Moikka! Minäkin käyn täällä välillä vilkuilemassa, mutta ei tule mitään kirjoitettua. Tuntuu, ettei ole oikein mitään sanottavaa.
Onnea pojasta Äippä! Hyvää loppuraskautta! Meillä on nyt tyttö ja poika. Molemmissa samoja piirteitä, mutta persoonallisuuserotkin ovat tulleet näkyviin jo pienenä. Meillä on tytöllä jonkin verran autoja, legoissa ym. Ei niitä paljoa ole, mutta muutama. Hän ei vain ole niillä oikein koskaan leikkinyt. Nyt tämä pieni 11kk iässä tykkää rullailla noita autoja pitkin lattiaa. Ei mitään autoista tietenkään tiedä, meillä ei ole, eikä niitä mitenkään erityisesti pojalla osoitella. Kuitenkin se käsiliike, istuu lattialla ja rullailee autoa edestakaisin... kai se on joku geeni juttu. Tuli minulle ihan yllätyksenä.
Poika ei puhu vielä mitään, ääntelee kyllä oikein ponnekkaasti. Maidolle on oma tietty äänne (mam-mam-mam) ja oma sävynsä. Mutta näilläkin rajoituksilla poika "puhuu", "keskustelee" ja on koko ajan vuorovaikutuksessa. Ei jää epäselväksi mitä hän haluaa, osoittaa ja työntää pois. Selkeästi tietää mitä haluaa, eikä mikään muu kelpaa. Nyt on juuri oppinut heittämään palloa, sekä pientä yhdellä kädellä ja isoa molemmilla. Poika tykkää lukea kirjaa, kääntelee sivuja ja katselee kuvia.
Isonsiskon kanssa menee oikein hyvin. Tyttö on kärsivällinen ja lempeä poikaa kohtaan. Tyhjentävät nykyisin yhdessä asianpesukoneesta aterimet. Poika ottaa korista ja tyttö ottaa pojalta ja laittaa laatikkoon. On ihana seurata heidän vuorovaikutusta.
Mitään uhmaa ei erityisesti ole pojalla näkynyt. Tytöllä taas on joku 5v esimurrosikä. Huoh! Jatkuvaa vastaansanomista, kiukuttelua, harmistusta omien taitojen vajavaisuuksiin. You name it!
Minä olen opiskellut koko vuoden yliopistossa ja nyt on ollut tenttiputki. Kesällä on jonkin verran hommaa, mutta hieman sentään helpottaa. Tällaista täällä, arkea...
Onnea pojasta Äippä! Hyvää loppuraskautta! Meillä on nyt tyttö ja poika. Molemmissa samoja piirteitä, mutta persoonallisuuserotkin ovat tulleet näkyviin jo pienenä. Meillä on tytöllä jonkin verran autoja, legoissa ym. Ei niitä paljoa ole, mutta muutama. Hän ei vain ole niillä oikein koskaan leikkinyt. Nyt tämä pieni 11kk iässä tykkää rullailla noita autoja pitkin lattiaa. Ei mitään autoista tietenkään tiedä, meillä ei ole, eikä niitä mitenkään erityisesti pojalla osoitella. Kuitenkin se käsiliike, istuu lattialla ja rullailee autoa edestakaisin... kai se on joku geeni juttu. Tuli minulle ihan yllätyksenä.
Poika ei puhu vielä mitään, ääntelee kyllä oikein ponnekkaasti. Maidolle on oma tietty äänne (mam-mam-mam) ja oma sävynsä. Mutta näilläkin rajoituksilla poika "puhuu", "keskustelee" ja on koko ajan vuorovaikutuksessa. Ei jää epäselväksi mitä hän haluaa, osoittaa ja työntää pois. Selkeästi tietää mitä haluaa, eikä mikään muu kelpaa. Nyt on juuri oppinut heittämään palloa, sekä pientä yhdellä kädellä ja isoa molemmilla. Poika tykkää lukea kirjaa, kääntelee sivuja ja katselee kuvia.
Isonsiskon kanssa menee oikein hyvin. Tyttö on kärsivällinen ja lempeä poikaa kohtaan. Tyhjentävät nykyisin yhdessä asianpesukoneesta aterimet. Poika ottaa korista ja tyttö ottaa pojalta ja laittaa laatikkoon. On ihana seurata heidän vuorovaikutusta.
Mitään uhmaa ei erityisesti ole pojalla näkynyt. Tytöllä taas on joku 5v esimurrosikä. Huoh! Jatkuvaa vastaansanomista, kiukuttelua, harmistusta omien taitojen vajavaisuuksiin. You name it!
Minä olen opiskellut koko vuoden yliopistossa ja nyt on ollut tenttiputki. Kesällä on jonkin verran hommaa, mutta hieman sentään helpottaa. Tällaista täällä, arkea...