Keskenmenon pelkoon helpotusta?
- Ketjun aloittaja Macademia
- Aloituspäivämäärä
Meillä on neuvolassa ultralaite ja sillä ehdittiin kahdesti katsoa viime raskaudessa ennen keskenmenoa. En tiedä katsotaanko yleensä kaikilta vai johtuuko se vuodosta. Me asutaan vähän syrjemmässä, täältä on n.20km kaupunkiin niin luulen että se laite on ihan sitä varten tänne hankittu ettei välttämättä aina tarvitse kaupunkiin asti lähteä tutkittavaksi. Toivon että tälläkin kertaa voitaisiin katsoa jo ekalla kerralla löytyykö sykettä. Meidän keskenmenneen laskettu aika olisi ollut tästä muutaman päivän päästä niin ajattelin tehdä raskaustestin sille päivälle ja varmistaa tuleeko kaks viivaa vaikka aika varma olo jo on. Mulla on tänään kp38/28. Ovulaatio oli kp15.
Mä liityn tänne teidän seuraan.
Ikävä kyllä mulla ei ole antaa mitään vinkkejä tai helpotusta tähän
Itsellä alkuvuoden keskenmeno kummittelee taustalla..
Tiedostan että mitään ei pysty tekemään mut ei ehkä uskalla myöskään vielä iloita asiasta.
Miettinyt auttaako varhaisultra mitään et saisiko edes hetkeksi mielen rauhaa
Ikävä kyllä mulla ei ole antaa mitään vinkkejä tai helpotusta tähän
Itsellä alkuvuoden keskenmeno kummittelee taustalla..
Tiedostan että mitään ei pysty tekemään mut ei ehkä uskalla myöskään vielä iloita asiasta.
Miettinyt auttaako varhaisultra mitään et saisiko edes hetkeksi mielen rauhaa
Eilen illalla koski alavatsaan aika kovasti ja nivusiin, pelko koko ajan läsnä ja tunne että menee kesken. yöllä jollaki aikaa ihan tuli ajatukseen : En oo raskaana. 
Toivottavasti iltaset kivut oli vaan kasvukipuja, kun nyt taas semmonen normaali etova olo tuli herättyä ja pikasesti oli tehtävä taas aamupalaa, ettei tuu pahempi olo.
Toivottavasti iltaset kivut oli vaan kasvukipuja, kun nyt taas semmonen normaali etova olo tuli herättyä ja pikasesti oli tehtävä taas aamupalaa, ettei tuu pahempi olo.
Mä pelkäsin edellisessä raskaudessa keskenmenoa tosi paljon, koska siitä on taustaa. Nyt ei niin paljon pelota.
Mulla pelkoon auttoi tieto, varhaisultra, doppler kotona ja itsensä kiireisenä pitäminen.
Tietopuolella auttoi se, että tiesi että kaikki voi tarkoittaa kaikkea ja mikään ei välttämättä tarkoita mitään. Eli vaikka verenvuoto voi olla ihan normaalia, samoin vatsa on vähän kipeä ihan siitä kohdun kasvamisesta (ja suolen toiminnan muutokset saavat myös villejä oireita aikaan) ja oireettomuus on myös ihan normaalia. Sitten yritin vain roikkua todennäköisyyksissä, eli esim. 9+0 varhaisultrassa lääkäri sanoi, että nyt on 98 % todennäköisyys saada elävä lapsi.
Kävin edellisessä raskaudessa kolme kertaa varhaisultrassa ja kerran loppuraskauden ultrassa. Ne rauhoitti ainakin viikoksi ja vaikka sanotaan, että voihan se silti kuolla, niin ainakin sillä hetkellä kaikki on hyvin. Eka kerralla tietty näkee myös, että raskaus on oikeassa paikassa, kun kohdunulkoiset voi pahimmillaan olla aika isoja juttuja sisäisine verenvuotoineen.
Puoliso osti dopplerin aika myöhäisessä vaiheessa, kun edessä olevan istukan vuoksi en tuntenut lapsen liikkeitä kunnolla. Se oli tosi hyödyllinen laite ja katkaisi paniikkiahdistukset hyvin.
Mulla pelkoon auttoi tieto, varhaisultra, doppler kotona ja itsensä kiireisenä pitäminen.
Tietopuolella auttoi se, että tiesi että kaikki voi tarkoittaa kaikkea ja mikään ei välttämättä tarkoita mitään. Eli vaikka verenvuoto voi olla ihan normaalia, samoin vatsa on vähän kipeä ihan siitä kohdun kasvamisesta (ja suolen toiminnan muutokset saavat myös villejä oireita aikaan) ja oireettomuus on myös ihan normaalia. Sitten yritin vain roikkua todennäköisyyksissä, eli esim. 9+0 varhaisultrassa lääkäri sanoi, että nyt on 98 % todennäköisyys saada elävä lapsi.
Kävin edellisessä raskaudessa kolme kertaa varhaisultrassa ja kerran loppuraskauden ultrassa. Ne rauhoitti ainakin viikoksi ja vaikka sanotaan, että voihan se silti kuolla, niin ainakin sillä hetkellä kaikki on hyvin. Eka kerralla tietty näkee myös, että raskaus on oikeassa paikassa, kun kohdunulkoiset voi pahimmillaan olla aika isoja juttuja sisäisine verenvuotoineen.
Puoliso osti dopplerin aika myöhäisessä vaiheessa, kun edessä olevan istukan vuoksi en tuntenut lapsen liikkeitä kunnolla. Se oli tosi hyödyllinen laite ja katkaisi paniikkiahdistukset hyvin.
@juustokumina Miulla on vaihtelevaa tää pelko. Eniten just kun kivut on voimakkaat niiin pelottaa eniten se keskeytyminen, vaikka toitotan itselleni sen olevan normaaleja kasvukipuja. Oon lukenu, että keskenmenon jälkeen on suuri todennäköisyys, että seuraava raskaus sujuu normaalisti loppuun asti.
Mulla on taustalla useampi km joten pelko on hyvin vahvasti läsnä. Ei olla saatu ainuttakaan elävää lasta vielä syliin. Nyt meillä oli ivf ja alkiodiagnostiikka. Punktiossa saatiin upeat 10 munasolua ja 7 niistä hedelmöittyi. Vain yksi selvisi 6päiväiseksi ja se myös todettiin terveeksi.
Kaiken jälkeen ei oikein vieläkään uskalla sanoa mitään ääneen. Pelätään, että jinksataan ja taas menee kesken.
Kaiken jälkeen ei oikein vieläkään uskalla sanoa mitään ääneen. Pelätään, että jinksataan ja taas menee kesken.
Jatkan vielä.. Edellis kerralla sain paniikkikohtauksia aiheesta mikä tietysti toi lisä stressiä kehoon. Nyt koitan kaikin keinoin välttää stressiä ei puhuta kenellekkään mitään ja koitan käyttäytyä täällä hillitysti vaikka tekis mieli huutaa
Meillä oli tänään yksityisellä varhaisultra ja pieni sydän siellä sykki. Tuli helpotuksen itku siinä pedillä maatessa jalat auki
Että tässä nyt yksi esimerkki siitä, ettö vaikka noin vko sitten oli pientä vuotoa ja useamman tunnin kestäneet vatsakrampit, niin sitten kuitenkin kaikki voi olla hyvin
Että tässä nyt yksi esimerkki siitä, ettö vaikka noin vko sitten oli pientä vuotoa ja useamman tunnin kestäneet vatsakrampit, niin sitten kuitenkin kaikki voi olla hyvin
Ihan todella ymmärrettävää, että useamman keskenmenon jälkeen on vaikea luottaa. Itsellä ei ole kuin yksi takana ja on sekin jättänyt jälkensä. Yritän jotenkin henkisesti valmistautua uudestaan huonoihin uutisiin. Varhaisultra aiheuttaa jopa pelkoa, vaikka tiedän että mielummin saan huonot uutiset ennemmin kuin myöhemmin. Toki senkin jälkeen on taas parhaassa tapauksessa uudet viikot elettävänä
@Macademia Täällä kohtalotoveri! Täytin just 44v. Mulla keskenmeno 8/24 ja kohdunulkoinen 3/25, joka päättyi leikkaukseen 13.4 jossa poistettiin vasen munanjohdin. En uskonut enää raskautuvani.. mutta mutta.. tein positiivisen viime sunnuntaina ja nyt todellakin jäätävät pelot keskenmenostaMulla on aika kova kontrollintarve asioista, eikä se ole aina hyvä asia. Oon huomannut sen tämän raskauden myötä.
Kun aloitimme vauvaprojektin helmikuussa, otin selvää mitä pillereitä syödä ja tarkensin ruoka-valiota ja liikkumista. Teetin hedelmällisyystutkimukset.
Tein pragmaattisesti ovistestausta kolme kiertoa. Mittasin aamulämmöt säntillisesti.
Viimeisimmässä lh-huippu oli tosi lyhyt, vain tunteja. En saanut digiin hymynaamaa kumpanakaan aamuna, mutta päivällä kävi yhtä tummina. Tallettelut kuitenkin siihen päivään, edelliseen ja seuraavaan.
Tuntui, että lämmöt eivät lähteneet nousuun. Tuliko sitä ovista edes?Mittailin lämpöjä aamuisin ja siitä lähtikin nousemaan. Tuli ummetus, eka oire, että jotain saattaa olla meneillään. Dpo 4 vatsakipuja ja dpo 6 vihlaisuja kohdussa.
Dpo 8 oli mielialan heittelyä ja öklöä oloa. Tein herkän testin ja heikko viiva näkyi!
Sen jälkeen alkoikin kunnon testausurakka! Ed. Kierrossa kerkesin nähdä dpo 12 himmeän haamun, mutta sit alkoi menkat. Tässä kierrossa oireet kuitenkin vahvemmat, joten viiva lähti vahvistumaan! Dpo 10 näkyi jo Pregchegilläkin.
Mulla oli alussa noin dpo 15 asti ikäviä alavatsasärkyjä välillä, odotin milloin alkaa tulla vuotoa. Ne kuitenkin loppuivat.
Muut oireet pahenivat, tissikipu, öklötys ja väsymys. Viivat vahvenivat vain, dpo 18 lähtien testiviiva vahvempi ja 5+0 (dpo 21) sain digiin 3+. Se oli helpotus! Lopetin testaamisen.
Käsittääkseni tuo 3+ tarkoittaa, että hcg on yli 20 000?
Oon yrittänyt tolkuttaa itselleni, että kaikki on hyvin. Vointi on huonohkoa, väsynyt ja pahoinvoiva.
Mut pahinta on epätietoisuus. 6+2 nyt menossa. Ma aamuna on ultra ja vähän aikaa pitäs jaksaa odotella. Pelkään tuulimunaa. Tai kohdunulkoista. Dpo 4 oli toispuoleista särkyä oikeella mahassa ja selässä. Onneksi loppui. Pelkäsin silloin, että jos kiinnittyi munanjohtimeen. Googlailin ektooppisesta raskaudesta. Ehkäpä oli jotain keltarauhaseen liittyvää sitten.
Lähinnä kaipailisin rauhotteluja tuohon tuulimunan pelkoon. Onko sillä mitään merkitystä, että viivat noussu hyvin ja paljon oireita?
Mul on ikää jo 42, joten siksi pelottaa. Ei ole keskenmenoja tuota ed. kemiallista lukuunottamatta. Enkä siitäkään olis tienny jos en olis testannu herkällä ennen menkkoja.
Miten te muut pärjäätte pelkojen kanssa? Mä oon jotenkin lamaantunut, enkä anna itseni toivoa vielä mitään.
. Pääsen ilmaiseen varhaisultraan ton kohdunulkoisen takia. Ultra on 4.7 silloin 6+3 joten toivon että jotain näkyy. En oo vielä kirjoitellut tuolla helmikuisissa kun kaikki epävarmaa. Tsemppiä sinne kovasti
kaikki voi mennä hyvin, yritän luottaa siihen! Mun ikäinen kaveri sai kk sit terveen poikavauvan.OnnittelutMeillä oli tänään yksityisellä varhaisultra ja pieni sydän siellä sykki. Tuli helpotuksen itku siinä pedillä maatessa jalat auki
Että tässä nyt yksi esimerkki siitä, ettö vaikka noin vko sitten oli pientä vuotoa ja useamman tunnin kestäneet vatsakrampit, niin sitten kuitenkin kaikki voi olla hyvin
Tuulimuna oli loppuvuodesta ja nyt puolen vuoden jälkeen plussattiin uudestaan. Hirveä stressi, ahdistus ja paniikki ollut plussaamisen jälkeen. Tällä viikolla sitten alkoi tulla ensin tuhruvuotoa, seuraavana päivänä vaaleanpunaista pyyhintävuotoa. Menin ultraan ja piti olla 6+6 mutta kohdussa näkyi vain ihan pieni raskaussäkki ja joku pieni ruskuaisrenkaaksi sopiva kaiku. Ultran jälkeen illalla vuoto runsastui ja tuli siteeseen asti. Aamulla vuotoa ei enää niin paljoa mutta edelleen joka vessakäynnillä punaista pyyhintävuotoa jossa pienen pieniä verihyytymiä, siteeseen asti ei tule kuitenkaan. 1,5-2vk pitää odottaa uutta ultraa jossa selviää tuomio ellei tule ennen sitä runsasta vuotoa.
Ei tässä hirveästi toivoa enää taida olla että asiat päättyisi hyvin
sanottu että toinen raskaus keskenmenon jälkeen menee yleensä aina hyvin mutta ei taaskaan mahduta näihin tilastoihin..
Ei tässä hirveästi toivoa enää taida olla että asiat päättyisi hyvin
sanottu että toinen raskaus keskenmenon jälkeen menee yleensä aina hyvin mutta ei taaskaan mahduta näihin tilastoihin..@Marjasumu Voimia ihan älyttömästi!! Mä niin tiedän sun fiilikset, mulla vuotoja viime kohdunulkoisessa ja joka vessakäynnillä nyt vaan pelkään että vuotoa tulee. Kauheeta odottelua sullaTuulimuna oli loppuvuodesta ja nyt puolen vuoden jälkeen plussattiin uudestaan. Hirveä stressi, ahdistus ja paniikki ollut plussaamisen jälkeen. Tällä viikolla sitten alkoi tulla ensin tuhruvuotoa, seuraavana päivänä vaaleanpunaista pyyhintävuotoa. Menin ultraan ja piti olla 6+6 mutta kohdussa näkyi vain ihan pieni raskaussäkki ja joku pieni ruskuaisrenkaaksi sopiva kaiku. Ultran jälkeen illalla vuoto runsastui ja tuli siteeseen asti. Aamulla vuotoa ei enää niin paljoa mutta edelleen joka vessakäynnillä punaista pyyhintävuotoa jossa pienen pieniä verihyytymiä, siteeseen asti ei tule kuitenkaan. 1,5-2vk pitää odottaa uutta ultraa jossa selviää tuomio ellei tule ennen sitä runsasta vuotoa.
Ei tässä hirveästi toivoa enää taida olla että asiat päättyisi hyvin
, mulla viikko vielä varhaisultraan.
Munkin on tällä hetkellä hyvin vaikea uskoa, että tästä raskaudesta tulisi vauva. Takana kaksi keskenmenoa ja kaksi hyvin mennyttä raskautta, josta ihanat lapset. Tämä 5. raskaus tuntuu olevan kaikkein vähäoireisin. Mulla ei yhdessäkään raskaudessa ole ollut mitään vuotoja tai muutakaan erityisen huolestuttavaa, mutta keskenmenneissä oireet ovat vain hiipuneet pois ennen aikojaan. Siksi tämä vähäoireisuus tuntuu niin huonolta enteeltä. Tänään on siis 7+2 ja yleensä olen tässä vaiheessa halaillut pöttöä, nyt vain kohtuullisen lievää pahoinvointia.
@rihkis tsemppiä kovasti sinnekin! Milloin sulla on ultra? Mulla loppunut oireet kuin seinään kahdessa edellisessä keskenmenossa joista toinen kohdunulkoinen. Nyt myös mietityttää tosin viikkoja vähän 5+3 joten toivottavasti tää todella lievä pahoinvoiva olo on nyt kuitenkin edes merkkinä että raskaus jatkuu
. @Marjasumu mä en myöskään mahdu tilastoihin kun keskenmenon jälkeen kohdunulkoinen
ja kohdunulkoisen riskeistä mulla ei mitään ja 2% todennäköisyys muutenkin niin todellakin huonoa tuuria. Siskolla ollut myös kohdunulkoinen ja silloin oli hoidoissa niin ihan käsittämätöntä että kun alkio siirretään kohtuun niin se lähtenyt siitä vaeltaa munanjohtimeen..
Olen tässä miettinyt, milloin haluaisin mennä. Kevään keskenmenneessä raskaudessa näkyi viikkoja vastaava tyyppi hyvällä sykkeellä 7+1, mutta raskaus oli sitten kuitenkin mennyt kesken vajaa viikko sen jälkeen. Nyt sitä taustaa vasten tuntuu, että ultra näin aikaisilla viikoilla olisi käytännössä yhtä tyhjän kanssa. Mielummin odottaisin, että viikkoja on 8+jotain@rihkis tsemppiä kovasti sinnekin! Milloin sulla on ultra? Mulla loppunut oireet kuin seinään kahdessa edellisessä keskenmenossa joista toinen kohdunulkoinen. Nyt myös mietityttää tosin viikkoja vähän 5+3 joten toivottavasti tää todella lievä pahoinvoiva olo on nyt kuitenkin edes merkkinä että raskaus jatkuu
@Marjasumu mä en myöskään mahdu tilastoihin kun keskenmenon jälkeen kohdunulkoinen
Ymmärrän hyvin @rihkis sun ajatukset. Mulla helpotti tietää, että siellä on joku ja että raskaus on oikeassa paikassa. Voi olla, että jos kovin rupeaa stressaamaan niin käyn vielä kerran ennen nt-ultraa. Vaikka eihän noi tosiaan ole tae mistään. Tästä epävarmuudesta ei taida päästä vielä hetkeen eroon.
Voimia odotteluun! <3Tuulimuna oli loppuvuodesta ja nyt puolen vuoden jälkeen plussattiin uudestaan. Hirveä stressi, ahdistus ja paniikki ollut plussaamisen jälkeen. Tällä viikolla sitten alkoi tulla ensin tuhruvuotoa, seuraavana päivänä vaaleanpunaista pyyhintävuotoa. Menin ultraan ja piti olla 6+6 mutta kohdussa näkyi vain ihan pieni raskaussäkki ja joku pieni ruskuaisrenkaaksi sopiva kaiku. Ultran jälkeen illalla vuoto runsastui ja tuli siteeseen asti. Aamulla vuotoa ei enää niin paljoa mutta edelleen joka vessakäynnillä punaista pyyhintävuotoa jossa pienen pieniä verihyytymiä, siteeseen asti ei tule kuitenkaan. 1,5-2vk pitää odottaa uutta ultraa jossa selviää tuomio ellei tule ennen sitä runsasta vuotoa.
Ei tässä hirveästi toivoa enää taida olla että asiat päättyisi hyvin
Tää mua stressaa nyt. Näin mulla oli varhaisultrassa (Tilkassa), mutta pelkään kanssa et on mennyt samantien kesken. Siksi meen nyt uudelleen sunnuntaina et näen kehitystä tapahtuneen tai sitten päästään tyhjentämään mikäli uutiset on huonoja.
Ajattelin siis itse käydä omakustanteisesti parin viikon välein ekan kolmanneksen ajan aina.