Kissat ja vauva

Keskustelun 'Mitä mielessä? Aihe on vapaa' aloitti Anell, 5 tammi 2010.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | Top 100
  1. Anell Naimisissa foorumin kanssa Syyskuunmammat 2015

    Hei ajattelin aloittaa uuden keskustelun, kun en aiheesta löytänyt juuri höpinöitä ja minua aihe hieman huolettanut[&:]

    Meillä siis kaksi kissaa, jotka on tullut meille aikuisena tutusta perheestä. Siellä ollut kaksikin vauvaa ja lasten kanssa aina mennyt hyvin, eikä kissojen kanssa ongelmaa. Nyt kuitenkin silti tulevana äitiniä mietin, että mihin annan kissojeni mennä ja miten suojaan esim pinnasängyn vai tarviiko se suojausta?Meidän kissat on hirveen kilttejä ja fiksuja, mutta eläimiä kuitenkin enkä jotenkin sit haluais koko ajan alku aikaa vauvan kans stressata et mitä pahojaan ne tekee. Nytkin kun tuotiin vaunut kotiin, niin ne haluais koko ajan siellä nukkua ja tutkia paikkoja. Kielsin nyt sitten alusta asti menemästä vaunuihin ettei tuu mitään reviiriongelmia sit myöhemmin.

    Haluaisin kuulla teidän mielipiteitä, joilla jo on vauva ja kissa tai jotka puntaroitte saman asian kanssa. Stressaanko suotta?Kaikki vinkit ja kokemukset ovat enemmän kuin tervetulleita[:)][:)][:)]
  2. kattili Tuttu foorumilla

    Painin itsekkin saman asian kanssa. Kahden kissan lisäksi löytyy vielä hieman mustasukkainen koirakin. kissat huolettavat silti toisella tapaa enemmän, esim. miten ihmeessä saan kissat pysymään poissa ulkoakin vaunuista?!! no pinnasängystä puhumattakaan.. odottelen mielenkiinnolla kans vastauksianne :) ja anelse, et kyllä mielestäni turhia sressaa, tai sitten meitä on ainakin kansi [:D][:D][:D]
  3. Riida Tuttu foorumilla

    Meiltä löytyy neljä kissaa ja kyllä on sama kysymys itselläkin mielessä pyörinyt. Etenkin yksi kissoista on jo nytkin minusta niin mustasukkainen muille kissoille, että en tiedä mitä siitä tulee, kun vauva tulee taloon[:-] Ollaan ajateltu kieltää kissoilta jo heti alusta asti kaikkiin vauvan tavaroihin meneminen. On vaan sellaisia jääräpäitä nää katit, et heti kun silmä välttää niin pitää ollaa testaamassa kiellettyjä asioita..[8|] Nuo eivät hirveästi ole ihan pienten lasten kanssa joutuneet tekemisiin, lähinnä sellaisten lähemmän kymmenen vuotiaitten, joten senkin takia mietityttää että mitäköhän tästä tulee..

    Anoppi ilmaisi tosin jo mielipiteensä siitä, että ei kai me nyt kaikkia kissoja voida pitää, kun vauva tulee. En oikein sanonut siihen mitään, kun mieskin siinä yritti asiaa myötäillä, jotta asiasta pääsisi helpommalla ohi. Anoppi on ihana, vaikkakin kärkäs mielipiteissään ja tekee kyllä mielipiteensä selväksi melkeinpä jokaisella vierailukäynnillä. Ollaan kyllä miehen kanssa asiasta juteltu, että kissoista ei tämän takia luovuta, ellei sitten vauvan tultua ilmene jotain isompia ongelmia jonkun kissan sopeutumisen kanssa.

    Pinnasänkyyn ollaan hieman katseltu sellaista kissaverkkoa tms. suojaa, jotteivät vauvan nukkuessa ainakaan pääsisi sinne hyppimään. Vielä ei olla tuotu sänkyä, vaunuja tms. sisään jotta olisi kissan päässeet aloittamaan tavaroihin tutustumisen. Vauvan vaatteet ainakin herättävät suurta mielenkiintoa, ja eilen ostamani pienet sukat ehti joku kissoista kuljettaa piiloon, kun olin järjestämässä vaatteita kaappiin [:)] Löytyivät onneksi kuitenkin sängyn alta![:D]
    • Luova Luova x 1
  4. Papuli Vieras

    Hei tässä pikkuisen kokemuksia, kun lapsia tulee "kissaperheeseen"

    Meillä oli ensimmäisen lapsen syntymän aikoihin neljä kissaa ja samoja asioita silloin mietittiin.
    Itse en ollut missään vaiheessa valmis luopumaan ainoastakaan kissasta varsinkaan ennakoivasti, ennen kuin mitään ongelmia on edes ollut.

    Alkuun kissat eivät pitäneet vauvaa juuri minään...saattoivat kävellä yli tms. kun vauva oli lattialla, olisivat menneet mielellään pinnasänkyyn nukkumaan oli vauva siellä sitten tai ei.

    Suojattiin pinnasänky sitten semmoisilla verhoilla (tavalliset valoverhot pinnasängyn yläpuolelle kattoon kiinnitetyissä koukuissa) ja vaunujen hyttysverkko esti kyllin tehokkaasti vaunuihin menon. Ihan hyvin meni näillä toimenpiteillä. Kaksi kissoista ei alkuun välittänyt ollenkaan lapsista ja vieläkin päästävät harvakseltaan 4v:n ja 2v:n silittelemään. Kaksi muuta tykkäävät tosi paljon taas lapsista ja nyt kun lapsille on mennyt oppi perille miten kissoja silitellään nätisti niin ne suorastaan pyytävät rapsutuksia ja menevät syliinkin.

    Eli meillä suurimmat ongelmat olivat silloin kuin lapset lähtivät liikkeelle ja eivät osanneet nätisti silitellä kissoja. Tällöin yksi kissoista "koulutti" lapsia läiskimällä niitä tassulla aina päälakeen kun satuttivat.
  5. undulaatti Ihastunut foorumiin

    En asiasta sinänsä mitään tiedä, enkä edes kissoja omista... (lupaava aloitus(ko?) [:D])

    Oli pakko vain kommentoida sen verran, että eihän kissoista varmaan muuten mitään ongelmaa olisikaan, mutta juuri tuo, että miten saa pidettyä poissa vaunuista ja sängystä. Kokemukseni mukaan kissat ovat kuitenkin melko jääräpäitäkin, eivätkä tottele käskyjä, kuten koirat. Koirakin on helpompi opettaa, että mihin ei ole menemistä. Kissat eivät varmaan opi, varsinkaan jos aikuista kissaa rupeaa yhtäkkiä kieltämään. Kissat saavat kuitenkin yleensä elää ja kulkea sisälläkin paljon vapaammin kuin koirat, eivätkä varmaan ole edes tottuneet kieltoihin kamalasti.. Pidän aika mahdottomana sitä, että pystyisi opettamaan olemaan menemättä sänkyihin tai vaunuihin [&:] Itse ainakin pelkäisin varmaan koko ajan, että hyppäävät vauvan naaman päälle toisen nukkuessa tms [&:] Loppujen lopuksi verkotkaan eivät varmaan paljoa pidättele. Kissat, kun aika usein tunkevat mihin sattuu. Ainakin tuttujeni kissat ovat aina olleet kovia tunkemaan vaikka muovipussiinkin [:D] Ja jos pinnasängynkin päälle virittää verkon, niin mahtuuko varsinkin pienempi kissa niistä pinnojen välistä kuitenkin? Entä karvat? Ahdistaako ne? Ja ovatko kissat kuinka säikkyjä, että ei sitten satu mitään? Kissat kuitenkin herkästi ottavat kynnet esiin, jos pelästyvät vaikka, kun pieni liikkumaton vauva yhtäkkiä herää ja liikahtaa..
    Tuollaisia asioita tuli mieleen. [8|]

    Toivottavasti saatte asiat kuntoon niin, että kaikki ovat tyytyväisiä! Eihän rakkaista lemmikeistäkään luopua ikinä haluaisi [:)]
  6. Zeni Naimisissa foorumin kanssa Tammimammat 2017 Kesäkuun äidit 2019

    Meilläkin pohdiskellaan mitä tehdä kisun kanssa kun vauva tulee... Nyt tuo pelkää kyllä aika hysteerisesti vaunuja ja pinnasänkyä (muutenkin arka kissa), mutta entäs kun siellä tuhisee pieni maidolta tuoksuva nyytti? Ollaan kyllä kaikki sellaiset paikat, johon kissa ei saa, mennä suihkutettu kissa karkotteetteella, mutta ei toi taida tajuta sitä et sen on tarkotus tosiaan karkottaa... Menee hassu nuolemaan sen karkotteen pois [:D] Kissalla on myös tapana osoittaa hellyyttää nuolemalla ja sen jälkeen "kirputtamalla"...
    Aluksi ajateltiin ainakin ratkaista nukkumisongelma sillä, ettei kissaa päästettäis makuuhuoneeseen ollenkaan silloin kun vauva nukkuu, mutta saa nähä mitä siitä tulee kun tuolla tollolla on joku ongelma suljettujen ovien kanssa, niitä ei siis saisi meidän herran mukaan olla ollenkaan... Yritetään alkaa totuttaa ötökkää siihen ettei se aina pääse makkareihin. On nyt alettu pitää vierashuoneen/lastenhuoneen ovea kiinni sillon kun ollaan kotona, ja kohta pitäs alkaa totuttaa siihen ettei pääse meitin makkariin sillon kun nukutaan... Onneksi on kuitenkin vielä n. 2kk aikaa. 
  7. idaho Tuttu foorumilla

    Meillä oli kaksi kissaa kun vauva syntyi. Meillä kissoilla ei ollut mitään asiaa makuuhuoneeseen, joten pinnasänky ongelmia meillä ei ollut. Vaunuissa kissat saivat nukkua jo ennen vauvan syntymää. Ihan oma moka, kun en jaksanut jatkuvasti ajaa kissoja sieltä pois. Mutta meillä ei vauva ikinä nukkunut ilman valvontaa, ellei nukkunut makuuhuoneessa ja ovi kiinni.
     
    Karvoista ei ollut ongelmia(osin kun ovat lyhytkarvaisia) mutta kuulema ne eivät haittaa. Eläinpöly (etenkin koiran) on kuulema hyväksi vauvalle. Kuulema ehkäisee allergiaa kun on jo vauvasta asti altistunut eläinpölylle..
     
    Meillä isoin ongelma oli kissojen vilkkaus ja leikkisyys. Meidän kisut olivat vähän päälle vuoden kun vauva syntyi. Kissoilla oli tapana juosta pitkin kämppää leikkien eivätkä katsoneet oikeen eteensä.. Muutaman kerran kissat juoksivat esim sohvan yli ja vauva sohvalla. Muutamat naarmut oli pojan reisissä. Ja itse en jaksanut aina olla varuillaan kun laitoin pojan lattialle.. Tulin siihen tulokseen, että parempi kissojen mennä hetkeksi ainakin vanhemmilleni, kunnes saadaan isompi asunto ja jos vaikka kisut rauhottuisivat kun ikää alkaa tulemaan.. Tässä toki mietin uudestaan kestävätkö kisut taas muuttoa.. Ja siis eihän vauva noihin naarmuihinkaan kuole.. Itse koin vaan helpommaksi luopua kissoista ainakin väliaikaisesti. Ja usein ainakin mitä vanhempi kissa on, niin sitä rauhallisempi on..  En olisi muuten kissoista luopunut.
     
    Ja muuten oli hassua silloin kun kerroin muutamalle kaverilleni, että olen raskaana, niin heidän ensimmäinen kommenti oli: mihin annat kissasi?!? Siihen hämmentyneenä, että en minnekään ellei ole aivan pakko...
  8. multatassu Peruskäyttäjä

    idaho Meilläkin mummoni totesi ensimmäiseksi, että kissat varmaan hävitetään (ja hän rakastaa niitä!) Sama kysymys koirien kohdalla...
    Zeni Kissallasi on siis "suljettujen ovien"-syndrooma! [:D] Te eväätte kissan mielestä häneltä jotain selkesti mukavaa sulkemalla oven! Ainakin sen reviiri kaventuu... Monethan esim avaavat itse vaatekaappien ovia ja piiloutuvat sinne nukkumaan.

    Kyllä minä aijon ottaa varman päälle, liijoitellusti, ja suojata pinnasängyn ja vaunut jollain tukevalla verkolla! Sängyn pinnan välitkin voi suojata ulkoapäin, jos kissat mahtuvat läpi.
    Sille iltariehalle ei taida mahtaa mitään... Miehellä on vastaavasta otsassaan edelleen arpi...
    Meidän kissat ovat sisäkissoja, joten tylsytän niiden kynsien kärjet leikkaamalla! (Tulevat muten erityisen teräviksi ja pitkiksi) Ei ole tarvinnut pelätä koiranpennun silmiäkään.
  9. Satsu73 Vieras

    Pakko tulla tännekin kommentoimaan, kun asia liippaa niin likeltä. Meillä on nimittäin 3 kissaa, tai minun kissojani ne oikeasti ovat, ne tulivat ensin ja sitten vasta mies[;)] En ole kauheasti vielä ehtinyt asiaa miettiä, kun tämä raskaus on vielä aika alussa, mutta miehen vaatimuksesta kissat on jo hyvissä ajoin ennen raskautta totutettu siihen, että ne eivät tule makuuhuoneeseen. Tässä varmasti auttoi se, että tätä on noudatettu johdonmukaisesti nykyisessä asunnossamme siitä asti, kun miehen kanssa muutimme yhteen tähän asuntoon. Kyllä kissatkin oppivat asioita, niiden kanssa vain pitää olla erittäin johdonmukainen.
     
    Jos ette usko, miten hyvin kissaa voi kouluttaa, niin käykää kirjastosta tai kirjakaupasta kurkkimassa Elina Väyrysen kirjaa Kissan aktivointi. Elinalla on myös blogi nimeltä Temppukissat.
     
    Mitä tulee omiin kissoihini, niin kaksi niistä pelkää pieniä lapsia, yksi niistä on erittäin kiinnostunut kaikista lapsista. Itse en kissoistani luovu, jollei tule jotain todella isoja ongelmia, joista kärsisivät sekä lapsi että kissat. Tiedän kyllä että sitten kun raskauteni tulee laajempaan tietoon, niin saan paljon "hyvää tarkoittavia" päivittelyjä kissoista. Aion sitkeästi ummistaa korvani niiltä. Itse uskon, että kaikki asiat ovat ratkaistavissa.
  10. undulaatti Ihastunut foorumiin

    ALKUPERÄINEN: Satsu73

    Kyllä kissatkin oppivat asioita, niiden kanssa vain pitää olla erittäin johdonmukainen.

    Jos ette usko, miten hyvin kissaa voi kouluttaa, niin käykää kirjastosta tai kirjakaupasta kurkkimassa Elina Väyrysen kirjaa Kissan aktivointi. Elinalla on myös blogi nimeltä Temppukissat.



    Piti vain sen verran kommentoida, kun itse tuota kissojen oppimista epäilin.. En kuitenkaan siis tarkoittanut, että kissat ei voisi oppia. Tottakai nekin varmasti voi [:)] En siis halunnut kuulostaa kissoja väheksyvältä tms! Tarkoitin lähinnä sitä, että on se varmaan outoa jos tutussa kodissa yhtäkkiä kielletään joku asia, mitä saanut koko ikänsä tehdä. Sama kuin itseltä yhtäkkiä kiellettäisiin omassa kodissa tietyn mukin käyttäminen, voisi olla hankala muistaa [;)][:D] Toki eri asia tuossakin tilanteessa, kun on muuttanut juuri. Helpompi kieltää uudessa paikassa, kun on uudet sävelet.
  11. viimeinen Tuttu foorumilla

    Mulla ei oo kissoja, mutta tuttavalla on ollut. Heillä asia ratkaistiin pinniksen päälle laitettavalla kissaverkolla (saa lastentarvikeliikkeistä). Vaunuihin kissa ei mennyt kun niissä oli hyttysverkko tai sit oli vaan suojus ja sideharso aukon päällä.
  12. Papuli Vieras

    Ja vielä lisätäkseni, että käsittääkseni kissat eivät kovin mielellään menen kenenkään naaman päälle (=myytti). Yksi kissoistani nukkui päivisin jatkuvasti vauvan vieressä selkä selkää vasten...lämmön takia todennäköisesti. Meillä on tällä hetkellä kolme kissaa ja kaksi lasta 4v ja 2v  (kissat ovat olleet talossa 8-12 vuotta) sekä kolmas lapsi tulossa kuukuden päästä.

    Tässä asetelmassa mietityttää eniten, että mitä tuo meidän rasavilli 2v tekee vauvalle ;o) Kissoista en enää ole huolissani, olen jo nähnyt kahden ensimmäisen lapsen kohdalla kuinka kissat käyttäytyvät ja uskon että ongelmitta mennään nytkin. Toki ekan lapsen kohdalla kannattaa miettiä tarkemmin ja myös vahtia tarkemmin. Ja karvoista ei todellakaan oo haittaa sen enmpää kuin pölystäkään ja niistähän pääsee imuroinnilla.
  13. Henniv Tuttu foorumilla

    itse kanssa painiskelen tämän kissa asian kanssa. Meillä on tällä hetkellä kaksi kissaa,toinen neljä ja toinen 9kk.Me ollaan kyllä ajateltu kissat pitää vaikka lapsi tuleekin,ei niitä aikanaan ole hankittu sitä varten että heivataan heti tarpeen tullen pois..Se on sitten eri juttu jos eivät millään tule toimeen tai on allergioita yms..
    Sängyn ylle olen ajatellut ostaa tai tehdä itse sellaisen verkon etteivät pääse vauvan viereen,maidonhaju kun varmasti houkuttaa. vaunuista en ole huolissani,hyttysverkko riittänee. Kissat ovat meillä valjaissa ulkona,eikä muita kissoja meidän pihamaalla ole näkynyt juurikaan.
    Meilläkin riehaantuvat toisinaan ja meno on aikas villiä..Kissat ovat meillä kyllä lapsiystävällisiä,eivätkä ole raapineet meillä kyllä juuri ketään. leikkiessä toki saattaa joku naarmu tulla,mutta eivät todistetusti hermoile vaikka joku pieni hännästä kiskaisisikin[:D]
  14. Yppy Tuttu foorumilla

    Tuli vain mieleen tuosta ylijuoksemisesta, tosin koirajuttu. Äidilläni on kolme kääpiövillakoiraa, joilla on ikävä tapa ruveta haukkumaan ja juosta ovelle jos ovikello soi. Siskon vauva, tuolloin noin 4 vk vanha, nukkua tuhisi sohvalla, kun ovikello soi. Eiköhän yksi koirista maannut sohvan toisessa päässä ja päätti oikaista ovelle vauvan yli juosten. Mitään ei ehditty tehdä kun koira (joka painaa noin 12 kg) pomppasi vauvan masun päälle ja siitä lattialle. Pikkuinen vähän sätkähti unissaan mutta jatkoi sitten unelmointiaan. Säikähdyksellä siis selvittiin. Kestävää tekoa nuo vauvat. 
  15. Satsu73 Vieras

    Undulaatti, juu en ottanutkaan kommenttiasi väärin, kunhan mainostin mielenkiintoista kirjaa. Itsellä on se jo hyllyssä mutta vielä en ole väsymykseltäni saanut aloitettua treenausta [:D]
     
    Jokin verkkoviritelmä varmaan täälläkin tulee tehtyä lähinnä vain varmuuden ja oman mielenrauhan vuoksi. Mitä olen kavereilla (kissaihmisillä siis) nähnyt, niin kissat tosiaan tykkäävät nukkua vauvan VIERESSÄ, ei päällä, jos ne siis vauvan luo pääsevät.
  16. katusutariina Tuttu foorumilla

    itselläni oli pari kissaa silloin kuin muksut oli vielä pieniä. En mä mitään viritelmiä sänkyyn tehnyt enkä vaunuihin.. ylipäätään mihinkään. Tein niille vain hyvin selväksi, että ne on paikkoja mihin niillä ei yksinkertaisesti ole mitään asiaa, eikä ne sinne mennytkään. Toin vaunut ja sängyn pari kk aikaisemmin sisälle, jolloin opetin kissat pysymään niistä poissa. Muutenkin tämä naaman päällä nukkuminen.. Epäilen kyllä kanssa hyvin vahvasti että se on silkka myytti. Ei mulla ole yksikään kissa tykännyt nukkua kasvojen luona, vaan pikemminkin vatsan lähettyvillä.
     Ettei kissa oppisi, kun on aikaisemmin saanut mennä kämpässä miten tahtoo?? Pah!! Kyllä yleensä kaikkia kissoja jonkin verran joutuu alussa kouluttamaan ja vähän väliä koko niiden elämän ajan. Ei se mene niin että ota kissa, opeta se käymään laatikolla ja siinä se nyt sit möllöttää seuraavat 15 vuotta [:D]
    Mulla on kissat ollut ennen muksuja, enkä niistä luovu ellei nyt sitten allergioita ilmene. Tuntuu, että pieni altistus muutenkin noille kissankarvoille tekee ihan hyvää (tai koirankarvoille). Itse olen vähän sitä mieltä, että nämä allergiat ja muut voi osaksi johtua nykyisestä liiankin siististä ympäristöstä ja ihmeellisestä tarpeesta kasvattaa muksut kuin jossain ämpärissä. "älä koske, älä maista"
    Nyt olen taas raskaana, kolmas muksu tulossa ja talossa myös kolme kissaa [;)] Vanhalla totutulla kaavalla ajattelin mennä, enkä usko että siitä mitään ongelmia on tulossa.
    No se yks tilanne kyllä muistui ensimmäisen muksun lapsuudesta mieleen, mikä liittyy tähän aiheeseen. En typeränä tajunnut pistää kissan ruokia lapsen ulottumattomiin sen jälkeen kun poika oppi liikkumaan, vaan löysin pojan pistämässä kissan raksuja poskeen [:D][:D][:D] Että siinä muille samalla pikku muistutus [:D]
  17. AnAnAtS Peruskäyttäjä

    Täällä on kanssa 2 kisua ja vauva tuloillaan. Toinen on arka ja toinen ei siedä kuin "omaa porukkaa", muita kohtaan käyttäytyy agressiivisesti. Täällä siis suurin huoli on se, että saadaan toi toinen katti totutettua siihen, että vaavi on meidän perhettä:) Meinasin laittaa kissat hoitoon viikoksi pariksi,  jottei uusi tulokas haisisi ihan sairaalalle, ehtii hajut vähän sekoittua. Hajun mukaanhan nuo elukat kai aika pitkälle arvioi hyvät/ huonot tyypit:D Ollaan kuitenkin varauduttu siihenkin, että jollei kisut sopeudu uuteen tulokkaaseen, niin agressiivisemmalle kissalle ei voi muuta tehdä, kuin viedä piikille:( Se on todella tuittupää kaikille vieraille, ja erikoisruokavalionsakaan takia ei soveltuisi uuteen perheeseen. Toivotaan vaan, että kaikki menee hyvin, molemmat kisut on niin rakkaita ja tän agressiivisemman kissan kanssa ollaan monesti taisteltu sen elämästä ja kuolemasta, ja nyt kun vihdoin näyttäis olevan katti terveenä, niin ei sitä helpolla lähtis piikille viemään. On ne niin perhettä nekin.
    Toisena ongelmana on täällä noi karvat, toinen kateista vielä pitkäkarvanen. Omat vaatteet pitää aina putsata jos johonkin lähtee, ärrrsyttävä riesa noi elukoiden karvat! Onko kukaan testannu sitä karstaa, mikä vähentää karvan lähtöä? mustissa & mirrissä oli ainakin myytävänä. Omissa vaatteissa noi karvat vielä jotenki sietäis muttei tahtois vaaville tota ylimäärästä karvapeitettä:(
  18. örkki Tuttu foorumilla

    Mulla on ollut kissa. Ei ole ollut vauvaa - vielä. Eikä kissaa enää, allerginen mies. Miehen allergia on valitettavaa siinä mielessä, että jos joskus saan lapsen, ni olis kiva opettaa hänetkin eläinystävälliseksi ja allergittomaksi ja hankkia lemmikki. Niinhän ne sanoo, että lehmä olis paras allergiakarkoite, mutta sellasta kun ei viittis tänne hankkia (enkä jaksais jokapäivä nousta sitä lypsämään), koira olis toisiks paras. Mutta pihakoira olis ainoa mahdollisuus meillä. Eikä nyt jaksais sellasta alkaa hoitaa.
     
    Niin mutta siis asiaan. Yhdel kaveril oli kissa ku esikoinensa syntyi. Asuivat kerrostalossa. Pitivät ovet kiinni eri huoneisiin, mutta sitte heidän piti kääntää kahvat ylösalaisin niissä ovissa, ku kissa osasi aukaista ne. Myöhemmin muuttivat omakotitaloon ja telkesivät kissan kylppäriin. Minusta se oli tosi kurjaa kissan puolesta. Mutt kissan onneks se sai uuden kodin mummolasta.
     
    Itselläni on kokemuksia kissasta vauvana - joista en kyllä muista mitään. Kuvasarja on olemassa, jossa vedän kissaa hännästä [;)]
  19. Ailime Tuttu foorumilla

    Ajattelin minäkin kantaa korteni kekoon tähän keskusteluun.

    Meillä on 6-vuotias kissa ja muutaman viikon vanha vauva.

    Ennen vauvan syntymää mietittiin, että miten tuo säikky ja helposti stressaantuva, mutta hellyydenkipeä kissa sopeutuu vauvaan. Alussa kissa pelkäsi vauvaa, ja lähti karkuun heti kun itku alkoi. Kissa myös arasteli minua, eikä suostunut tulemaan lähelleni. Ilmeisesti haisin vielä sairaalalle, tai kissan piti totutella maidon hajuun. Nyt muutaman viikon jälkeen on rauha kuitenkin palannut taloon, ja kaikki on mennyt hyvin kissan ja vauvan kanssa.

    Mekin harkittiin aluksi noita pinnasänkyyn asetettavia verkkoja, mutta päätettiin kuitenkin kokeilla muita keinoja ensin. Noin kuukausi ennen vauvan syntymää opetettiin kissa - joka oli aina ennen nukkunut kanssamme sängyssä - nukkumaan muualla kuin makuuhuoneessamme sulkemalla ovet. Yllätykseksemme tämä toimi! Kissa ei siis pääse vauvan sänkyyn öisin. Päivisin vauva nukkuu olohuoneessa, ja kissa ei ole moksiskaan, ei käy edes kurkistelemassa sänkyyn.

    En tiedä onko tästä nyt kenellekään sen kummempaa apua, mutta täällä siis ainakin positiivisia kokemuksia kissasta ja vauvasta. :)
  20. undulaatti Ihastunut foorumiin

    Kissoista puheen ollen.. Meidän naapurissa (rivitalossa) on kissa, joka kuljeskelee vain ympäriinsä pihalla jatkuvasti. Meillekin yrittää aina sisälle tunkea jos sattuu olemaan lähellä, kun ovi aukeaa. Monta kertaa olenkin sitten syyllistynyt raukan ottamaan sisälle ja antamaan vähän makkaraa [:D] (ei varmaan auta siihen, että meille on pyrkimässä usein..)
    Tänä aamuna olin juuri eteisessä pukemassa kenkiä, kun kuului sydäntäsärkevää mau'untaa pihalta [:(] Raukka yritti meille sisälle, mutta enhän minä nyt sitä enää ehtinyt päästää, kun olin töihin lähdössä. Maukui sitten hädissään ja kävi kaikkien naapureiden ovilla. Raukka!! Pakkasta oli siis sellaiset -30 c ja naapureita ei ole näkynyt taas mailla halmeilla hetkeen. Liekö siis ollut koko yön pihalla ilman mitään lämpöä [:(] Suojaa kyllä löytyy; autokatokset sun muut, mutta lämpimään ei pääse. Emme ole edes ihan varmoja, että onko sen meidän seinänaapurin kissa vai onko ihan hylätty koko kissa, kun on aina änkemässä sinne mihinkä vain avoimet ovet on ja pihalla aina pyörii.. Kertaakaan en ole sen sisälle nähnyt menevän, mies kyllä väittää nähneensä menevän seinänaapurimme luo ja siksi tämä epäily, että heidän kissa. (epäilen vain, että mieheni vain yrittäisi minua lohduttaa.... :D) Säälittää niin pirusti joten oli pakko jonkun kanssa tämä asia "jakaa" ja täällä sattuu kissaihmisiä varmasti olemaan.. 

Jaa tämä sivu