Miulla oli tänään pelkopolikäynti. SIELLÄ OLI OMA SYNNYTYSKÄTILÖNI VASTASSA!!! Ei ristus mikä sattuma. Mut eipä siinä, saipahan jutella sitten kunnolla ja helpompi toki kun siinä olikin just se, kenen kanssa ollu niin osas hänkin sit vastata kysymyksiin
oikeasti eikä noin suurinpiirtein ja selittää miks on mitäkin päättäny tehä mikä toki hälvensi miun "vihaa" ja katkeruutta synnytyskätilöä kohtaan
Ihmettelin suunnattomasti myös sitä, että otti vakavasti sen, et haluan synnytystapa -arvion ja lantion kuvauksen ja ottautu myös siihen, kun sanoin että jos on pienikin epäily siitä ettei ilman riskejä ulos alateitse tule, niin ei edes kokeilla vaan haluan sektion.
Kyyneleet tirautin siinä vaiheessa kun ääneen sanoin, et tottakai pelkään että vauvalle käy jotain sen tähen et miun kropassa olis vika ja siitä huolimatta vaan yritetään alakautta.
Kysyi tarviinko synnytyspsykologilla käyntiä, niin totesin et sellaista pelkoa ei miulla oo, et haluan vaan faktat pöytään, ei muuta.
Ammattimaisintahan varmaankin oli sitten se , että kätilöllä itsellään nousi tippa linssiin ja kaks kertaa halasi ennenkun lähin
No helpottava käynti oli kyllä. Nytpä ootellaan sitten 38 viikolle sitä synnytystapa -arviota.