Meillä äiti on ihan tyttöjen hurmoksissa! :) Varmaan puoli vuotta jo puhunut ellei ylikin, että "kun tulee kolmas" tai "kun tulee toiset kaksoset".. :D Muistanut aina mainita, että ei mikään kiire, mutta kunhan tulee. :) Hyvällä äiti sitä oon tarkoittanut, eikä painostaen. Hän itse olisi kolmannen lapsen vielä halunnut, mutta ikä ja terveys tulivat vastaan.. Isäni ei oikein ole lapsenlapsista niin kiinnostunut. Tulee, jos tulee, mutta pakko ei ole.
Miehen äiti ei ole oikein osannut ajatella, että on jo mummo. Elää varmaan ikuista nuoruutta.. Hän hoitaa joskus tyttöjä, mutta ei koskaan yksin, koska ei pärjää noiden kanssa.. Tytöt ovat "mummon muruja", mutta vaikka anoppi asuu lähellä, näkee tyttöjä todella harvoin. Tai minusta se on ainakin harvoin, kun näkee vain noin kerran kuussa. :/ Isää miehellä ei ole - tai on, mutta ei ole osa meidän elämää..
Sinänsä kukaan ei puutu meidän lapsiarkeen tai elämään muutenkaan. Se on piirre, jota omissa ja miehen vanhemmissa arvostan! :) Apua saamme, kuin pyydämme. Tarvittaessa myös taloudellista tukea on varmasti saatavilla, sillä sitä myös omat vanhempani ovat aikanaan saaneet samassa tilanteessa, jos on tiukkaa ollut. Taloutta mietin kyllä joskus, kun kahdenkin kanssa tuntuu olevan tiukkaa, mutta toisaalta kaksoset ovat paljon kalliimpia kuin yksi vauva kerrallaan..