Koira ja raskaus

Nitta

Nitta

Silmät suurina ihmettelijä
Mulla on keskikokoinen saksanpaimenkoira millä on virtaa liikaa. Mies tekee pitkiä päiviä töitä ja jopa saattaa olla pois kotoa kun ajaa rekkaa.

Mietin miten jaksan raskauden koiran kanssa ja miten lapsen syntymän jälkeen. Koira tarviaa pitkiä lenkkejä ja paljon aktivointia. Eilen metsässä Ollessani huomasin liikkumisen olevan vaikeaa, pahoinvoinnin ja huippaamisen takia. Nojailin puita hyvä etten halaillut niitä.

Ja tietenkään ei ole ketään muuta joka koiraa ulkoiluttaisi kun minä, ehkä naapurista voidaan auttaa, silloin kun mies ei ole kotona. Mutta sekin on iso EHKÄ. Kerrostalon pihassa ja taajamassa kun koiraa ei pidetä vapaana, niin mitenhän tulen onnistumaan raskauden ajan koiran kanssa.

Meidän saku kun ei ole se maailman helpoin vaan se kovapäisin jäärä. Paljon lähtee voimaa keskikokoiseksi koiraksi, joten varmana tulen pyllymäkeä vetämään sen kanssa kun ryven hankeen, kun voimat loppuvat pahoinvoinnin tai heikon olon takia.

Onko täällä muita koiraihmisiä? Mites teillä on koira käyttäytynyt tai reagoineet raskauteen. Mielellään kuulisin :)
 
Meillä on Shetlannin lammaskoira. Se on vaistonnut mun raskauden. Kiipeää sohvalla rintakehän päälle ja tuijottaa ja heiluttaa häntää. Tekee samaa myös öisin eli tunkee viereen ja käy rinnan päälle maate ja tuijottaa. Ihana rakas neulanenä!
 
Meillä on Dreeveri eli jänisajuri. Ekassa raskaudessa jännitin kans tosi paljon tota koiran kanssa lenkkeilyä koska on riistaverinen koira joka saattaa vaistojen perässä ottaa hyvinkin nopean lähdön riistan perään. Ulkoilutus oli silloin kokonaan mun harteilla koska isäntä oli esikoisen raskaus aikaan armeijassa. Hyvin kuitenkin jaksoin loppuun asti mutta tietysti paljon varovaisempi piti olla.. vaikka dreeveri ei mikään jättiläinen ole nii on kyllä useemmat kerrat mut ojaan kiskonu. Tällä kertaa saa isäntä kyl hoitaa loppu raskauden aikana lenkityksen..
Mainittava kuitenkin että aivan ihana ollut aina vauvaa ja nyt taaperoa kohtaan! On kyllä ihailtavan pitkä pinnainen ja jaksaa leikkiä lapsen kanssa. Toki aina valvovan silmän alla :) parempaa koiraa ei vois toivoa!
 
Mua kanssa jännittää jo etukäteen, miten loppuvaiheessa lenkitys sujuu, mutta apulaisia on onneksi lähellä paljon (mm.appivanhemmat naapurissa :meh:) Mutta en vielä tässä vaiheessa siitä stressaa, kunhan edes pääsis sinne loppuraskauteen asti! Meillä ei koira toistaiseksi oo käyttäytynyt mitenkään eri tavalla, ehkä vähän useammin kapuaa syliin.
 
Meillä on saksari-uros ja nöffiuros. Että kokoa, voimaa ja virtaa riittää. Asutaan onneksi vähän enenpi landella että vapaana pito onnistuu valvottuna, mut nytkin oon kolmatta pvää putkeen niin huonovointinen ettei hihnalenkistä tai pakkasessa heilumisesta tulis kyllä mitään. Isäntä hoitaa koirien aamuhommat, kun herää muutoinkin aikaisemmin. Mun henkilökohtainen avustaja on myös dogsitteri että pystyy onneks hoitaan vähän hurtuloitakin siinä sivussa kun käy jos on tarpeen. Kaippa sellanen 4H-dogsitter ulkoiluttaja vois olla muillekin ratkaisu ulkoilutusapuun, jos ei muualta saa?

Koirat ei kai ihmeemmin oo vielä reagoinu, tai en oo huomannu. Ite huudan vaan ko hyeenä sillon ko nöffi tulee moikkaamaan ja vahingossa laskee pään/tökkää kuonolla tissiä. YYHHH tekee pahaa!
 
Meillä kanssa iso koira, mut on jo sen verran iäkäs ettei onneks enää tarvi pelätä mitään älyttömyyksiä. Esikoisen aikaan meillä oli kaks isoa koiraa ja silloin tuli kyllä muutaman kerran pyllähdettyä. Onneks vauva on sen verran suojassa tuolla kohdussa ettei mitään pahaa sattunut... Soittelin kyllä neuvolaan, mutta rauhoittelivat siellä, että todennäköisesti mitään ei oo käyny, jos ei oo kipuja tai vuotoja tms.

Koirat on kyllä jotenkin tuntuneet aavistavan raskauden ja tavallaan suojelevan mua enemmän. Esimerkiksi lenkillä, jos oon jäänyt juttelemaan, niin ovat tulleet siihen eteen ihan kuin turvaksi. :joyful:

Alien&I kuulostaa kyllä hyvältä ratkaisulta myös joku 4H dogsitter, jos ei mitään muuta apua ole saatavilla. :)

Nitta tuli myös mieleen kaikenlaiset koirien puuhapallot jne joita vois käyttää myös sisällä? Koira sais aivovirikettä ja samalla myös purettua aktiivisuuttansa? :) niin ja joskus muistan heitelleeni koiran ruuat hankeen, jolloin etsivät ne sieltä ja saivat käyttää kuonoaan. :hilarious:
 
Meillä myös kaksi koiraa. Normikokoinen 9v. Karkkari uros. Ja 6v. Pitkäkarvainen kääpiömäykky narttu.

Tykkäävät lapsista. Menevät hyvin vaunujen kanssa.

Mulla kanssa henkilökohtainen avustaja hoitaa koirien ulkoilutuksen tai mies. Itse harvoin lähden pyörätuolilla koirien kanssa.

Saanko kysyä Alien&I ootko kävelevä vai pyörätuolissa? Huomasin vain et sullakin on henk.koht avustaja :)
 
Meillä 8-v corgi pembroke rouva. Se on onneks niin patalaiska, että loppuraskaudesta riittää kun mä kusetan sen pihalla ja mies hoitaa sitten pidemmät lenkit töiden jälkeen. Vaikea sanoa onko käytöksessä mitään muutosta kun on muutenkin aina niin mun perään ja rakastaa maata sohvalla vieressä :) mutta olen kyllä kuullut että koirat aistii raskauden sen mennessä pidemmälle, että josko loppuunpäin teidänkin koira vähän rauhottuis :)
 
Mulla on 3v husky ja olen siis yh. Esikoisen raskaus aikana ja pari viikkoa synnytyksen jälkeen mun vanhemmat auttoi koiralenkeissä mutta pääsääntöisesti vein itse ja koin kyllä että jaksoin sen ihan hyvin.

Nyt on tietysti tulee olemaan vähän eri juttu kun on kaksi lasta mutta uskon kyllä että vanhempani ottavat koirat pariksi viikoksi synnytyksen jälkeen heille hoitoon :) ja sitten pikku hiljaa alan taas itse viemään, kun siitä tulee rutiini niin se jo helpottaa asiaa.
 
Meillä on saksanpaimenkoira mix. Saa nähä, että miten onnistuu lenkitykset, kun mulla on aika supistusherkkä kohtu. Mutta saapa mies käyttää.
 
Meillä on kaksi pikkukoiraa. Mulle tehty kaksi sektiota ja voin sanoa, että koiran lenkkeilytyksestä oli valtava apu toipumisessa. Tietysti meidän koirat ei ole niin voimakkaita että vetäisivät hihnassa kumoon. Koirapuistoonhan voi kanssa mennä jos ei jaksa juoksuttaa pitkiä lenkkejä. Tai pistää ilmoituksen faceen, kaupan seinälle tms, että etsii koiralle luotettavaa lenkkikaveria raskauden ajaksi. Se on loppujen lopuksi niin lyhyt aika, että kyllä sen jollakin tavalla saa hoidettua.
 
Meidän landseer tuntuu kaipaavan nyt enemmän huomiota ja rapsutuksia. Muuta muutosta en oo huomannu. Lenkkeily päivittäin piristää itseäkin, paitsi nyt sain flunssan eikä huvittaisi ulkoilla lainkaan.
 
Nyt alkaa olla havaittavissa, että koira on paljon aiempaa enemmän mun sylin perään! Yleensä suosii tota miehen isompaa ja pehmeämpää mallia :cat:
 
Meillä on pieni 2v kleini, joka tykkää lapsista todella paljon. Vaunujen kanssa ollaa kokeiltu lenkkeilyä ja hyvin tulee mukana! Koira on ollu myös vauvoista tosi innoissaan ja on ihmekyllä totellut kun on kieltänyt menemästä liian lähelle.
 
Nyt alkaneet koirat vahtimaan sitten urakalla mua, varsinkin ko olivat päivät sisällä pahimmilla pakkasilla. Toinen kyttää minua ja toinen eteisen ovea ettei kukaan hyökkää. Kongit ja luut on pelastus, ja toi ulos ruokkiminen et saavat aivojumppaa.

Ja w-mama, oon sekäettä. Kotona sisällä pääsee vielä kävellen/keppien kans mut asioinneissä yms käytän sit manuaalipyöristä. Jännityksellä oottaen mitä raskaus tekee kunnolle, iik.
 
Mä en oo huomannu viel käytöksessä mitää erityistä. :) virtaa sil vaa on liikaa :/
 
Meillä asustaa vähän reilu 2v alaskanmalamuutti jossa kyllä energiaa piisaa :) Meillä onneksi koira selvästi edellisen raskauden aikana huomasi, että nyt ei kannata kamalasti hulinoida ja oli ku ihan eri koira kun käytiin ulkoilemassa :) Oon huomannut myös jo nyt ihan alkuraskauden aikana, että koira selvästi hakeutuu enemmän läheisyyteen :)
 
Meillä vauva on vasta haaveissa, mutta tätä asiaa on ollut pakko miettiä. Toistaiseksi mies on arkisin töissä muualla, ja meillä on 3v keskikokoinen vilkas koira, joka on todella kovasti mun perään. Vielä reilu kuukausi sitten meillä oli myös todella iso koira, painoi saman verran kuin minä, mutta sitä ei enää ole.

Ollaan ajateltu, että jos näyttää, että voin tosi pahoin tai olen aivan uupunut töiden jälkeen, niin mies ottaa niinä viikkoina koiran mukaansa. Muuten haluan itse liikkua ja harrastaa mahdollisimman paljon :)
 
Voi kun saisin mun miehen ottamaan meijän koiran mukaa töihin. :) mut ei varmaa ota
 
Ei munkaan mies töihin koiraa voi viedä, mutta on töissä sen verran kaukana, että on toisessa kaupungissa yöt arkisin, niin samalla lailla siellä koira voi työpäivän ajan odottaa kotona kuin täälläkin :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top