Keskiraskauden oireet

Bonskari

Bonskari

Silmät suurina ihmettelijä
Nyt kun meillä tulevilla maalismammoilla on jo keskiraskaus meneillään niin haluaisin mielenkiinnosta kuulla minkälaisia raskausoireita teillä muilla nyt on? Itsellä kun on ensimmäinen raskaus menossa niin en edes tiedä miltä pitäis tuntua ja miltä ei. En osaa nauttia raskaudesta ollenkaan kun koko ajan kuvittelee, että ensimmäisestäkin tuntemuksesta pitäisi lähteä lääkäriin :)
Nytkin on pari päivää vihlonut alavatsasta. Tuntuu kuin joku noin sekunnin ajan viiltäis veitsellä tuolta alakerrasta ja sitten kipu menee samantien ohi. Voisiko johtua kohdun kasvamisesta ja kiinnikkeiden venymisestä yms. Muutenkin ollut vatsa kipeä vähän sieltä täältä, mutta kai se kuuluu asiaan...
 
Bonskari, kyse taitaa olla juuri siitä mitä epäiletkin :) Mulla on kolmas raskaus, ja nuo samat kivut on kestäneet jo kuukauden verran. Nyt ne alkaa vähitellen väistyä, silloin tällöin niitä on, mutta niiden rinnalle on tullut liitoskivut. Yöunista ei tarvi enää paljon haaveilla, kun puolet nukkuma-asennoista on pois suljettuja - kuten mahallaan makaaminen, ja selälläänkin alkaa olla ajoittain tukalaa. Ja se iänikuinen pissattaminen...

Mä en tiedä, kuka hörhö on keksinyt käsitteen "kultainen keskiraskaus", luultavasti joku mies, koska tässä ei ole mitään kultaista, iloista, aurinkoista, energistä tai ihanaa. En oo vieläkään keksinyt, missä kohtaa raskaudesta muka voisi jopa nauttiakin.
 
Itsellä myös ollut noita viiltäviä pistoksia ala-vatsassa. Myös äkillinen nauru tai muu aivastus vihlaisee pahasti ala-mahasta!

illala meinaa olla vaikeeta saada unta kun juuri tietyt, itselle sopivat, asennot on kiellettyjä. Mutta uni muuten kyllä maittaa! :D
Selällään pitkään olo, jalat suorina on tukalaa. Pakko koukistaa jalkoja tai vaihtaa asentoa. myös jonkinlaista muutosta vatsalihaksissa tuntuu... kun venyttelee vatsalihaksia, niin tuntuu ihan hassulta?

tietysti hormoneista johtuva "koko ajan iloinen" olo on hauskaa. ei stressaa hirveästi mikään, kaikki on ihanaa ja kaikki järjestyy! :D <3
 
Heippa!
Mä oon onneksi voinut nyt hyvin.. sen alkuraskauden jälkeen tälläinen olo
on erittäin tervetullutta! :)

Olen kyljellään nukkuja ja se onnistuu oikein hyvin vaikka maha kasvaakin kovin. Ei paina eikä purista missään.

Kun kävelen reippaammin niin tunnen niitä kipuja alavatsassa mutta siihen autta pysähtyminen ja vähän ku nojaa eteenpäin! :)
Nyt kun pikkuinen liikkuu aktiivisesti päivittäin niin jotenkin omakin olo rentoutuneempi vaikkakin doppleri oli käytössä viikosta 12. (antoi sekin mielenrauhaa).

Ainut mikä on ihan hanurista on raskausarvet rinnoissa. Vaikka kuinka oon mahaa ja rintoja rasvannut ihan siitä lähtien ku raskaaksi tulin niin sieltähän ne "arvet" jo nyt pulpahtanut esiin.. Ei kiva juttu mutta YMMÄRRÄN toki että on luonnollista..
Harmittaa vaan! :(

Kohta ollaankin jo puolessa välissä! <3

 
Henskumaija, voin sen verran lohduttaa, että mulla ainakin hävisi raskausarvet rinnoista imetyksen loppuun mennessä viimeksi :) Imetin siis 9kk. Rinnat muuttuu niin moneen otteeseen tässä raskauden ja imetyksen aikana, että ei kannata vielä niistä arvista stressata. Toki mullekin on nyt tullut muutamia uusia, mutta luotan, että nekin haalenee pois :)

Joo ei ole "kultaista keskiraskautta" täälläkään. Paha olo jatkuu joka aamuisena oksentamisena, päänsärkyjä, kamalia selkäsärkyjä ja korva jatkuvasti lukossa. Siitä vaivasta oon kyllä menossa yksityiselle, jos rahatilanne sen sallii. Ei ole todellakaan mukavaa, kun ei meinaa kuulla toisella korvalla mitään ja on niin tukkoinen olo koko ajan. Närästystäkin on, mutta lääkitys pitää sen suht aisoissa. Ei vaan saa syödä mitään tulista tai seuraava päivä menee hirveässä pahoinvoinnissa.

Että näin ihana keskiraskaus :) No tais mulla olla viimeks vähän helpompaa joskus 25+ viikoilla. Sitä odotellessa.
 
Mulla onneksi ne pahimmat päänsärytkin katosi jo *kopkop*, niin tällä hetkellä vain noita satunnaisia vihlaisuja oireena..

Uusia arpia ei ole tullut, samoilla mennään mitä esikon jäljiltä jäi vaikka hyvin ne vaalenikin jo tässä välissä, saas nähdä tummuuko pahastii uusiks! 

Ja ihmettelen suuresti, että mahallaan nukkuminen on AINUT hyvä asento minkä tällä hetkellä löydän!! O_o Kyljelläänkin menee, mutmut..
 
Heissan! Täällä on kanssa noita mahakipuja välillä kaikkialla, supistuksia sekä välillä (usein) koskee yhteen kohtaan alavatsassa. Liikkuessa, pissatessa, ylösnoustessa. Ajattelin ottaa kyllä yhteyttä neuvolaan, ett mikä helpottaa. Lääkäriltä reseptillä pyydettävä beetasalpaajia, pulssi kohoaa liian korkealla ja mitään en voi oikein tehdä ja välillä ei tartte tehdäkkään edes mitään, kun on sydän kurkussa ja hengitys salpaantuu. Kamala olo. Aamullakin tarttee maata sängyssä noin 5 minuuttia, ett hengitys on tasaantunut ja pulssi sopiva.
Levottamat jalat ovat tulleet jo riesaksi, joten yhtäjaksoiset yöunet on haavekuva vaan. Sekä yläselän ongelmat on pahentuneet, odotan kutsua toiseen kuntoutukseen niistä. Sekä käytössä on oikea tukiliivi (ei kyll suositella kovasti raskaana oleville, koska on sen verran korkea), kun se si-liivi ei tukenut miun selkää lainkaan. Ehkä sitten myöhemmin.
Mutt muutoin oon kyll voinut suht hyvin. Painoa ei oo tullut kuin parisen kiloa, mutta miuta ei vaivaa ummetus vaan ihan muuta. Mutta mitäs syön maitoa välillä, mutt ei maha mitään ett tekee mieli välillä juustoa ja suklaata :-D
 
Ja nyt on sitten käyty lääkärissä tuosta pulssista ja toiveissa oli, ett olisin saanut beetasalpaajaa tuohon pulssiin. Mutt ei voinut antaa sen takia, kun verenpaineet on matalat, 104/56 ja pulssi 83. Normaali pulssi on alle 60. Joten käski ottaa rauhallisesti, mutt liikkua pitäis tuon selän takia. Mutt milläs liikut, ku sydän tulee rinnasta ulos. Nyt alkoi sitten ihme tasapainoilu liikkumiseen ja rauhallisesti ottamisen kanssa. Ja selkä huutaa hallelujaa edelleen...alkaa pelottaa tosi paljon, ett kuinka miun paikat kestää loppuun asti tän raskauden...
Mutt näillä mennään ja periks ei anneta! Niin kauan ku jalat liikkuu niin oon tyytyväinen

Ihanan iloisia syyspäiviä teille "kollegat" 
 
Onkohan nää nyt sit raskausoireita vai jostain muusta johtuvia..
Mutta jatkuva alilämpö alkaa käymään hermoille. Tulispa ennemmin kuumetta vaikka se 39, kun oloa vois sillon helpottaa. Tälle kun ei taas oikein mitään voi.. Mittari näyttää maksimissaan 36,1 ja normaalilämpö on melkein 37.

Viime yönä luulin puoliunissani et joku leikkaa mun lonkkaa irti. Ihan järkyttävä kipu! Sattu niin paljon että tuli ihan hiki ja itku lenti :D Piti laittaa koko jalka miehen alle, että sai sen puutumaan kun ei auttanu särkylääkkeet tms.. Lonkan kanssa ollu ongelmia muutenki, mutta tää oli ihan uus juttu. :(
 
Nyt ei naurata...lääkäri määräsi lepoon, joten ens viikon näyttöviikko meni jonnekkin tulevaisuuteen. Pulssi aiheuttaa liikaa ongelmia, lepopulssi heittelee välillä jo 100 pinnassa :-D ei kiva. Ja sitten kerroin taas tuosta yhden kohdan kivusta alavatsassa. Teki sisätutkimuksen ja kaikki on ok. Mutta tuo kipu johtuu todennäköisesti siitä, että miulla alkaa lonkat ja häpyluut löystyä...ja lääkäri oli kans vähän sitä mieltä, ett joudun ehkä jossain vaiheessa vuodelepoon :-(
mutt kunhan pienokainen pysyy sisällä ens vuoteen asti niin oon tosi tyytyväinen
 
Täällä oksentelu on taas alkanu uudelleen, ei onneksi ihan yhtä pahana kuin muutama viikko sitten, mutta melkein joka aamu saan pönttöä halailla taas ja kaiket päivät on huono olo... Eilen töissä kysyivät, et pitäiskö mun vaan samantien lähteä kotiin, kun naama oli kuulemma ihan väritön. Onhan se väritön, jos ei iltavuoron alkaessa ole vielä saanut mitään pysymään sisällä!

Viikonlopun tuntemusten takia mun on kyllä pakko hidastaa tahtia ja vähentää töitä ainakin niin kauan, että saan nuo opinnot parempaan vaiheeseen. Yks vapaapäivä viikossa tässä tilassa on liian vähän, vaikka aiemmin se tahti on vielä ollut ihan ok. Ja vaikka nyt oli viime viikolla poikkeukselliset kolme vapaapäivää yhden sijaan (koulupäiviä peruttiin), en silti meinannut selvitä eilisestä työpäivästä. Lauantaisen aamuvuoron jälkeen koko illan alavatsaa vihloi aivan mielettömästi. Tuo vihlonta tuntui vähän samalta kuin lihaspistokset joskus kyljissä kovan urheilusuorituksen jälkeen, joten en tiedä tuliko se kipu vatsalihaksista vai oliko se jotain vakavammin otettavaa (?). Ajattelin jutella seuraavassa neuvolassa niistä, jos eivät nyt oireet pahene (seuraava neuvola on vasta ensi kuun alussa). Sama vihlonta jatkui sitten eilen koko illan töissä ja välillä oli pakko pysähtyä ja kumartua, jotta sain kivun loppumaan. Koko eilisen ja viime yön maha tuntui muutenkin kamalan ahdistavalta ja joka paikkaa särki (iskias, selkä ja jalat).

En muutenkaan tiedä, onko tuo vanhusten nosteleminen enää oikein sopivaa; muutaman kerran painavampia ihmisiä nostettaessa on tullut valkovuotoryöppyjä housuihin (pikkuhousunsuoja on välttämätön ja ainakin valkovuodoksi sen oletan), joten ihan selvästi se ponnisteleminen vaikuttaa eritavalla tuonne alakertaan kuin aikasemmin... Seuraavia työvuoroja ei olekaan nyt sovittu kuin ensi lauantaille ja sen ajattelin vielä tehdä ja sitten pidän taukoa ja keskityn pelkästään opinnäytetyön tekemiseen.

Paino senkun jatkaa putoamistaan, olen 13kg kevyempi kuin ennen raskautta...toivottavasti ei ala siitä tulla sanomista neuvolassa :/ En vaan pysty syömään muruakaan enempää kuin nyt saan menemään alas ja pysymään sisällä...

Viikonlopun jälkeen on mieleen hiipinyt pieni huoli pikkuisesta; "mitä jos kivut olivatkin supistuksia ja mitä jos se alushousuihin lorahdellut tavara olikin lapsivettä eikä valkovuotoa"... Järjelläni tiedän, että ainakaan tuo jälkimmäinen ei ole kovin todennäköistä ja valkovuotoa se varmasti oli, mutta kummasti tämä pää tuntuu falskaavan tällä hetkellä ja se järki on jossain ihan muualla emoticon Jos nämä mietteet jatkuvat, on varmaan parasta soitella neuvolaan....
 

Mulla ollut suht oireetonta tämä keskiraskaus kunnes sen sanoin ääneen... 

Eikös sitten illalla alkanut alaselkää vihloa, ei millään saanut asentoa jossa ei olisi kipu tuntunut.. No, se ei sentään mitään ylitsepääsemätöntä ollut mutta kuitenkin vaivasi. 

Yöllä heräsin siihen, että koko vatsa ihan kova, särki ja kivisti joka paikasta, niin ylävatsasta sivuilta kuin alhaaltakin. Pyörin ja hyörin tuskaisena ja koitin saada asentoa missä ei sattuisi mutta ei auttanut. Nousin istumaan ja seisomaan mutta ei auttanut. Seisominen oli itseasiassa pahinta. 

En oikein tiedä mitä oli. Mietin, että olisiko ilmavaivoja ja jostain syystä pisti sitten koko mahan ihan kivikovaksi... Vai mitäköhän oli? Vähän tässä päivän aikana vielä kivistää jos paljon istuu mutta ei se seisominenkaan kivalta tunnu... 

Onko kenelläkään muulla ollut vastaanvanlaista? mietin tässä yhteydenottoa neuvolaankin... 
 
Epedriini: Miulla on kans noita, kait ne on valesupistuksia. Miulle tulee kans toisaalta silloin myös noita, ku iskee ripuli päälle. Mutt sen eron kyll huomaa :-D mutt noi vattakivut on ikäviä. Välillä tulee sitten kans pelkästää kipuja tuonne alavattalle.

Jaksuja!
 
Mulla kans tommosia vatsakipuja ja kramppeja. Etenkin pidemmän tai raskaamman joogaharjoituksen jälkeen. Kohta pitäis varmaan alkaa ottaa iisimmin. 
Välillä tuntuu just esim. kolmen tunnin joogaamisen jälkeen ihan kun olisi hirveä ähky ja kramppeja vaikken olisi syönyt juuri mitään! Johtunee siitä että joogassa vatsalihakset ovat jatkuvasti jännittyneessä tilassa..
Silti tuntuu hyvältä joogailla, pitäis vaan hiljentää tahtia.. Yleensä kaikki liikkeetkin tuntuu aina joogan jälkeen :)

Sit on vuotoa.. Nenän vuotoa ja valkovuotoa.. Mutta tästä luinkin että pitäisi olla normaalia..

Muuten hyvä olo suurimman osan ajasta :) Maha tuntuu kasvavan nyt kovaa vauhtia...
 
Hei! Täällä on jo monta viikkoa kärsitty inhottavista lonkkakivuista ja selän vihlonnasta. Ja se, että joutuu arkisin aina seisomaan noin 5 tuntia koulussa pullia pyörittämässä, ei oikein auta asiaa. Maha kasvaa kovaa vauhtia, mutta se mikä on inhottavaa niin rintojen ääretön kasvaminen. En edes halua kuvitella minkä kokoset ne on sitten imetysvaiheessa, kun ne tähän mennessäkin on kasvanu jo niin äärettömästi!
Muuten on kyllä ollut tosi ihanaa, varsinkin kun pääsi niistä kamalista pahoinvoinneista. Olo on kyllä paljon virkeämpi kuin alussa. Pikkunenki tuntuu olevan voimissaan, kun se aina iltaisin tykkää niin kovasti pomppia ja potkia. :D
 
Onko muita ketkä oksentaa vieläkin? :(
Täällä oksentaminen edelleen joka aamuista ja tuntuu, että on taas pahenemaan päin. Pari viikkoa oli sellainen olo, että ei olisi ollut ehkä pakko oksentaa, mutta oli lievästi huono olo niin kävin siksi oksentamassa. Nyt on taas sellainen olo aamuisin, että on pakko oksentaa. Kivaa tämä raskaana oleminen :D Onneksi vielä on jäänyt siihen yhteen oksennukseen per päivä.

Närästyskin on mukavasti alkanut vaivaamaan. Karsin ruisleivän ruokavaliosta, kun se aiheuttaa ihan hirveää närästystä. Tämä varmaan vaan pahentaa ummetusta :D
 
pääkipu, mahakipu, selkäkipu, jalkakipu, rintakipu, lonkkakipu, reisikipu, liitoskipu, kohdun venymiskipu, närästys, turvotus, suonenvedot, krampit, rajojen puutuminen, pissahätä, ummetus, ripuli, raskausarvet, finnit, hengästyminen, väsymys, lihoaminen,... vain muutamia mainitakseni.

Raskaus on ihan kamalaa. Miksei kukaan oo koskaan kertonut, että kokoajan vaan sattuu johonkin?!
Kävellä en pysty enää normaalisti enkä ainakaan normaalia vauhtia, Eilen sattui mahaan niin paljon, että piti olla kasassa, mutta alaselkään niin paljon, ettei voinu mennä kasaan. Mä ajattelin, etten pääse töistä kotiin, kun ei pystynyt kävelemään. 
Aamuisin ei meinaa päästä sängystä ylös, kun selkä on niin kipee ja jalat kramppaa. Nukkuminen on ihan tuskaa. Selälläni tai mahallani en oo pystynyt olemaan enää pariin kuukauteen ja nyt kylkiasentokin onnistuu vaan, jos päälijalka on koukussa vieressä ja sen alla on pino tyynyjä, jotta on kropan kanssa samassa tasossa.
Töissä mä istun satulatuolilla, kun normaalituolissa en pysty olemaan. Välillä on tehtävä töitä tyyynymeren keskellä sohvalla maaten, kun ei pysty olemaan pystyssä ja reidet kipeytyy.
Jos vähänkin kävelee kovempaa, niin alkaa ihan kauhee närästys.

Tuntuu ihan kauheelta, että pitäis vielä 18 viikkoa jaksaa ja kaikki vaan pahenee.
Saako jo synnyttää?

Toisaalta niinä hetkinä, kun on löytänyt hyvän asennon, ei kauheesti satu, olo on muutenkin mukava ja tuntuu mahassa pari mojovaa potkua, on niin onnellinen olo, ettei vaihtais tätä mihinkään :)
 
Nella, sä et selkeesti kuulu mun kaveripiiriin :D Toi kipulista kuulostaa ihan samalta ku mulla oli esikoisen raskaudessa, ja mä kyllä kerroin ja huolella joka ainoalle vastaantulijalle miten helvetillistä se raskaana oleminen on. No, toinen raskaus sitten yllätti, enkä mä oikeastaan edes huomannut olevani raskaana, koska ei SATTUNUT yhtään minnekään. Tää kolmas sitten on taas tuskaisempi, mutta kyllä tää vielä menee, vaikka ottaakin päähän. Tai öisin tuntuu, ettei tästä tuu mitään, kun kesken yön herään pissahätään ja huomaan, että selkään sattuu niin, etten meinaa päästä sängystä ylös. Loppuyöksi päädynkin sohvalle nukkumaan, koska oon huomannut, että sohvalla nukkuessa selkä ei kipeydy samalla tavalla kuin sängyssä.

Vanhan kansan mukaan kuulemma vaivainen raskaus viittaa tyttöön, oireeton poikaan. Mulla tää on pitäny paikkansa.
 
Voih, niin ihanan tutun kuulosta Nella^!  Niinku aiemmin valitinkin jossain et mulle tää raskaus ei oo ihanaa aikaa.. Hetkittäin kylläkin, aina ku masukaveri ilmottaa itestä kovemmin ja jumppaa iltajumppansa - olo on mitä mainioin ja liikutuskaan ei ole kaukana :) Esikoisen raskaus tuntu sujuvan ku tanssi, toista on nyt.. Kaikki sillon pienet vaivat on viisinkertaistunu ja stressi on aika-ajoittain melko kovaa, raskauskilot ahistaa vaikkei niitä ole tullu vielä ku tasan 1, synnytys pelottaa vaikka sekin meni esikoiselta hyvin jos niin voi sanoa, ja tottakai iso huolen aihe on miten tuleva isosisko ottaa vauvan vastaan ja miten sitä totutaan uuteen arkeen, ja raha - sitä on sit taas yks kuluttamassa lisää.

Ja mulla tulee harkkareita ihan kokoajan! Levossa, seistessä, istuessa, kävellessä... Ei ollu neuvolassa kuitenkaan huolissaan, itelle ne on vaan vähä kiusallisia ja erittäin ärsyttäviä.

Plaah, ei muuta ku mukavaa viikonloppua! Tää mama jatkaa pakkailua ja hillitöntä loppusiivousta.. :)
 
Voi, voimia kaikille kipuilijoille.. Ei ole varmaati yhtään kivaa :( Ihmetyttää jotenkin että miten mie ite oon päässy näin helpolla.. Ehkä se on sitte poika tulossa? :) Joogaa oon päivätyön lisäks ohjannu n.4-5 tuntia viikossa.. Välillä väsyttää mutta muuten jaksanu fyysisesti.. Alaselkään tullu pari kertaa kramppitila, joka kestäny yleensä vaan pari tuntia. Painoa mulla tullu jo 5kg, mikä on mun jenkki-iphone-aplikaation mukaan näillä viikoilla "excessive"... Tiedä nyt sitten. En ole kyllä kauheen huolissani.. Selvisi myös että vatsakrampit on ollu närästystä, en vaan tienny miltä se tuntuu niin en osannu niitä tunnistaa.. Koitan nyt nauttia oireettomuudesta, tää voi kumminki millon vaan päättyä kun seinään. Voimia ja jakselemisia ja parempia oloja kaikille! <3>
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top