Kokemuksia Jorvista?

susanne, ai eivät tyrkytä epiduraalia? Oho, jännää... Mulla joulukuun lopussa Jorvissa ei kyselty, et mitä haluan. Ensin sanottiin, että voisin kokeilla ilokaasua, ja kun sen teho "loppui" niin pyysin vahvempaa ja kätilö sanoi ihan itse suoraan ehdottamatta tai kyselemättä, että hän tilaa epiduraalin... :O
Ja mulla episotomia olisi ollut tosiaan parempi vaihtoehto, mutta ei leikattu, ja tosi nopean ponnistusvaiheen takia repesinkin sitten tosi pahasti sulkijalihaksiin saakka... Vaan sitäpä ei siinä tilanteessa voitu tietää, ja tää on onneksi tosi harvinaista (vuodessa kuulemma ihan vaan muutama tällainen tilanne käy...).

Joka tapauksessa, Jorviin muuten oon ollut aina tosi tyytymätön, mutta synnytys- ja lapsivuodeosastoon oon enemmän kuin tyytyväinen! Kätilöksikin sattui vielä ihan huippu tyyppi, joka tulkitsi mua ihan täydellisesti ja ensisynnyttäjänä sain todella paljon hyvää tukea!
 
SannaKoo: Keskustelin siis kätilön kanssa jo siinä vaiheessa kun olin käyrillä että mitä toiveita minulla on ja sanoin että tarpeen vaatiessa haluan puudutuksen ja siinä tapauksessa epiduraalin, johon hän vastasi että sitä pitää sitten tosiaan pyytää synnytyshuoneessa (kyseisen kätilön vuoro loppui ennen kuin päästiin niin pitkälle). Eikä synnytystä hoitava kätilö sitä epiä tosiaan tyrkyttänytkään, laittoi ensin ilokaasua vahvemmalle ja vasta sitten kun sanoin että se ei riitä ja haluan epiduraalin, alettiin puuhailla lääkäriä paikalle. Eli mielestäni ihan hyvä asenne Jorvin kätilöillä, ja useampi ystäväni on siellä myös ilman puudutusta synnyttänyt kun aktiivisesti tarjoavat noita lääkkeettömiä keinoja.

Suosittelen myös lämpimästi että synnäristä riippumatta synnyttäjä kävisi tuon toivekeskustelun heti aluksi, niin kätilöt sitten tietävät vähän raameja ja ovat selvillä synnyttäjän asenteesta kivunlievityksiä kohtaan kun se vaihe koittaa.
 
Nyt yksi synnytyskokemus Jorvista minullakin taskussa, ja täytyy sanoa että ihan loistava paikka synnyttää!! [:)]

Kätilöt olivat ihania eivätkä tuputtaneet lääkkeitä vaan päinvastoin, koittivat rohkaista jatkamaan pehmeämmillä keinoilla vaikka itse jo harkitsin epiduraalia. Olin siis aluksi sanonut että mahdollisimman vähän haluaisin että synnytykseen puututaan lääkkeillä, jos vain itse kestän ilman. Loppujen lopuksi pärjäsinkin kuumalla suihkulla ja ilokaasulla. Oksitosiinia piti laittaa lopussa että saatiin vauva maailmaan kun supparit alkoi hiipua kesken ponnistusvaiheen. Ja kun ne 2 tikkiä ommeltiin, sain tietty puudutusta sitä varten.

Ja vaikka en ollut esittänyt mitään asento-toivomuksia avautumis- tai ponnistusvaiheeseen, tulin kokeilleeksi tosi monia asentoja kätilöiden ehdotuksesta. Ja asentoa vaihtamalla saatiin aina vauvaa vähän lisää alaspäin, eli toimi mulla. Ja kätilöillä oli siis hyvin pelisilmää ehdottaa just paremmalta tuntuvia asentoja kun alkoi tuntui että sen hetkisessä asennossa synnytys jäi junnaamaan paikalleen.

No, tietty synnytyskokemukseeni vaikutti sekin että kaikki meni mulla suht nopeasti ja hyvin. Eli mitään isoja toimenpiteitä ei vaadittu eikä isoja vaurioita tullut. Jos jotain komplikaatioita ois tullut olisi tietty ehkä vähän eri näkemys synnytykseen. Mutta toisaalta Jorvissa tuntui myös siltä että tarvittaessa sieltä olisi kyllä löytynyt hyvää hoitoa ja osaamista myös vaikeammissa tilanteissa.

Ja lapsivuodeosaston henkilökunta oli myös aivan upeita. Meillä kävi tuuri ja saatiin perhehuone, jossa saatiin olla ihan rauhassa ja tutustua vauvaan. Ja aina tarpeen mukaan joku tuli neuvomaan vauvan hoidossa kun meillä tuli joku kysymys mieleen.

Täytyy vielä sanoa että kun lasku tuli kotiin noilta sairaalapäiviltä, niin se on yksi harvoista laskuista minkä maksan TODELLA mielelläni. Reilut parisataa euroa siitä että saatiin olla mieheni kanssa 3 yötä täyshoidossa siellä ammattitaitoisen henkilökunnan neuvojen ja tuen lähellä on mielestäni todella halpa hinta. Olen kerrankin [;)] onnellinen veronmaksaja kun tällaistakin palvelua saa tähän hintaan verorahoilla! [:D][:D][:D][:D][:D]
 
Myös äidin sairaalavuorokaudet maksaa, jotain reilut 30 euroa / vuorokausi. Ja isän vuorokaudet on saman hintaiset jos siis menee perhehuoneeseen (eli perhehuone yhteensä reilut 60 euroa/ vrk).
Ja Perhehuoneen hintaan kuuluu siis se oma huone jossa kummallekin sängyt [:D][:D], ja kummallekin täyshoito eli ruuat (ateriat tiettyinä aikoina + 24/7 tarjolla olevat välipalatarvikkeet osaston jääkaapista) ja lakanat + pyyhkeet. Vaatteet äiti saa sairaalan puolesta kans, isälle omat vaatteet mukaan.

Niin ja vauvalle ja imetykseen tietty kaikki kuuluu, eli vuodevaatteet, vaatteet, vaipat, topsipuikot, pyyhkeet, tutti, rintakumit... jne mitä sitten tarviikaan.
Ja mä sain kans esim. Lansinoh-voidetta purkissa kun rinnanpäät aristi, eli omaa bepanthenia tms ei tarvii ottaa mukaan, ellei ole just jotain tiettyä voidetta mitä haluaa käyttää. Mut ainakin mun mielestä toi lansinoh on ihan loistotuote kipeisiin nänneihin.

Eli ainakin Jorviin jos menee synnyttämään, niin pärjää kyllä tosi vähin varustein. Omat hygienia-kamat (hammasharjat jne) pitää olla, imetysliivit jos sellaisia haluaa käyttää, ja tietty sit varusteet itselle ja vauvalle kotiutumista varten, eli vaatteet ja turvakaukalo (jos autolla liikenteessä).

Ja ainiin, noi ruuat isälle on siis vasta kun mennään lapsivuodeosastolle. Synnytysosastolla (synnytyssalissa oltaessa) vaan äiti saa ruuat ja juomat, isän pitää ostaa kahviosta tai ottaa eväät.
 
Pikkasen nyt korjattava Cecilian sanomaa... Jorvissa synnytyssalissa isä itseasiassa saa vähän evästä; siinä vaiheessa kun lapsi on syntynyt, ja siitä "ruokailusta" ei siis tarvitse maksaa mitään (mitähän siin ois ollu, jotain kahvia, leipää, mehua ehkä jugurttia?). Meillä vieläpä kävi niin, että mies oli ainoa, joka sillon sai ruokaa, kun mä jouduin normaalin alatiesynnytyksen jälkeen oottamaan pääsyä leikkaussaliin ja tikattavaks nukutuksen aikana, kun repesin sen verran pahasti. Mä en muutenkaan ehtiny siellä olla salissa ku 3h ennen ja 2h jälkeen synnytyksen - ja se jälkeen aikaki johtu vaan siitä, että sattu olee tilaa, niin ei ollut kiirettä siirtyä pois, eikä mua viety lapsivuodeosastolle, vaan siirrettiin sitten synnärin tarkkailu/lepohuoneeseen oottaa leikkuriin pääsyä.

(yök, olipas "pätemisen tarpeista" tekstiä, ei se suinkaan ollut tarkoitus! Vaan siis sanoa, että käsittääkseni useimmissa synnytyssairaaloissa sekä isä että äiti saa just jotain pientä leipää ja muuta sitten, kun vauva on turvallisesti saatettu maailmaan!)

Jorvista ainakin vielä sanottava, että siellähän on kivasti ne kaikki liinavaatteet ja sairaalavaatteet äidille ja lapselle siellä kaapeissa ja käytävän varastossa, että niitäkin saa vaihtaa just tasan niin usein, ku itse haluaa. Ja imetystyynyjäkin siellä on ihan hyvin!

Nyt 6kk synnytyksen jälkeen mulla on oikeastaan vaan positiivisia muistoja, vaikka ennakkoluulot joskus olikin hirveät!
 
Mä olen kanssa huipputyytyväinen Jorviin ja menen sinne synyttämään sitten toisenkin kerran, jos ajankohtaiseksi tulee.

Mä olin sanonut alkuun, että haluan mennä mahdollisimman pitkään ilman kovia lääkityksiä. Tästä syystä kätilö kysyi multa erikseen sitten kun epiduraalia pyysin, että haluatko sä sitä epiduraalia vain supistuksen aikana vai myös supistusten välillä. Tämä on varmasti ihan yksilökohtaista, että kenestä mikäkin tuntuu tyrkyttämiseltä. Ja joku toinen voisi tässä kohtaa kokea, että hän ei meinannut sitten millään saada epiduraalia tai että kätilö oli nihkeä sitä tilaamaan. [:D]

Ja synnytyksen jälkeen me saatiin ruokaa kyllä molemmat: minä lämpimän aterian ja mies iltapalaa. Ja epiduraalin saatuani minä sain jugurttia ja mehukeittoa, koska minulla oli nälkä. Supistukset olivat kuitenkin kestäneet siinä vaiheessa jo 16h ja olin syönyt edellisen kerran melkein vuorokausi aikaisemmin.

Jorville täydet pisteet. Ei tarvinnut riidellä synnytysasennosta, kuten tutullenio kävi naistenklinikalla.
 
hmm.. no saattoi johtua vuorokaudenajasta ja siitä että meillä oli aika nopea synnytys (sairaalaan tultiin klo 11 ja lapsi oli maailmassa klo 15.30), mutta vaan mä sain ruuan synnytyksen jälkeen. Miehelle tuotiin kyllä kahvia samalla, mutta ei jugurtteja tms. _ruokaa_.

Mutta hyvä jos tällainenkin bonus siellä on, varmaan tarpeellinen etenkin jos synnytys kestää tunteja [:)][:)]
 
oon myös saanu nyt kokemuksia jorvista, olin siellä N5-osastolla samas paikkas missä synnytäneet, mutta siel oli väh raskanoita. Mulla epäillään raskausmyrkytystä. Eli olin vietänyt siellä viime viikkolla yön, kätilöt olivat todella ihania ja mukavia. Lääkäriki oli hyvä. Yllätyin tosi paljon ku tajusin että viihdyn siinä ympäristössä ja niissä tiloissa. Nyt käyn siel aamuisin joka päivä, raskausmyrkytystä seurataan ettei sitä tulis.. Kätilöt on edelleen ihania siinä osastossa. Toivon et synnytysosastolla on myös hyvä hoitooalvellu ja ihanat kätilöt. Ainaki näiden päivien perustella mielelläni synnytään siellä =)))
 
Jorvi on aivan ihana paikka! Mulle ei jäänyt mitään negatiivista sanottavaa koko synnytyksestä (paitsi takakireestä anestesialääkäristä! [:@]) Kätilö oli aivan ihana ja rauhallinen.
Suosittelen!
 
Mun ei kahta kertaa tarvinnut miettiä kun kysyttiin heti ekalla neuvolakäynnillä synnytyssairaalaa.. Jorvi on mulle niin luonnollinen valinta, itsekin siellä synnyin ja siellä olen asioinut monissa eri elämäntilanteissa 20 vuoden ajan, että se tuntuu niin tutulta paikalta ja sitähän se onkin, ei olis varmaan mukava mennä synnyttämään johonkin missä en oo ikinä käynytkään.. Yritän mennä kuitenkin mahdollisimman ennakkoluulottomasti synnyttämään, en odota mitään mahtavinta kokemusta enkä myöskään mitään pieleen mennyttä.. :)
 
Mullakaan ei ole Jorvista mitään huonoa sanottavaa. Kaikki sujui oikein hyvin ja henkilökunta oli todella mukavaa.
 
Mä tosin olen vähän huono näissä asioissa, kun ei ennen synnytystä tullut mieleenkään, että pitäis etukäteen stressata ja vertailla eri paikkoja. Tokihan jo ensimmäisellä neuvolakäynnillä kysyttiin, minne menen synnyttämään ja ei mulle tullut muuta edes mieleen kuin Jorvi, kun se tuossa naapurissa on.
 
Itselleni jäi myös itse synnytyksestä Jorvissa ihan positiivinen mielikuva. Vietin ensin muutaman tunnin synnyttäneiden osastolla, kun odoteltiin supistusten alkamista vesien menon jälkeen. Lopulta kaikki kävi niin nopeasti, että siinäkin mielessä ei mitään kamalaa kerennyt edes tapahtua (tai toki olisi kerennyt, muttei tapahtunut). Kivunlievitystä en kerennyt saamaan muuta kuin ilokaasua, siinä vaiheessa kun tulin takaisin synnytysosastolle, alettiin saman tien ponnistaa pikkuista ulos.

Mekin saatiin iltapalaa miehen kanssa siellä synnytysalissa vauvan synnyttyä, ja saatiin siellä viettää aikaa niin kauan kuin haluttiin. Vauva syntyi hieman ennen kahdeksaa illalla.

Synnyttäneiden osastolla sen sijaan koin osittain jääväni oman onneni nojaan. Tulin osastolle yhdentoista aikaan illalla, joten ehkä sitten johtui siitä. Olisin kaivannut enemmän opastusta imetyksen alkuun ja muuhun jo heti siinä yöllä, ensisynnyttäjä kun olin. Enkä itse edes ymmärtänyt kysyä. Viikko vietettiin pienen knssa osastolla, ja sinä aikana koin sekä hyvää että huonoa, kovasti riippui aina vuorossa olevista kätilöistä ja hoitajista.

Lisäyksenä vielä, lastenosaston henkilökunta Jorvissa oli todella ammattitaitoista ja mukavaa. Pienemme vietti siellä yhden yön. Siitä osastosta ei ole pahaa sanottavaa.
 
Jorvi ehdottomasti hyvä paikka synnyttää. Kätilö synnytyssalissa aivan ihana ja oli kiva, että tuli juttelemaan synnytyksen jälkeenkin osastolle ja kyseli kuulumisia. Osastolla täytyy olla omatoiminen, mutta omahoitaja oli kyllä silti aivan ihana. Tosin joissakin vuoroissa kuten yövuorolainen ei välttämättä käynyt kertaakaan katsomassa, jos ei kelloa soittanut, koska muuten heillä oli tosi kiire. Kaikki lastenlääkärit eivät tosiaan ole parhaimpia. Muuten hyvä paikka :) 
 
mä oon ilmeisestei ainut tällä palstalla joka ei oikee pidä jorvista.. ite synnärillä oli oikein hyvä  olla muutoin ku lääkäri sössi sen spiduraalin kaa ku pisti 4 kertaa ja joka kerran epäonnistu ja sitte vasta laitto spinaalipuudutuksen. mutta sitte osastolla niin olin iha yksin jätetty kaks hoitajaa sen kolmen päivän ajan esittäytyi mutta muut vaa tuli sisällä kattoo mite menee ei mitää muuta en saanut sitä apua mitä oisin tarvinnu eli imetys meni päin helvettiä ja piti sitte ite hakeen sitä korviketta ei mitää näyttäny mite pestää ja hoidetaa vauvaa minkä niitten pitäs neuvolan mukaa tehä ku on ens synnyttäjä. no onneks mul on severran nuorempi pikkusisko et tiiän  miten vauvaa hoidetaa mut mun miehellähän ei ollu mitää tietoj ei ees uskaltanu ottaa sylii koko ajan ku oltii sairaalassa ja ku kelloo soitettii ni lupailivat tulla eikä kukaa tullu ja hups vuoro vaihtu ni mä en kyl toistamisee mee jorvii!
 
Mä oon sunkaa kyl osaks samaa mieltä jorvista. Ensi synnyttäjälle ei mikään ehkä paras paikka siltä kannalta että ne ei opeta siellä mitn,imetys mullakki iha päin....onneks mun miehellä edellisestä suhteesta lapsi ni se neuvo mulle kaiken ja siltä opettelin tuon vauvan jutut vaipoista lähtien. Kätilö kuka oli mulla aluks oli aivan ihana mutta sitten sillä melkee heti loppu työ vuoro niin vaihtu ulkomaalais taustaseen...jummi ku teki mieli kyllä heittää sitä jollain,ei kuunnellu mun toiveita mistään puudutukista tunki vaa sitä ilo kaasua..murrrr. Aion kyllä synnyttää siellä tän toisenki ku osaa jo kaiken ni eipä tarvii niitä osasto tanttoja,ja toiv. saan paremman kätilön nyt joka kuuntelee toiveet.:)
 
Mä voin omalta osaltani suositella Jorvia lämpimästi. Synnytin siellä syyskuussa 2011 meidän esikoisen ja olin todella tyytyväinen niin leikkaussali kun osastohenkilökuntaan. Itse en ollut kovin innoissani sektiosta ja etenkin mietin sitä kuinka mua harmittaa kun jää saliin/heräämöön kun lapsi on muualla. Kiireestä huolimatta mua jututettiin koko ajan ja aika meni ihanan nopeasti ennenkun pääsin osastolle. Tunsin todella, että musta pidettiin huolta.

Toivoimme kovasti perhehuonetta, mutta osastolla oli niin paljon potilaita, että perhehuoneita jouduttiin jopa purkamaan. Saimme kuitenkin päivän olla omassa huoneessa ja illalla menin sitten jakamaan huoneen toisen äidin kanssa. Olin Jorvissa 4 yötä ja mies oli paikalla joka päivä n. klo 9-20. Oma kätilömme Päivi oli aivan ihana, mutta myös muut todella ystävällisiä. Tulivat aina vuoron aluksi esittäytymään ja kyselemään vointia. Etenkin mieheni arasteli vauvan käsittelemistä ja meille näytettiinkin kaikki ihan kädestä pitäen. Vaikka heillä oli todella kiire, ei se estänyt ensiluokkaista hoitoa. Kaikkiin kysymyksiimme ja toivomuksiin vastattiin ystävällisesti ja kärsivällisesti. Muistakaa, etenkin ensisynnyttäjät, olla itse aktiivisia ja kysellä sekä pyytää apua.

Mikäli lisää lapsia vielä suodaan ja asun pääkaupunkiseudulla, menen ehdottomasti Jorviin uudestaan.
 
Esikoinen syntyi Jorvissa 11/10 ja olin tosi tyytyväinen itse synnytykseen ja sen hoitoon vaik'ei se mitän mukavaa ajanvietettä ollutkaan. Mulla oli oma CD mukana ja kuunneltiin rauhoittavaa musaa. Kätilö oli mukava ja kannustava, perusiloinen nuori ihminen, ja homma hoitui hänen yövuoronsa aikana, eli en häiriintynyt siitä että huoneessa olisi juossut koko ajan uutta porukkaa. Kun kyseessä oli aamuyön synnytys, niin myös isä sai aamupalaa. Meidän annettiin tutustua vauvaan pari tuntia salissa ennen siirtoa osastolle. Missään vaiheessa ei tuntunut kiireiseltä. Perhehuone olisi ilmeisesti ollut saatavilla, mutta se ei sopinut meille miehen työssäkäynnin takia.

Osastolla tosiaan pätee se, että jos apua pyytää niin sitä saa. Sellainen käsitys minulle ainakin jäi. Olin hukassa imetyksen kanssa, mutta yövuoron hoitaja käytti paljon aikaa opastamiseen keskellä yötäkin (olin sattumoisin yhden yön ylhäisessä yksinäisyydessäni kolmen hengen huoneessa, toisena yönä harjoittelimme käytävällä). Kädestä pitäen näytettiin miten vauva pestään, miten pidellään, miten asetetaan imetystyynylle ja houkutellaan, miten rintapumppua käytetään. Mutta mitään siis ei tapahdu ellei osaa pyytää. En esim. tajunnut, että jälkisupistuksista olisi kannattanut mainita hoitajille heti. He ihmettelivät ekan yön jälkeen että miten en ollut pyytänyt särkylääkettä jos kerran sattui. Sitä oli vaan niin hukassa. Äkkiä sitä kuitenkin oppi talon systeemeihin. Ton jälkisupparien kanssa kärvistelyn pistän neuvolan ja omaan piikkiini. Siitä olisi voinut puhua enemmän perhevalmennuksessa, kuten jälkivuodostakin.

Jorvissa järjestetään myös ohjelmaa synnyttäneille, esim. vauvahierontatunti oli tarjolla. Olin viimeksi kuitenkin niin väsynyt ja ihmeissäni, etten jaksanut osallistua. Ehkäpä tällä kertaa, jos synnytys on mennyt hyvin?

Toukokuussa on siis Jorvi taas edessä! Hyvillä mielin :)
 
Olen menossa Jorviin synnyttämään toukokuun alussa ja ainakin tähän asti kokemukset ovat olleet pelkästään positiviisia.

Olen joutunut käymään äitiyspoliknikalla useita kertoja ja synnytysosastollakin kerran ja pakko sanoa, että kätilöt ovat aivan mahtavia, samoin lääkärit joita olen kohdannut. Ammattitaidon lisäksi mielestäni heissä on parasta se, että he todella ovat kohdanneet minut, keskittyen 100%:sti vain ja ainoastaan minuun sekä vauvaani (olen joutunut käymään toisessakin HUS sairaalassa tämän raskauden takia, ja siellä minulle tuli sellainen olo, että lääkäri oli etäinen ja ihan muissa maailmoissa).

Kerran olen mennyt  Jorviin ilman ajanvarausta (olin hermostunut riskiraskauden takia) ja pääsin heti keskustelemaan kätilön kanssa. Vaikka kätilöllä oli selvästikin kiire ja lääkärikin tuli häntä jo hakemaan muualle, kätilö kertoi rauhassa lääkärille tilanteeni ja he molemmat ottivat samantien ajan minun kanssa keskustellakseen ja vastatakseen kysymyksiini, ei siinä paljon yli 5 minuuttia mennyt mutta se oli tärkeä 5 minuuttinen minulle. Minun rauhoittamiseksi ehdottivat myös KTG:n ottamista ennen kotiin lähtöä. Lähdin sairaalasta hyvin mielin ja luottavaisena siitä, että olen todella hyvässä ja ammattitaitoisessa hoidossa. 



 
Takaisin
Top