Keskiraskauden oireet

Nivelkivut ja nivelten jäykkyys vaivaa. Lisäksi painonnousu on täälläkin excessive, viitisen kiloa jo. Mutta hyvin olen jaksanut liikkua edelleen, tuplatunnit olen jättänyt melkeen kokonaan, mutta muuten liikun lähes kuten ennenkin, bodypumpia ja sisäpyöräilyä yhteensä 5-6 tuntia viikossa. Nukkuminen on kyllä täälläkin hankalaa, hiki ja kylmä vuorotellen. Sängyssä koitan hakea hyvää kylkiasentoa, mutta tuntuu ihan mahdottomalta löytää semmosta, paikat puutuu ja kipeytyy. Sen verran vaivoja sentään, ettei ihan heti unohda olevansa paksuna.
 
Vai että excessive :D Mulla on paino noussu tuplasti enemmän, mut en kyllä ookaan kattonu mistään sovelluksista yhtään mitään tommosia tietoja. Mä syön normaalisti ja paino vaan nousee, joten nouskoon, kyllä ne kilot on ennenkin tippuneet. Esikoiselta tuli yli 20 kg raskauskiloja, mutta se samainen lapsi vei sitten synnyttyään paitsi ne raskauskilot myös 15 kg mun alkuperäisestä painosta. Toinen lapsi taas toi mukanaan 8 kg, jotka katosi synnytyksen myötä. Ja tosiaan mulla oli kuin yö ja päivä noi kaks ekaa raskautta, ekassa oli oireita ja kaikki maholliset hankaluudet, ja tokassa unohdin jatkuvasti jopa viimeisilläni että edes oon raskaana, kun oireita ei paljon ollutkaan. Nyt on sit taas tätä hankalampaa sorttia, mut en usko että tää on mitään verrattuna tuleviin yöheräilyihin, univelkoihin ja väsymykseen.

Nytkin jo ärsyttää kaikki hiton oppaat, jotka neuvoo "keskittymään itseesi, nyt on sen aika" ja "lepää aina kun voit, ota vaikka torkut päivällä" - vissiin tosiaan suunniteltu ensimmäista lasta odottaville prinsessoille, joiden ei tarvi töissä käydä tai mitään, noi oppaat siis. Milläs vetelet tirsoja, kun töissä oot? Tai vaikka oot kotona, mutta kun siellä pyörii ne kaksi aiempaakin lasta, jotka ei nyt ihan vielä siinä iässä oo että voisi jättää keskenään touhuu äidin tirsojen ajaksi. Ja sama juttu sen itseensä keskittymisen kanssa, kun olis noita muitakin huomiota kaipaavia asioita/ihmisiä tässä ympärillä. Pomo tykkäis jos keskittysin vaan työntekoon, mies tykkäis jos keskittysin vaan häneen, ja lapset tykkäis jos keskittysin vaan heihin, ja sit pitäs välillä keskittyä ruokakauppaan, kotitöihin ja sen sellasiin kummallisuuksiin kans.
 
Nyt kyllä tuli juuri oikeeta asiaa Ksmirre! :D Mua jurppii kans nuo oppaat joita tuntuu kilahtelevan joka laatikosta ja joka neuvolan tätiltä.. Niissä kaikki on niin helpon kuulosta; "jos vauvasi haluaa seurustella yöllä - ei hätää, voitte yhdessä ottaa päiväunet imetyksen lomassa", "jos lapsesi on mahavaivainen, ajattele positiivisesti että se loppuu muutaman kuukauden kuluttua"... Juurikin niin, miltäs sitä sitten sen kuuluisan muutaman kuukauden jälkeen näyttää - zombie, haamu?? Esikoisen kans oli mukavaa ku pysty tosiaan ottamaan niitä tirsoja ja nukkumaan vaikka koko päivän, nyt jo huolettaa jos tuleva vauva valvoo öisin niin hei missäs välissä minä nukun! ja kuka musta huolehtii.. ainiin, ja puhumattakaan pyykeistä ja tiskeistä..

Se on kuulkaas naiset silleen et nyt me eletään elämämme parasta aikaa ;)
 
Moikka!
Mä oon nyt oikein onnellisessa tilanteessa, kun keskiraskauden oireina on lähinnä lisääntynyt seksuaalinen halukkuus ja hormonien tuottama hyvä olo. Liikkua olen pystynyt normaalisti, kuten ennenkin raskautta eli n. 4-5 kertaa viikossa, bodypumppia, zumbaa, steppiä, lenkkeilyä... Kaksi päivää sitten tunsin ekat liikkeet ihan selvästi eli rv 17+6. Ehdin silloin olla paikallani hiljaa pitkään aamupäivällä ja siellä pienokainen teki aamujumppaa äidin iloksi. Missä vaiheessa teillä alkoi liikkeet tuntua? Mulla tää eka raskaus, niin aika ajoissa mielestäni tuntuu. Samana päivänä vatsa vihdoin pullahti ulos eli tuli näkyviin, niin että sitä voi sanoa raskausmahaksi. Ikävänä asiana on se, että vatsallaan nukkuminen loppuu tähän, kun se tuntuu epämiellyttävältä. Lisäksi ummetusta on edelleen, välillä useampi päivä menee tukalissa tunnelmissa vatsan toiminnan suhteen. Hyvää vointia teille kaikille!!
 
Täällä on tullu lisä"oireena" hengästyminen ja tukala olo.
Mähän läähätän jo käden nostamisesta :D
Mutta eipä tuo onneksi haittaa urheilua, johon nykyään kuuluu pääasiassa uinti ja piiiitkät vaunulenkit. Pari kilometriä tulee uitua  n. 2 krt viikossa ja kävelylenkki 2,5 tuntia about 3 krt viikossa. Salilla todella kevyttä nostelua ja pääasiassa aerobista.
Meillä on järjestetty asiat niin, että mies hoitaa kotia ja lapsia todella paljon ja saan halutessani hänen työpäivänsä jälkeen otettua päiväunet/levättyä.

Mä odottelen jo joulua, että sais opinnot tältä lukukaudelta pulkkaan ja sais vaan touhuta kotihommia ja levätä ennen kevätlukukauden aherrusta.

Ja juu, täälläkin on halut matkassa vielä ;D ja jos vanhat merkit pitää paikkansa, on loppuun saakka. Saa sitten valaana viekoitella miestä edesauttamaan synnytyksen alkua :-O
 
Hmm.. Mulla taas kokoajan niin väsynyt olo että seksikin tuntuu vähän suorittamiselta.. Kai se johtuu liian vähästä vapaa-ajasta ja pienestä stressistä.. Oon ehkä vähän huolissani mutta toivon että tää tästä paranee ja halut tulis takas.. Nyt on aiks turvonnut olo myös, ei oo mikään superseksikäs olo tän möhikaen kanssa vaikka toisaalta siitä (ainakin vaatteet päällä) olen kovin ylpeä.. :) Odotan joulua että sais levätä ja nukkua.. Nyt kun kokonaisia vapaapäiviä ei vaan ole..... Puuh. Ehkä mulla on pientä kaamosmasennusta ilmassa kun ulkonakin on jo pirun pimeää. Hyviä vointeja kaikille ja jaksuja! :)
 
Moikka kaikki!

Olen aika uusi täällä, mutta myös raskaana ja raskauteni on jo yli puolen välin. Tällä hetkellä raskautta on takana Rv 25+1 ja 7 rkk alkoi eilen sunnuntaina.
Luin näitä teidän oireita joita teillä on raskauden aikana ollut ja voin todeta itseni samaan joukkoon.
Tämä raskaus on minulle jo toinen. Joskus entisen poikaystäväni kanssa olin tullut raskaaksi ja tein abortin, koska olin niin nuori, mutta nyt tämä tuleva lapsonen on toivottu. Minä ja mieheni olemme niin onnellisia.
Raskauden sain tietää vasta kun olin 3:lla kuukaudella raskaana, joten minun on paha sanoa mistään oireista mitään, koska minulla niitä ei juurikaan ollut. En kärsinyt pahoinvoinnista, kertaakaan en siis oksentanut. Sellainen etova olo oli kaiken aikaa ja jotkin tietyt asiat tekivät pahaa, mutta kaikkein suurin ongelma oli väsymys.
Nyt kun mennään jo yli raskauden puolen välin, niin oireina minulla on suunnaton väsymys, edelleen, mutta tämä johtuu nyt raudanpuutteesta. Myös turvotuksesta kärsin. Muita oireita minulla on tällä hetkellä: virtsankarkailu, ja tämä ei ole ihanaa. Myös öisin herään kamaliin suonenvetoihin, joita esiintyy pohkeissa. Siihen ei mitkään lääkkeet auta. Siinäpän sitten melkein itkutetaan keskellä yötä sängyssä kun mikään ei auta.
Että tällaiset oireet minulla tällä hetkellä!
 
Kipuilut on kyllä nykyään osa arkipäivää täälläkin. Ja seksiin ei todellakaan ole haluja, kun aina sattuu johonkin :/ Mulle sanottiin viime raskaudessa, että mun lantio on sen mallinen, että vauva pääsee tosi alas ja on taas alkanut painaa lantiossa jo nyt. Joinakin päivinä on alapäässä jo niin kova paineen tunne, että tuntuu että synnytän ihan heti. Kiva yrittää siivoilla ja tehdä muuta liikunnallista, kun ainostaan istumassa tai maatessa ei tunnu painetta. Ja vauvahan ei ole edes vielä kovin iso niin katsotaan pystynkö tehdä mitään enää maaliskuussa :D
 
Minulla myös on aika usein kova paineen tunne alapäässä. Mietin että onko se vauva kun siellä puukkii vai liitoskipuja? Ensikertalaisena kun en oikein ota selvää mistä mikäkin kolotus johtuu... Mutta aika ikävä tunne tämä kyllä on. Ihan kuin jotain olisi pullahtamassa ulos. Siihen kun vielä yhdistyy supistukset (oletan) niin hieman jännittää, että pysytäänkö siellä kyydissä loppuun asti. Vai enteileekö tämä saikkua ja lepoa?
 
Mulla on jonkun aikaa ollu ihan tajuttoman korkea leposyke.
Kävin viikko sit lääkärissä ja muuta "vikaa" ei löytyny ku nopeesti laskenu hemoglobiini..
Nyt sit rautakuurilla ollaan, mutta enpä mä kyllä oo mitään helpotusta huomannu sykkeen kanssa. Edelleenkin, päivittäin sydän hakkaa niin lujaa että tuntuu kuin se pysähtyis tai tulis rinnasta ulos. 
Kaikki rasitus on nyt sit kiellettyä..Mut esim pelkkä sohvalta nouseminen, nostattaa sykkeen taivaisiin, joten en mä nyt tiedä että tajusko se lääkäri sit loppujen lopuks yhtään mitään :/

Toinen ongelma on jatkuva päänsärky ja silmien arkuus. Piilareita ei edes nykyään viitsi usein käyttää, kun se vaan pahentaa.

Noh, ens viikolla neuvola. Pitää taas ottaa puheeks nää ongelmat :) 
 
Heippa kaikille pitkästä aikaa :)

Täälä on tullut järkyttävä närästys mukaan kuvioihin. Varsinkin iltaisin sellanen polte päällä, ettei tiiä miten päin olis. Viime viikolla tuli yht'äkkiä aivan hirveä olo. Istuin tallissa tuolilla, kun kengittäjä oli laittamassa hevosia uuteen kenkään ja ihan puskista tuli karmea kipu kylkeen. Lähdin hoippumaan sisälle taloon ja hyvä et pääsin ees perille, ku pyörrytti ja koski niin paljon :( Mies joutui riisumaan päällysvaatteet ja kengät ku en voinu ku valittaa. Makoilu sohvalla helpotti hetkeksi ja sen jälkeen iskikin mahdoton paineen tunne ja kohdunsuulla/emättimessä tuntui viiltelyä tasaisessa rytmissä. Kävin suraavana päivänä terveyskeskuksessa, mutta sielä ei selvinny mitään. "Alakerrassa" on kaikki kunnossa, kohdunsuu kiinteä ja kiinni. Muksu temmeltää ihan normaalisti ja sykkeet oli hyvät. Tämä jäi nyt mysteeriksi että mikä kumma kipukohtaus se oli :o Harjotussupistuksia tulee sillontällön, jos on ollut enemmän rasitusta ja jos paljon autossa istuu...

 
march12: ei kai sulla raskausmyrkytystä pukkaa? Tuli vaan mieleen noista päänsäryistä ja silmien arkuudesta. Onko sulla ollut millaiset verenpaineet?

Tiinagr: Ei kivan kuuloinen tuo kipukohtaus. Onneksi kaikki kuitenkin ok ja toivottavasti niitä ei tule lisää.

Joo täälläkin vaivaa tuo ihana närästys. Onneksi se pysyy yleensä aisoissa reseptilääkkeillä, mutta eilen erehdyin syömään rasvaisen aamiaisen ja huh miten hirveä päivä oli. Ja aamulla sai taas juosta vessaan oksentamaan. On se niin ihanaa. Taitaa olla tälläkin tulokkaalla paljon tukkaa päässä ;)
 
Närästystä täälläkin, omega-kapselit pukkaa takaisin ylös iltasella :) Supistuksia ja kylkikipuja, lonkka- ja nivuskipuja.

Syke nousee kyllä herkästi ja hengästyttääkin, riittää että nousee alakerrasta yläkertaan :) Kuitenkin sitten liikkuessa jaksaa ihan kivasti edelleen. Vaikka heti puuskuttaakin, niin siihen jotenkin tottuu ja semmosella 130-140 sykkeellä liikkuminen tuntuu varsin hyvältä. Ainakin sillon kun ei supistele.

Semmosta hyvänlaatusta, ärsyttävää tykyttelyä on levossa varsin usein. Syke siis hieman koholla, ja tuntuu että sydän lyö voimakkaasti, jokaisen lyönnin tuntee. Mutta aivan vaaratonta ja harmitonta vaikka ärsyttävää. Rasittaessahan tommosta tuntemusta ei edes tule. 
 
Madie : En ite oo tullu edes ajatelleeks raskausmyrkytystä..
Verenpaineet on ollu alhaiset koko raskauden ajan.
Viimeksi neuvolassa (24.10) oli 105/59. 
Viikko sit tosiaan kävin lääkärissä, mut en kuolemaksenikaan muista että paljonko verenpaine  siellä oli.

Soitin sitten kuitenkin neuvolaan tänään noista supistuksista ja sykkeestä.
Määräs ens viikon neuvolakäyntiin asti vuodelepoa. Ohjeena oli että makaat, nukut, syöt ja käyt vessassa. Ei kovin kiva tässä vaiheessa, mutta saattaahan tää tilanne tästä vielä onneks muuttua :) 
 
Raskausmyrkytys on todennäköisin ilmenevä vasta noin 30+ viikoilla, MUTTA en vähättele etteikö se voisi tulla jo nyt..
 
Joo niinhän se yleisimmin puhkee vasta 32-36 viikoilla, mutta voi puhjeta jo viikon 20 jälkeen tai joskus jopa aiemmin. Mutta toivottavasti se nyt ei march12:n tapauksessa sitä ole ja kun nuo verenpaineet on ainakin tosi hyvät niin ei uskoisi :)
Toivottavasti lepo helpottaa ja saat neuvolassa selvyyttä tilanteeseesi!
 
Mulla on kaksi selvää "lisäoiretta":
* kamala jano kokoajan - menee helposti viisikin litraa vettä ja yölläkin saatan herätä juomaan.
* seksuaalinen halukkuuson jyrkässä nousussa
 
Täällä taas pitkän tauon jälkeen kiinnostaa miehen läheisyys ja hellyyttä kaipaisin aivan riittämättömiin asti.. Edelleen iho on melko huonossa kunnossa, normaalisti kun ei epäpuhtauksia juurikaan ole. Pieni potkii ja liikkuu mahdottoman paljon mikä on mulle suuri helpotus, jotenkin raskaus tähän asti on ollu melkosen stressaavaa. Odotan enemmän ku mitään et vauva syntyy, huolestun pienistäkin asioista ja se on itelle melko raskasta.. Välillä vatsa kramppaa ja tuntuu niin ku vetäis suonta jostain ja sillon pystyy olla vain kyyryssä, esikoista ku kantaa niin vatsaan sattuu ja vihloo erittäin kovaa, ja sit mua huolestuttaa vielä se rakenneultrasta annettu painoarvio joka oli viikon pienempi kuin lasketun ajan mukaan. Sf-mitta on täysin sama mitä esikoiselta ja painoakin on nyt tullut se kolmisen kiloa, joten luulis kaiken olevan kunnossa.. Vauva tuskin mikää kirppu on ku hyvin kasvaa vatsaki..

Ehkä se mietityttääkin ku esikoiselta kaikki sujui loistavasti ja kokemusta ei ollut mistään, nyt sitä kai odottaa et menis kaikki samalla tavalla ja säikähtää pienemmistä asioista ku kerran raskauden on kokenu.. Mun puolesta vois tulla se joulu ja sen jälkee jo maaliskuu :)
 
Jep, täällä tihkuu sitten tuota esimaitoa. :D 

Tultiin äsken saunasta, ja mies sitten tapaansa mukaan puristeli mun rintoja. 
Mies sanoi yhtäkkiä et "no nyt täältä tulee jotain". Luulin että se vaan heitti asiasta vitsiä, mutta ei.. Kyllä sitä esimaitoa sieltä tihkuu, ihan reippaastiki. :D

Mitenkäs muilla? 
 
Mä en tiiä onko mulla esimaitoa vai muuten vaan maitoa, mutta mulla sen tihkuminen ei oo koskaan loppunutkaan. Se alkoi sillon kun esikoista odotin, rv 24, ensin tihkumisena ja sitten tulvana. Imetysajan mä olin maitosuihkukone, ja kun imetys loppui jo parin kk:n iässä, olin vielä puoli vuotta sen jälkeenkin. Sitten se alkoi vähitellen vähentyä tihkumiseksi, muttei koskaan loppunut ennen seuraavaa lasta. Koko raskausajan tihkui, kunnes kaksi viikkoa ennen LA:ta yritettiin käynnistää, ja ensimmäinen ja ainoa reaktio käynnistykseen oli se, että osaston ruokajonossa maidot valahti lattialle ihan yllättäen. Vauvan synnyttyä musta tuli taas maitosuihkukone, ja olin sitä jälleen aika pitkään myös imetyksen jälkeen. Tällä kertaa mä imetin 1v10kk, ja taisi mennä 2-3kk että maidontulo edes alkoi hiipua. Tihkuminen jäi edelleen...

Siitä, kun tihkuminen alkoi, on nyt reilut 6 vuotta, joten tätä ei mulla kaiketi lasketa edes raskausoireeksi.

Sen sijaan meillä muksu on alkanut potkia aika kovaa - tai sitten se johtuu siitä, että kohtu ulottuu nyt niin korkealle, että lapsi pääsee potkimaan sellaisiin kohtiin, että se on epämukavaa jo. Jälleen kerran mulla kohtu kasvaa yläkäyränkin yläpuolella, mutta seuraavan 10 viikon sisällä se tasoittuu (kai, kuten aiemmissakin raskauksissa) kulkemaan tasan tarkkaan yläkäyrällä.
 
Takaisin
Top