Karjakat
Satasella mukana keskusteluissa
Taas sivistyksen parissa.. oltiin mieheni ja masuasukin kansa 3,5 vrk metässä vaeltamassa (yht. 70 km).. vähän oli lisähaasteita mahan ja sen kasvamisen kanssa, mutta ei ole vielä niin paljon ollut kasvanut, että pystyin kantamaan omaa rinkkan.. lantiovyö ei painanut. Nyt on voittaja olo ja voi kertoa tulevalle lapselle että on ollut mukana vaelluksella. :)
Kun pääsimme metsästä pois ja makoilin sängyllä olin tuntevinani eka kerta liikettä mahassa.. vähän olen ollut huolissani, kun en niitä aikaisemmin ole tuntenut, mutta ilmeisesti en ole vain tunnistanut niitä. ;)
Maanantaina seuraava neuvolakäynti (kolmas) joten päästään taas mieheni kanssa luultavasti(?) kuuntelemaan sydänääniä. Rakenneultraan onkin vielä aikaa, vasta 15.6...
Kesälomareissut mahtaa meilläkin suuntautua vain kotisuomeen...
Kun pääsimme metsästä pois ja makoilin sängyllä olin tuntevinani eka kerta liikettä mahassa.. vähän olen ollut huolissani, kun en niitä aikaisemmin ole tuntenut, mutta ilmeisesti en ole vain tunnistanut niitä. ;)
Maanantaina seuraava neuvolakäynti (kolmas) joten päästään taas mieheni kanssa luultavasti(?) kuuntelemaan sydänääniä. Rakenneultraan onkin vielä aikaa, vasta 15.6...
Kesälomareissut mahtaa meilläkin suuntautua vain kotisuomeen...

Sie ootki sitte eka joka pääset hypistelemään niitä söpöjä pakkauksen vaatteita...
Se Panadol ois ollu eilen tervetullut apu. Nyt on pieni fiilis että taas se alkaa joten lähen kohtapuoliin hakemaan sitä Panadolia sitte ettei tartte kolmatta päivää kärvistellä..!
Vaikka kuinka väsyttäis niin mie vaivun vaan sellaseen "transsiin", jossa tiedostan koko ajan mitä mun ympärillä tapahtuu mutta en nukahda kunnolla ees REM-uneen asti.. Sillai saatan koittaa olla pariki tuntia ja sitten kun ns. herää niin on tosi paljon kökömpi olo oikeastaan kun ennen sitä.. Ja vähän sama homma usein yöllä, välillä tuntuu etten pääse syvään uneen ollenkaan ja yöt kuluu tosi hitaasti. Pissallaki tarttee taas rampata 1-4 kertaa yössä.
Täytyy tosin ootella kaks viikkoa että saapi sen neukkulan todistuksen...
Nooh, eipä sillä niin kiire ole.
) Ja hassua sinänsä kun en edes tunne enää sitä normaalia väsymystä mikä illalla pitäis ennen nukkumaanmenoa tulla. Olen ihan pirteän oloinen kun menen sänkyyn.. Sitte sitä tulee asentoa vaiheltua tuhatsata kertaa yön aikana mutta itestä tuntuu että syvän unen vaiheita ei taho tulla tai ne jää tosi lyhyiksi. Ja kuten sanottu, päikkäritkään ei onnistu. Ihmeesti sitä on kyllä silti jaksettu, kai sitä jotenki sitte ammentaa ylimääräistä energiaa tästä raskaudesta??? Selittämätöntä...
(
Murrr...