Tämä menee nyt vähän varsinaisen aiheen vierestä, mutta ei kyllä kissa kuulu ulos tuollaisella pakkasella! Jos kissa haluaa ulkoilla talvellakin, niin kyllä sillä pitäisi sitten olla mahdollisuus päästä kotiinsa sisään lämmittelemään aina kun tahtoo. Tuo alkaa olla jo eläinsuojeluasia...
Kissat ja vauva
- Ketjun aloittaja Anell
- Aloituspäivämäärä
undulaatti
Sukkela juttelija
Satsu73: Samaa mieltä ja siksi otinkin asian puheeksi.. Ihan paha olo töissäkin, kun mietin sitä raukkaa [:(] Otan kyllä raukan sisälle, kun pääsen kotiin jos vielä näkyy pihalla pyörivän. Sitten otan asiaksi kysyä naapureilta, että onko niiden kissa vai ei ja jos on niin mitä ihmettä... [:@]
Rauha
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Heippa kaikille!
Minulla oli 3 kissaa kun aloin seurustella. Nyt sitten vauva tulossa Toukokuussa ja meninpä vielä ottamaan itselleni sen neljännenkin kissan.
Tulin siihen tulokseen uuden pennun suhteen että mielummin sittenkin ennen vauvaa... Koska kissa oli syntynyt jo kesäkuussa onhan se melkein vuoden kun vauva tulee...
Uusioperheeseemme kuuluu myös 2 ja 6 vuotiaat pojat ja ne ovat olleet oikein hyvää "koulutusta" kissoilleni. Kaksi kissoistani rakastaa poikia ja menevät heidän luokseen. Kolmas, kaikki arin, on muuttunut reilun puolen vuoden aikana ihan silmissä. On ollut enemmän esillä ja uskaltaa liikkua (tosin varoo poikia) ja kaikki vieraat ovat kommentoineet näkevänsä sen kissan nyt vasta kunnolla ;) Ja kissalla ikää 6 vuotta!
Olen siitä kissasta kovin ylpeä!
Kerran 2-v poika nukkui sohvalla päikkäreitä niin yksi kissoista oli mennyt hänen viereen nukkumaan. Se oli hellyttävä näky!
Lisäksi meillä oli vuosi sitten 1 kissanpentu (kasvatan pienimuotoisesti venäjänsinisiä) ja pentu oppi pienestä asti olemaan lasten kanssa.
Silloin pojat eivät vielä yöpyneet minun asunnolla mutta kävivät usein pentua katsomassa.
Kun aloimme yöpyä kaikki pienessä kaksiossani niin minä nukuin olohuoneen sohvalla ja isä nukkui vanhemman kanssa sängyssä ja pienenpi matkasängyssä makuuhuoneessa. Vain silloin kun matkasängyssä ei ollut nukkujaa saattoi sieltä kissan löytää nukkumasta (välillä jopa kaksi) mutta ne aina ajetaan sieltä pois... kyllä se niille kielletty paikka on. Niin ja aina makuuhuoneen ovi auki jotta kissat saivat nukkua missä halusivat.
Nyt kun uusin pentu tuli (sehän oli tullessaan jo 5kk) niin se ei pelännyt 2 v ollenkaan vaan meni pojan nukkuessa myös matkasänkyyn. Poika siihen heräs ja huusi hieman ja sen jälkeen ollaan pidetty makuuhuoneen ovi kiinni. Meillä on myös tuo "ovi-ongelma" ja siksi jo kissanpennun syntyessä piti makuuhuone rajoittaa emolle ja pennulle. Rakensimme makuuhuoneen oven ns. kanaverkosta jotta tavallaan muut kissat näkivät sinne sisään eikä meillä silloin ollut tätä ongelmaa. Kissat tottuivat hyvin nukkumaan olohuoneessa (yleensä kuitenkin aina meidän sängyssä)
Samaa "ovi-teemaa" meinataan jatkaa kun muutamme isompaan asuntoon.
Minulla oli 3 kissaa kun aloin seurustella. Nyt sitten vauva tulossa Toukokuussa ja meninpä vielä ottamaan itselleni sen neljännenkin kissan.
Tulin siihen tulokseen uuden pennun suhteen että mielummin sittenkin ennen vauvaa... Koska kissa oli syntynyt jo kesäkuussa onhan se melkein vuoden kun vauva tulee...
Uusioperheeseemme kuuluu myös 2 ja 6 vuotiaat pojat ja ne ovat olleet oikein hyvää "koulutusta" kissoilleni. Kaksi kissoistani rakastaa poikia ja menevät heidän luokseen. Kolmas, kaikki arin, on muuttunut reilun puolen vuoden aikana ihan silmissä. On ollut enemmän esillä ja uskaltaa liikkua (tosin varoo poikia) ja kaikki vieraat ovat kommentoineet näkevänsä sen kissan nyt vasta kunnolla ;) Ja kissalla ikää 6 vuotta!
Olen siitä kissasta kovin ylpeä!
Kerran 2-v poika nukkui sohvalla päikkäreitä niin yksi kissoista oli mennyt hänen viereen nukkumaan. Se oli hellyttävä näky!
Lisäksi meillä oli vuosi sitten 1 kissanpentu (kasvatan pienimuotoisesti venäjänsinisiä) ja pentu oppi pienestä asti olemaan lasten kanssa.
Silloin pojat eivät vielä yöpyneet minun asunnolla mutta kävivät usein pentua katsomassa.
Kun aloimme yöpyä kaikki pienessä kaksiossani niin minä nukuin olohuoneen sohvalla ja isä nukkui vanhemman kanssa sängyssä ja pienenpi matkasängyssä makuuhuoneessa. Vain silloin kun matkasängyssä ei ollut nukkujaa saattoi sieltä kissan löytää nukkumasta (välillä jopa kaksi) mutta ne aina ajetaan sieltä pois... kyllä se niille kielletty paikka on. Niin ja aina makuuhuoneen ovi auki jotta kissat saivat nukkua missä halusivat.
Nyt kun uusin pentu tuli (sehän oli tullessaan jo 5kk) niin se ei pelännyt 2 v ollenkaan vaan meni pojan nukkuessa myös matkasänkyyn. Poika siihen heräs ja huusi hieman ja sen jälkeen ollaan pidetty makuuhuoneen ovi kiinni. Meillä on myös tuo "ovi-ongelma" ja siksi jo kissanpennun syntyessä piti makuuhuone rajoittaa emolle ja pennulle. Rakensimme makuuhuoneen oven ns. kanaverkosta jotta tavallaan muut kissat näkivät sinne sisään eikä meillä silloin ollut tätä ongelmaa. Kissat tottuivat hyvin nukkumaan olohuoneessa (yleensä kuitenkin aina meidän sängyssä)
Samaa "ovi-teemaa" meinataan jatkaa kun muutamme isompaan asuntoon.
Kiitos kaikille omien kokemusten ja mielipiteiden jakamisesta. Ja vaikka kissat ovatkin yksilöitä, niin olen nyt saanut luottoa siihen, että kaikki menee varmasti ihan hyvin. Vaunuihin kissoilla ei ole ollut enää kovaa innostusta alun jälkeen, mut oon niissäkin pitänyt hyttysverkkoo, että tietävät ettei koppaan saa mennä. Ja pinnasänkyyn taidetaan aluksi ainakin se suoja hommata, mutta muuten taidan ressailun jättää[:D]Makuuhuoneen ovea en millään raaskisi sulkea, kun kissat niin nätisti sängyn jalkopäässä nukkuvat. Ai niin joo piti kertoa vielä, että pinnasänkyyn eivät ole edes yrittäneet, voiskohan ne entisestä kodista muistaa ettei saa mennä. Sänkykin tuli muuten edellisestä kodista, et jos ne sen vaikka tunnistais[8|]Ihania talvipäiviä kaikille!
Muruli
Oman äänensä löytänyt
Kyllä kissa oppii. Kuripullo ja herkkuraksut käyttöön niin siinä ollaan jo voiton puolella.
Meidän kaikki kissat on koulutettu siihen että pöydille ei mennä, ruoka syödään nätisti eikä rönkitä lattialle, raapiminen tapahtuu kissojen omassa kiipeilytelineessä jne. Aika vapaasti ne saavat olla ja ovat kunnon tyttöjä. Temperamenttia löytyy meidän mammakissasta, pentujen jälkeen se on muuttunut hieman sähäkämmäksi puolustamaan reviiriään.
Kissan voinee kouluttaa joko pysymään kokonaan poissa makkarista taikka sitten laittaa kissalle oma "pesä" vauvanpesän lisäksi. Tärkeintähän on että kissa saa sitä kaipaamaansa huomiota epävarmana aikanaan. Moni kissa ei ymmärrä mikä vauva on ja miten siihen pitäisi suhtautua, jos kun kissa vielä menettää etulyöntiasemansa mamman mussukkana voi kriisi olla valmis.
Kannattaakin siis varautua siihen että protestipissoja ja kiukuttelukikkaroita voi löytyä sängyltä jos ei anna herra/rouva/neitikisuille riittävää asiaankuuluvaa huomiota.
Meidän kaikki kissat on koulutettu siihen että pöydille ei mennä, ruoka syödään nätisti eikä rönkitä lattialle, raapiminen tapahtuu kissojen omassa kiipeilytelineessä jne. Aika vapaasti ne saavat olla ja ovat kunnon tyttöjä. Temperamenttia löytyy meidän mammakissasta, pentujen jälkeen se on muuttunut hieman sähäkämmäksi puolustamaan reviiriään.
Kissan voinee kouluttaa joko pysymään kokonaan poissa makkarista taikka sitten laittaa kissalle oma "pesä" vauvanpesän lisäksi. Tärkeintähän on että kissa saa sitä kaipaamaansa huomiota epävarmana aikanaan. Moni kissa ei ymmärrä mikä vauva on ja miten siihen pitäisi suhtautua, jos kun kissa vielä menettää etulyöntiasemansa mamman mussukkana voi kriisi olla valmis.
Kannattaakin siis varautua siihen että protestipissoja ja kiukuttelukikkaroita voi löytyä sängyltä jos ei anna herra/rouva/neitikisuille riittävää asiaankuuluvaa huomiota.
multatassu
Vauhtiin päässyt keskustelija
Mukava kuulla, että olette saaneet pysymään poissa kielletyistä paikoista.
En vain usko meidän luupäiden toimivan noin... Kyllä ne menee ja tekee mitä tahtovat, kun kukaan ei näe! Karvainen pöytäliina ja rysänpäältä kiinni jääminen paljastaa.
Vaunu tulee olemaan ainakin "pakko väkisin jollain ilveellä tunkea"... Kollilla on varsinkin älyä ratkaista, tai yritystä, hyttysverkon kaltaisia pulmia. Painokin apuna...
En usko minäkään, että kasvojen päälle menevät. Mutta rintakehällä nukkuminen riittää tukehduttamaan!
En vain usko meidän luupäiden toimivan noin... Kyllä ne menee ja tekee mitä tahtovat, kun kukaan ei näe! Karvainen pöytäliina ja rysänpäältä kiinni jääminen paljastaa.
Vaunu tulee olemaan ainakin "pakko väkisin jollain ilveellä tunkea"... Kollilla on varsinkin älyä ratkaista, tai yritystä, hyttysverkon kaltaisia pulmia. Painokin apuna...
En usko minäkään, että kasvojen päälle menevät. Mutta rintakehällä nukkuminen riittää tukehduttamaan!
Jasmiini
Vauhtiin päässyt keskustelija
Kuten Multatassunkin kissat, myös meidän 4 kissaa tekevät juuri kuten lystääväät, ja aivan turha yrittää vanhoille kissoille uusia temppuja opettaa. Ja kissamme ovat saaneet viettää vallatonta maalaiselämää koko elämänsä, joten emme saa niistä koulutettua sivistyneitä sisäkissoja [:D] Kulkevat vapaasti ulkona, mutta pääsevät myös nauttimaan mukavasta elämästä talon sisällä, milloin haluavat. Tästä johtuu se että joudun imuroimaan joka päivä kun ravaavat sisään ja ulos jokainen noin tuhat kertaa, ja kantavat tassuissaan hiekat ja mudat ja tuovat näytille milloin minkäkin saaliinsa [;)]
Meidän vanhin kissa tykkää nukkua mahdollisimman lähelle ihmisen kasvoja, ja siksi en yhtään epäilisi josko olisi vaara siitä että se römähtäisi vauvan kaulalle ja naamalle nukkumaan. Joten minun tulee vauvan saapuessa turvautua kunnon verkkosuojiin, niin rattaissa kuin sängyssäkin, jos jätän lapsen hetkeksikään ilman valvontaa, tai oven sulkematta.
Pinnasänkyäkin katselin jo kissan näkökulmasta ja huomasin että pinnojen välit ovat maailman hauskin kissanleikki; väliköistä kun tunkee tassun sisään ja sutii kynnet esillä kaikkea siellä sängyssä liikkuvaa niin mikäpä sen mainiointa ajanvietettä! Joten suojaan pinnasänkyä sivuiltakin...
On tässä paljon mietittävää ja varauduttavaa ja muistettavaa, jotta voisimme kaikilta mahdollisilta haavereilta välttyä. Mutta aiomme yrittää. On sitä muissakin kissaperheissä selviydytty vauvanhoidosta kissoja hävittämättä, joten emmeköhän mekin.
Meidän vanhin kissa tykkää nukkua mahdollisimman lähelle ihmisen kasvoja, ja siksi en yhtään epäilisi josko olisi vaara siitä että se römähtäisi vauvan kaulalle ja naamalle nukkumaan. Joten minun tulee vauvan saapuessa turvautua kunnon verkkosuojiin, niin rattaissa kuin sängyssäkin, jos jätän lapsen hetkeksikään ilman valvontaa, tai oven sulkematta.
Pinnasänkyäkin katselin jo kissan näkökulmasta ja huomasin että pinnojen välit ovat maailman hauskin kissanleikki; väliköistä kun tunkee tassun sisään ja sutii kynnet esillä kaikkea siellä sängyssä liikkuvaa niin mikäpä sen mainiointa ajanvietettä! Joten suojaan pinnasänkyä sivuiltakin...
On tässä paljon mietittävää ja varauduttavaa ja muistettavaa, jotta voisimme kaikilta mahdollisilta haavereilta välttyä. Mutta aiomme yrittää. On sitä muissakin kissaperheissä selviydytty vauvanhoidosta kissoja hävittämättä, joten emmeköhän mekin.
multatassu
Vauhtiin päässyt keskustelija
Muistuipa tässä toinen ongelma meidän tuittupään kanssa, joka voi nousta taas vauvan tultua esiin...
Se ei pidä kovista äänistä! Kännykän pirinä ja ilosta kiljahtelevan lapsen ääni sai sen näykkimään kättäni: "Lopeta tuo!"
Ja jotkut äänet, kuten lattiaa pitkin vedettävän tuolin "narina", sai sen hyökkäämään joko aiheuttajan jalkaan tai täysin syyttömän kollin päälle!
Lisäksi molemmilla on outo tapa hyökätä toistensa kimppuun, jos tämä parahtaa kivusta! Vaikka eihän hyökkääjää satu! Kiva jos siellä on lapsi välissä tai kääntyykin häntä vastaan.
Näitä ei ole ilmennyt aikoihin, mutta ehkä osaamme vain välttää niiden aiheuttamisia...
Se ei pidä kovista äänistä! Kännykän pirinä ja ilosta kiljahtelevan lapsen ääni sai sen näykkimään kättäni: "Lopeta tuo!"
Ja jotkut äänet, kuten lattiaa pitkin vedettävän tuolin "narina", sai sen hyökkäämään joko aiheuttajan jalkaan tai täysin syyttömän kollin päälle!
Lisäksi molemmilla on outo tapa hyökätä toistensa kimppuun, jos tämä parahtaa kivusta! Vaikka eihän hyökkääjää satu! Kiva jos siellä on lapsi välissä tai kääntyykin häntä vastaan.
Näitä ei ole ilmennyt aikoihin, mutta ehkä osaamme vain välttää niiden aiheuttamisia...
Jos mulla olisi kissa vielä, ja vauva tulossa, yrittäisin ainakin kovasti kouluttaa kissaani menemättä vaunuihin ym.
Mutta entä naapurin kissa? Niitä on vaikeampi kouluttaa. Onko ideoita? No vaunuihin vauvan nukkuessa tietysti aina kannattaa joku harso pistää, ihan jo vaikka ampiaistenkin takia... mutt hei, uusi ajatus/kysymys samasta aiheesta... mitä tehdä jos olisi vauva ja naapurissa on kissa, joka juoksee pihoilla kesäisin? (Mieheni kyllä ihan muutenkin vaan puhuu sen kissan nirhaamisesta. Sitä minä en kyllä sulata mitenkään.)
Mutta entä naapurin kissa? Niitä on vaikeampi kouluttaa. Onko ideoita? No vaunuihin vauvan nukkuessa tietysti aina kannattaa joku harso pistää, ihan jo vaikka ampiaistenkin takia... mutt hei, uusi ajatus/kysymys samasta aiheesta... mitä tehdä jos olisi vauva ja naapurissa on kissa, joka juoksee pihoilla kesäisin? (Mieheni kyllä ihan muutenkin vaan puhuu sen kissan nirhaamisesta. Sitä minä en kyllä sulata mitenkään.)
multatassu
Vauhtiin päässyt keskustelija
Ei se harso pidä kuin kuin hyönteiset poissa. Jotain tukevampaa pitää vaunun suojana olla! Ja niin etteivät yritä edes hypätä vaunun päälle.
Meilläkin pyörii naapuroston kissat kuistilla asti. Niihin nyt kaikkein vähiten luotan! Varsinkin houkuttaa, kun omat ovat sivistyneesti sisäkissoja...
Kesällä ongelma ei varmasti niin suuri kuin talvella. Pienemmälläkin pakkasella tunkevat joka paikkaan lämmittelemään!
Meilläkin pyörii naapuroston kissat kuistilla asti. Niihin nyt kaikkein vähiten luotan! Varsinkin houkuttaa, kun omat ovat sivistyneesti sisäkissoja...
Kesällä ongelma ei varmasti niin suuri kuin talvella. Pienemmälläkin pakkasella tunkevat joka paikkaan lämmittelemään!
starletti
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Multatassu, meidän kohta 15-vuotias kissamummeli taitaa olla samaa sukua hyökkäilyineen. Otin sen 10 vuotta sitten perheestä, johon se oli palautettu jo kahdesti hyökkäysten takia. Minä olen oppinut olemaan sen kanssa. En pidä meteliä, en päästä sitä selkäni taakse jos se on juuri ollut erikoisen hellyyden kipeä. En juokse paljain jaloin, en silitä sitä jos se ilmoittaa haluavansa olla rauhassa. Välillä, kun kahta muuta kissaa joutuu komentamaan niiden tapellessa, pitää katsoa tarkkaan, ettei mummeli pääse yllättämään komentajan jalkoja. Alussa se käytti hyökkäyksissä hampaita, vaan nykyään on vain kynnet esillä. En aio kissasta luopua vauvan syntyessä, vaan uskon, että niin kauan kuin vauva ei osaa vielä juosta, mummeli saa viettää vanhuuspäiviään rauhassa. Tilaa täällä kuitenkin on mennä itkua karkuun. Ja vauvalle opetan sitten samat pelisäännöt kissojen suhteen kuin mitä itsekin noudatan.
tulevaäiti
Vauhtiin päässyt keskustelija
moi meillä on 1 kissa saa nähä miten se tottuu vauvaan sitä pitää enemmän vahtia kohta se joutuu anopille hoitoon ku asutaan rivitalossa ja meillä alkaa helmikuun eka päivä kylpyhuone remontti
Hei. Meillä on kanssa neljä kissaa ja pari koiraa. Ajattelin rajoittaa kissojen kulkemiset meidän makuuhuoneesta pois vallan, kun lapsi syntyy. Pinnasängyn ajattelin laittaa sinne ja lipaston missä on vauvan vaatteet. En niinkään pelkää että kissat vahingoittasivat vauvaa, mutta se karvojen määrä mitä kolmesta pitkäkarvaisesta ja yhdestä lyhytkarvaisesta lähtee on aika melkoista... en halua että vauva nukkuu "angorakarva"vuoteessa. Toki kissathan hakeuttuu vauvojen kasvojen läheisyyteen herkästi, sillä niiden suu/hengitys haisee maidolle, tästä jouhtuen kisssa saattaa tahattomasti vahingoittaa vauvaa. Kissaverkkoon en usko kovin kun meidän sekalainen seurakunta taitaa monen moisia tiirikkatemppuja ja tuo elopainokin osalla puoltaa suoraa läpimenoa. Kissat on aika tottelevaisia, toki ottaa aikasa, verrattuna koiriin. Meillä ainakin on vuosikaudet kielletty kissoja tekamästä pahuuksia ja tällöin suhisen kissalle, jotta se ymmärtää tekevänsä jotain kiellettyä. Meillä vanhin rinsessa on jo 11-v ja nuorin kohta 4-v. Koirat on 6-v ja 1-v. kaikki on mahdottoman kiinni minussa ja huomion hakuisia. Alusta asti olen muitten lapsia käyttänyt meillä "koekaniineina" juurikin tämän mahdollisen raskauden ja oman tulevan esikoisen takia. Hyvin nuo on käyttäytynyt. Pois menevät jos ei nappaa. Minä en luovu elukoistani, sen tähden että ongelmia tulisi.. niitä ei tule, jos asiat niin järjestää. Itsestä hyvin paljollti kiinni. Allergia on sitten asia erikseen... Onnea kaikille matkaan!!
[;)]
[;)]
hani
Puuhakas puhuja
kissoja täälläkin kaksin kappalein. toinen pörriöäinen on vielä pentumaisesti käyttäytyvä mutta jo 3v neiti ja toinen on jo vanhempi leidi 5v mutta ne on edelleen ihan meidän vauvoja. [:)] kauheen hellyydenkipeitä halittavia otuksia.[:D]
kissoista olen huomannut sen että mitä enempi niitä kieltää tutkimasta jotain uutta niin sitä enempi se kiinnostaa ja heti kun silmä välttää.... [:D]
mulla oli ennen tota miestäni kova kuri aikaisempien kissojeni kanssa: ne ei saanut tulla mun sänkyyn, eikä varsinkaan maata keittiön pöydällä eikä kiipeill' hyllyillä. mieheni on lellinyt nää kissat ihan pilalle. ne nukkuu meidän kaa sängyssä, makoilevat keittiön pöydällä (hupaisa näky:mies syö aamiaista ja vieressä makaa kaksi kissaa jotka tuijottaa jokaista suupalaa herkeemättä... vaikka oikeesti ne ei ees syö mitään muuta ku eläinkaupan tonnikalaruokia, ovat tosi nirsoja) jne. varsinkin vanhempi kissa ei voi kestää mitää suljettuja ovia. huutaa ja räplää ja hyppii niin kauan että ovi aukee.. joten ei varmaan enään pysty opettamaan että makkarin ovi ois kiinni...
kissoista lähtee kauheesti karvoja vaikka harjataankin säännöllisesti. lisäksi nää kissat viihtyvät ulkona omilla teillään, tosin kauheen kauas ne ei pihareviiriltä lähe vaikka maalla asutaankin ja kesäisin meillä on ollu ovet aina auki (jos kotona ollaan ) joten kissat tuovat mielellään saaliinsa näytille... [:D]
jos olisin yhtään pöpökammoinen tai siisteysintoilija niin kissat sais varmaan lähtee vauvan tultua mutta onneksi en ole ja en todellakaan ala ressaa mistään pöpöistä tai pakteereista. eläimet ja ihmiset on aina eläneet ja olleet saman katon alla oli lapsia tai ei. normi siisteys saa riittää kyllä.
uskon että noi on sen verran fiksuja että ottavat tulokkaan innoissaan vastaan...kylllähän kissat on niin fiksuja että tajuavat ja vaistoovat että jotain uutta on ollut tulossa jo 9kk..... [;)][;)]
ja onhan noi kuitenkin vanhojakin ja oppineet että meidän liikkuviin varpaisiin tai käsiin ei käydä kiinni ja koskaan ei niin ole ees käynyt. niillä on omat lelunsa, kiipeilypuunsa kolme kappaletta, kiipeilyseinänsä ja omat käytöstä poistetut vaatekaapin yläosat jossa saavat olla ihan rauhassa.
en jaksa uskoa että mitään ongelmaa kissojen taholta tulee...[:D] katotaan sitten kun kaveri alottaa konttaamisen/kävelemisen niin sitten täytyy miettiä noi pissa/kakka-astioiden sijoittelut uusiksi tai ainakin pientä fiksausta oviin että pääsevät vaikka luukusta sinne alakertaan/kellariin asioilleen. eikä tarviis vahata noita portaita vaan ovi sais olla kiinni........ mutta ne on sen ajan huolia...
ps. kissat luotu ihan vaan sitä varten että me saataisiin palvoa niitä----
kissoista olen huomannut sen että mitä enempi niitä kieltää tutkimasta jotain uutta niin sitä enempi se kiinnostaa ja heti kun silmä välttää.... [:D]
mulla oli ennen tota miestäni kova kuri aikaisempien kissojeni kanssa: ne ei saanut tulla mun sänkyyn, eikä varsinkaan maata keittiön pöydällä eikä kiipeill' hyllyillä. mieheni on lellinyt nää kissat ihan pilalle. ne nukkuu meidän kaa sängyssä, makoilevat keittiön pöydällä (hupaisa näky:mies syö aamiaista ja vieressä makaa kaksi kissaa jotka tuijottaa jokaista suupalaa herkeemättä... vaikka oikeesti ne ei ees syö mitään muuta ku eläinkaupan tonnikalaruokia, ovat tosi nirsoja) jne. varsinkin vanhempi kissa ei voi kestää mitää suljettuja ovia. huutaa ja räplää ja hyppii niin kauan että ovi aukee.. joten ei varmaan enään pysty opettamaan että makkarin ovi ois kiinni...
kissoista lähtee kauheesti karvoja vaikka harjataankin säännöllisesti. lisäksi nää kissat viihtyvät ulkona omilla teillään, tosin kauheen kauas ne ei pihareviiriltä lähe vaikka maalla asutaankin ja kesäisin meillä on ollu ovet aina auki (jos kotona ollaan ) joten kissat tuovat mielellään saaliinsa näytille... [:D]
jos olisin yhtään pöpökammoinen tai siisteysintoilija niin kissat sais varmaan lähtee vauvan tultua mutta onneksi en ole ja en todellakaan ala ressaa mistään pöpöistä tai pakteereista. eläimet ja ihmiset on aina eläneet ja olleet saman katon alla oli lapsia tai ei. normi siisteys saa riittää kyllä.
uskon että noi on sen verran fiksuja että ottavat tulokkaan innoissaan vastaan...kylllähän kissat on niin fiksuja että tajuavat ja vaistoovat että jotain uutta on ollut tulossa jo 9kk..... [;)][;)]
ja onhan noi kuitenkin vanhojakin ja oppineet että meidän liikkuviin varpaisiin tai käsiin ei käydä kiinni ja koskaan ei niin ole ees käynyt. niillä on omat lelunsa, kiipeilypuunsa kolme kappaletta, kiipeilyseinänsä ja omat käytöstä poistetut vaatekaapin yläosat jossa saavat olla ihan rauhassa.
en jaksa uskoa että mitään ongelmaa kissojen taholta tulee...[:D] katotaan sitten kun kaveri alottaa konttaamisen/kävelemisen niin sitten täytyy miettiä noi pissa/kakka-astioiden sijoittelut uusiksi tai ainakin pientä fiksausta oviin että pääsevät vaikka luukusta sinne alakertaan/kellariin asioilleen. eikä tarviis vahata noita portaita vaan ovi sais olla kiinni........ mutta ne on sen ajan huolia...
ps. kissat luotu ihan vaan sitä varten että me saataisiin palvoa niitä----
tulevaäiti
Vauhtiin päässyt keskustelija
hei meille on tulossa helmikuun eka päivä kylpyhuone remontti ni pärjääkö kissa aina sen ajan toisessa huoneessa ovi kiinni aika olis aamu klo7-iltapäivä klo 16 vessa sillä siellä on ja ruokaa laitetaan vai pitääkö keksiä hoito paikka?yön sais olla asunnossa vapaana
jann
Satasella mukana keskusteluissa
Meillä kaksi vuoden ikäistä kisua. Ollaan ostettu pinnasänkyyn kuuluva kissan verkko joka siis estää kissan pääsyä pinnojen välistä. Verkon voi myös asettaa pinniksen päälle vauvan nukkuessa jolloin kisut eivät pääse pinna sänkyyn millään. Me kyllä pidämme aina suojia jotta karvoja ei sänkyyn hirveesti menisi. Vauvaa ei kyllä voi jättää lattialla/sohvalle vartioimatta sekunniksikaan kun kissat on aktiivisella päällä sillä hyppivät ja juoksevat mistä huvittaa. Toivottavasti vähän rauhoittuisi kun kasvaisivat. Hyttys verrkko on oiva suoja vaunuissa. Saa pikkuinen nukkua rauhassa.
katusutariina
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Meillä myös kaksi vuoden ikäistä sisäkissaa sekä yksi reilu 4-vuotias ulkokissa. No niin kuin tuosta kuvasta näkyy [:D] Mulla synnytykseen vielä muutama viikko aikaa ja tuo pinnasänky on jo tuonne lastenhuoneeseen haettu ihan pelkästään sen takia, että ehdin opettamaan kissat välttämään sitä paikkaa. Alle viikon verran tuo tuolla on nyt jo ollut, ja toinen noista vuoden ikäisistä tietää jo olla sinne menemättä. Tuo vanhempi kolli tietää tuon paikan jo viimekerrasta, joten ei ole käynnyt kuin kerran nuuhkasemassa koko sänkyä. En ole aikaisemminkaan tarvinnut minkäänlaista suojaa sängyn päälle, joten en varmaankaan tarvitse nytkään. Sama käytäntö tulee olemaan vauvan viltin kanssa. Sen päälle ei kissat mene, joten voin huoletta pitää sitten joskus ipanaa lattialla, ilman että tarvii pelätä ravaavia kissoja. Johdonmukaisuutta vaan peliin, niin hyvin kissat pärjää ipanan kanssa.. ja toisinpäin.
täällä on kaksi kissaa ja asia mietitytti minuakin. nyt kun vauvan kanssa kotiuduttu, kissat on ottaneet asian hyvin. olivat alkuun kiinnostuneita ja halusivat vaan katsella vauvaa ja olla lähellä.nykyään osaavat varoa ja käyvän pinnasängyn vierellä korkeintaan kurkkaamassa jos vauva siellä itkee. toinen kissoista hakeutuu vauvan läheisyyteen usein nukkumaan mutta ei mene esim. kehräämään tämän luo. toki pidän kissoja silmällä ja öisin ovet kiinni, kun alkavat riehumaan muutenkin.
Tämä vastaus tulee reilun vuoden myöhemmin kuin muiden, mutta itse ainakin päädyin ketjuun googlettelemalla kissojen ja vauvan yhteiseloon liittyviä asioita (eli joku muukin voi löytää tämän ja hyötyä vanhasta ketjusta).
Meillä on nyt 9kk ikäinen poika ja kaksi muutaman vuoden ikäistä kissaa. Raskauden aikana kissojen ja vauvan tuleva yhteiselo huoletti kovastikin. Otimmekin vaunut ja pinnasängyn esiin jo ennen vauvan syntymää, ihan vain jotta kissat ehtisivät tottua uusiin kalusteisiin ja oppia, että niihin kiipeämällä saa vain satikutia
Pinnasängyssä meillä oli puusta ja metalliverkosta tehty kissaverkko päällä. Tuunasimme lastentarvikeliikkeestä tilattua verkkoa niin, että sen sai saranoilla kiinni sänkyyn - näin sitä oli todella helppo käyttää öisinkin, ei tarvinut pelätä sen rymisemistä.
Kissatkin oppivat, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin.. Ihan tavallinen folio on oiva keino opettaa kissalle, että pinnasänky tai vaunut ovat tooooosi inhottava paikka. Ainakin meidän katit lopettivat pinnasänkyyn pyrkimisen hypättyään muutaman kerran foliolle.
Vielä kun joku opettaisi tuolle nuoremmalle kissalle, ettei pojan lähelle kannata mennä! Turkki vaan iloisesti pöllyää kun nuori mies tarttuu kiinni. Toinen kissoista taas ei anna pojan päästä lähellekään. Mitään vaaratilanteita meillä ei ole ollut ja kaikki on onneksi sujunut todella hyvin!
Meillä on nyt 9kk ikäinen poika ja kaksi muutaman vuoden ikäistä kissaa. Raskauden aikana kissojen ja vauvan tuleva yhteiselo huoletti kovastikin. Otimmekin vaunut ja pinnasängyn esiin jo ennen vauvan syntymää, ihan vain jotta kissat ehtisivät tottua uusiin kalusteisiin ja oppia, että niihin kiipeämällä saa vain satikutia
Pinnasängyssä meillä oli puusta ja metalliverkosta tehty kissaverkko päällä. Tuunasimme lastentarvikeliikkeestä tilattua verkkoa niin, että sen sai saranoilla kiinni sänkyyn - näin sitä oli todella helppo käyttää öisinkin, ei tarvinut pelätä sen rymisemistä.
Kissatkin oppivat, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin.. Ihan tavallinen folio on oiva keino opettaa kissalle, että pinnasänky tai vaunut ovat tooooosi inhottava paikka. Ainakin meidän katit lopettivat pinnasänkyyn pyrkimisen hypättyään muutaman kerran foliolle.
Vielä kun joku opettaisi tuolle nuoremmalle kissalle, ettei pojan lähelle kannata mennä! Turkki vaan iloisesti pöllyää kun nuori mies tarttuu kiinni. Toinen kissoista taas ei anna pojan päästä lähellekään. Mitään vaaratilanteita meillä ei ole ollut ja kaikki on onneksi sujunut todella hyvin!