Mukavaa huomata että on paljon innokkaita kestoilijoita! Ei tunne itseään ihan omituiseksi kuten kestoilua aloittaessani (silloin olin tuttavapiirini ainoa) [;)]
Mun kestoilukokemukset alkoi 1995, jolloin asia oli vielä aika uusi Suomessa, ja vaippamalleja kovin vähän. Silloin käytin kahdella vanhimmalla harsoa ja kuorivaippaa. Aluksi taittelin kolmion muotoon, mutta hyvin pian siirryin ihan suorakaidepötköihin. Kuorivaipat olivat jotain saksalaisia, uloimpana ohut flanelli, kosteudenpitokerros aika jäykkää muovia ja sisällä ohut joustofrotee. Kiinnitys tarroilla. Olivat toimivia mutta aika paljon jäykempää kangasta kuin nykyiset (esim. ImseVimse). Kokeilin myös flanellisia vaippoja, mutta ne menevät ikävän korpuiksi ilman kuivausrumpua.
2006, kun kolmas lapsi syntyi, olin aika pihalla kun tuotekehitys oli mennyt huimin askelin eteenpäin... Ostin muutaman 'uudenaikaisen' kuorivaipan ja sisävaippoina toimivat edelleen ne vanhat harsot, lisäksi ompelin tiimalasin muotoisia imuja. Ne oli tosi toimivia, vaikka en kiinnittänyt niitä erikseen mitenkään, vaan pysyivät kuorivaipan sisällä napakasti paikoillaan. Tein tiimalasi imut siten, että reunoilla on vain pari kangaskerrosta (frotee, harso, tai flanelli), ja keskelle sitten useampi kerros imuja. Kuivumisen nopeuttamiseksi tein vielä 'läpän' siten, että ompelin sen kiinni vain etupuolelle, joten kuivuminen nopeutui kun vaippa oli narulla kahdessa osassa. Kuivaliinoja tms. en ole juuri käyttänyt, mieluummin vaihdan vaippaa vähän tiheämmin. Varsinaiset taskuvaipat ei ole meillä kauhean hyvin toimineet, koska kakkaa on tullut melkein joka vaippaan, jolloin se kuorikin pitäisi aina pestä. Niinpä olen vain laittanut imuosan kuoren päälle pujottamatta taskuun, ja hyvin on pysynyt näinkin.
Nyt neljännelle (syntyy syksyllä) ajattelin tehdä muutamia kokeiluja hampusta ja bambusta. Ja toivon että ne auttaisivat varsinkin siihen yöaikaan.
Reissuja varten mulla oli mukana iso minigrip-pussi, jonne käytetyn vaipan sai tiiviisti pakattua. Vaipat olen säilyttänyt etikkavedessä kannellisessa astiassa, ja pessyt siten, että olen kaatanut vaipat etikkaliemineen koneeseen, huuhtelu+linkous päälle ja sitten lisännyt muuta vauvapyykkiä sekaan. Kakat olen aina huuhdellut saman tien.
Kertiksiä olen käyttänyt öisin vähän isommalla vauvalla kun imuteho ei enää ole riittänyt. Mut niidenkin kanssa on pitänyt yrittää ekoilla, eli olen repäissyt käytetyt vaipat saumasta ja karistellut täytteen kompostiin. Maatuminen onnistui mainiosti keittiöjätteen kanssa. Näin roskiin on joutunut vain uloimman osan muovit ja sisäpuolen kuitukangas. Kertisvaipan valintaperuste olikin sitten se helppo revittävyys [:D], kaikkein parhaita taisivat olla Muumi-vaipat ja muut suht. edulliset merkit. Ihan loppuaikoina tuon edellisen vaippailijan kanssa tuli Prismaan myyntiin myös ruotsalaisia maatuvia vaippoja. Nämäkin toimivat hienosti, tosin ihan kokonaisena niitäkään ei kannata kotikompostorissa kompostoida, sen verran hitaasti kuori maatuu.