain ja naureskelin, että eikö innosta yks lisää. Mies sanoi, että ei oikein. Ei ainakaan vielä.

Vielä. Mutta ehkä siis joskus Kuten vaikka parin kuukauden päästä kun saan poistatettua kierukan
No ei, en painosta. Kypsytelköön ajatusta vielä itsekseen :)